Minun tekisi mieleni alkaa selvittämään sukuani, en vain yksinkertaisesti tiedä mistä aloittaa! Menin sellaiseen osoitteeseen kuin: www.genealogia.fi. No, siihenpä se sitten tyssäsi..pitäisikö minun kirjautua suoraan jollekin sivulle jäseneksi, kannattaako netin kautta edes yrittää minkään sortin selvitystä, vai onko parempi jos marssin vaikka kirkkoherranvirastoon ja sanon, että "sukupuu, kiitos." Sukunimemme on sinänsä harvinaisempaa sorttia, emme siis kuulu kategoriaan saastamoinen ja niskanen (anteeksi kaikki edellä mainitut.. =) ), joten sinänsä ei luulisi tietojen etsimisen olevan vaikeaa, mutta tällaiselle tomppelille se taitaa olla. auttakee onnetonta. antakee infoa jostain sivusta, toimistosta tai ihan mistä vaan. mieluiten tietty tekisin selvitystä itse, kuin että maksaisin jollekin, joka selvittää puolet jo tietämästäni suvusta..tällainen probleema minulla. kiitos!! =)
apuva!
tomppeli..
313309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
ja sitten menet lähimpään kirjastoon ja pyydät sukututkimusta käsittelevää kirjallisuutta, jota on varmasti kaikissa kirjastoissa. Erilaisia oppaita.
Sitten otat selvää työväenopistosta, onko siellä sukututkimuskursseja.
Sen jälkeen istut miettimään, kannattaako aloittaa.
Jos kannattaa, ksysy vanhemmilta heidän syntymäaikansa, siitä se lähtee. Jokainen on syntynyt, jokaisella on vanhemmat, joilla on vanhemmat, joilla on ....
Tunnen sukututkimuksen periaatteet ja olen tutkinutkin... Nyt on muutama vuosi ollut paussia ja paljon on tullut nettiin tietokantoja joista olen ihan pihalla. Mitä on, missä on ja mistä löytyisi ohjeita ??
Luovutetun alueen tutkijoille
http://www.karjalatk.fi/katiha/index.php
sivustolla on ohjeet
Inkeriläisiä
http://www.inkeri.com/sukututkimus.html
Vapaaehtoisvoimin tallennettuja historiatietoja (kastetut, vihityt, haudatut, muuttaneet) Ei vielä kaikista seurakunnista , eikä kaikkia tietoja
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=109&Itemid=177&lang=fi
sivustosta löytyy hakuohjeet
Vapaaehtoisvoimin skannattuja kirkonkirjoja (Rippikirjoja, lastenkirjoja, kastettuja, viittyja, haudattuja, muuttaneita, jne.) Ei vielä kaikista seurakunnista, eikä vielä kaikkia kirjoja, jäsenille vähän enemmän kuin muille)
http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
Normaalia sukututkimusta eli plärätään tietoja. Jotkut tiedostot on luetteloitu, jotkut haettava hakuammunnalla.
Arkistolaitoksen digitaaliarkisto, jossa henkikirjoja yms
http://digi.narc.fi/digi/
Mormoonien hakukanta jossa paljon Suomen tietoja(englanninkielinen)
http://www.familysearch.org/eng/default.asp
Ruotsin tietoja ruotsiksi
http://biphost.spray.se/kyrkobocker/
Ohjeita ja vinkkejä on netti pullollaan. Laita googleen hakusanaksi sukututkimus, niin löydät vaikka mtä
esim
http://vaskivakka.net/
http://www.sukujutut.fi/index.htm
http://www.saunalahti.fi/hirvela/tutkimus.html#
Eiköhän noilla jo jatkamaan pääse.
Ellei, niin käy sukututkimukurssi ja tai lainaa kirjastosta pari asiaa käsittelevää opusta tai osta ihan omaksi.
Sain vastauksen pariin ongelmakohtaan. Haluaisin löytää tietoja Rautjärveltä 1700- luvulla eläneestä lukkarin perheestä. Lapset syntyivät ja kirkonkirjat paloivat. Onneksi perheellä oli pysyvä sukunimi. Sillä nimellä Heitä putkahti esiin muista seurakunnista, mutta elämänkaaressa on musta aukko juuri aikuistumisen ajalla. Esim. 1757 syntyi perheeseen poika Carl Gustav, joka ilmestyi Jääskeen 1800-luvun rippikirjaan, kruunun nimismiehenä. Mitään mainintaa ei ole mistä hän tuli ja mitä vaiheita hänellä oli ollut ennen Jääskeen siirtymistä. Samassa suvussa on, nyt kun HisKi on laajentunut, löytynyt henkilöitä joita kutsun "irrallisiksi" kun suku yhteys ei selviä niistä palaneista kirjoista johtuen. Tämä Rautjärvi on vain yksi ongelma kohta, mutta tärkein.
Jos kirkonkirjoja ei ole, pitää yrittää löytää henkikirjat. Niitä on pidetty vuosittain ja niihin merkittiin henkilöt perhekunnittain.
katsopa linkki
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15289
Olen käynyt läpi nuo saamani linkit, mutta mistä löytäisin kaakkoisen suomen henkikirjat 1700-luvun loppupuolelta ?
Noissa mormoonien listoissa oli paljon Londenin suvun jäseniä, monet heistä tuttuja, jatkan tarkistelua henkilö henkilöltä.
Toinen kysymys ei ole monimutkainen. Lupasin tuttavalleni katsoa taiteilija Pekka Halosen esipolvia lähinnä hiskistä. Ketkä on Pekan vanhemmat, hän on syntynyt 23.9.1865 Lapinlahdella.
SSHY:n Digiarkistossa on joitakin henkikirjoja. Ne sisältyvät läänintileihin. Luetteavissa vain jäsenille.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
vaan ei Lapinlahtea. Pekka Halosen vanhemmat kuitenkin olivat maanviljelijä Olli Halonen ja puolisonsa Wilhelmiina Halonen (kansanmuusikko).
http://www.tuusula.fi/museot/halosenniemi/tekstisivu.tmpl?numero=469827584
Kiitos vastauksesta, arvelin pääseväni HisKin kautta eteenpäin, mutta Lapinlahti puuttuu. Ehkäpä se ilmestyy lähiaikoina.
Lapinlahti, mutta siellä sshy:n sivuilla ei ole.
tarkennus
Jos ei kaikkea ole vielä digitoitu, pitää jalkautua arkistoihin. Kansallisarkistoon tai maakunta-arkistoon (kaakkois-Suomi ja luovutettu alue ovat Mikkelissä).
Lapinlahti erotettiin omaksi seurakunnakseen vasta 1858, jota ennen se kuului Iisalmen seurakuntaan.
Vilhelmina Halonen oli o.s. Uotinen ja syntynyt 15.4.1840 Maaningalla Tuovilahdessa.
Vanhemmat: Hanno Uotinen ja Maria Tuovinen.
1800 luvulle, jolloin pääsee netissä tutkimaan sukua. Esim. sukuhistoria.fi:n kautta sain suvun tutkittua isä linjaa 1600-luvulle n. 3 viikossa. Henkilöita 146,sukunimiä 36. Nyt on meneillään tietojen todentaminen digi-kirkonkirjojen ja maakirjojen yms. avuilla. Yllätyksiäkin on tullut, korjaillaan.
Sukututkimuskurssi on ehdottoman hyvä käydä.
Netin kautta tutkiminen on joidenkin paikkakuntien kannalta aivan mahdotonta, niitä ei yksinkertaisesti ole vielä skannattu ja HISKI on vain (erittäin hyvä) apuväline, mutta sitä ei voi käyttää pelkästään sukututkimukseen, vaan kaikki pitää tarkistaa alkuperäisistä (mikrofilmeiltä ja -korteilta) kirkonkirjoista.
Sukutukimus on kiinnostava harrastus, ja luultavasti loppuiän kestävä.
Tuo 3:ssa viikossa 1600-luvulle kuulostaa kovin uskomattomalta, itse olen harrastanut noin 3 vuotta ja vasta 1770-luvulle olen löytänyt vanhimmat esi-isäni...
Olen tutkinut netin,digi aineiston avulla kolmen suvun vaiheet: yhden 1400-luvun loppuun,toisen 1600-luvun loppuun, kolmas on 1800-luvun alussa.
Suureksi avuksi ovat olleet netistä löytyneet jo tutkitut pätkät,hiski,luov.alueen katiha,kirkonkirjat,arkistolaitos ja käyty kirjastossa. Lisäksi tutkittu näistä vain päähaara,lapset puolisoineen. Aloitin 15.12.08
jo parikymmentä vuotta, mutta olen vasta 1700-luvulla. Mutta neuvoksi, että homma kannattaa aloittaa lainaamalla kirjastosta kaikki sukututkimusta käsittelevät oppaat.
selvää. Alkutiedot kirkkoherranvirastosta,sitten kirkonkirjat joista etenkin lastenkirjat kertovat paljon enemmän kuin rippikirjat. Nämä on nykyään vapaaehtoisvoimin digitoitu, siis alkuperäisistä.
Rippikirjakin kertoo paljon esim. minne avioon ja mahdollisesti kuolinvuoden kuten lastenkirjakin.
Kun suvun mieslinja asustelee samalla paikkakunnalla, ei suvun päähaaran tutkimuksessa kauan aikaa mene, kunhan tiedot löytyy katkeamattomana kuten minulle kolmen suvun tutkimisessa kävi. Myös hiski ja katinka ovat apuvälineitä joita kannattaa käyttää esim. jos ei saa alkuperäisistä selvää. Lastenkirjat ovat paljastaneet kastamattoman mutta myös puolison vaihtumisen sekä isättömän lapsen.
Lopuksi en ymmärrä miksi jotain kortteja pitää selailla arkistoissa tiedon tarkistamiseen, kun tiedot löytyy digimuodossa netistä ja alkuperäisistä kopioituna. Ymmärrän jos ei tietoja löydy, silloinkin voi nettiä hyödyntää kysymällä henkilöstä. Yhden epäselvän asian selvitin näin ja lopuksi tarkistin kirkonkirjoista. Yksi asia vielä mikä kannattaa muistaa on kieli. Suomessa on aivan vähänaikaa merkitty henkilöt suomenkielisenä. Itse säilytän seurakunnan antaman virallisen ruotsinkieliset nimet, niin tukimuskin on paljon helpompaa. Lopuksi sitten voi suomenkieliset vastineet lisätä huomautuksiin vanhemmissa tiedoissa.
Minä plaraan kortteja arkistoissa, sillä niitä seurakuntia, joita tutkin, ei ole digitoitu, eikä muullakaan tavalla tallennettu sähköiseen muotoon.
Lucky You, jos omat tutkimuskohteesi on jo digitoitu ja ne tiedot, joita kyselet, on joku muu plarannut arkistoissa korteilta, jotta Sinä saat vastauksesi.
Omatoiminen kirkonkirjojen digitointi on myös mahdollista. Hanki tarvittavat mikrokortit tai -rullat kaukolainaksi kirjastoon, jossa on sknnaava laite joka toimii yhdessä tietokoneen kanssa. Skanaa tarvittavat sivut ja tallenna ne muistitikulle tai polta rompulle. Tutki kotona. Esimerkiksi Kouvolan maakuntakirjastossa on tämä mahdollisuus. Melko helppoa vai mitä?
Samalla vaivalla kun etsii skannattavat sivut, tekee tarvittavat muistiinpanot.
Ja aina tulee uusia tarkasteltavia sivuja, joita ei tule skannatuksi. Miten sitten menellään, lainataanko taas ne samat rullat? Paljon helpompaa mennä arkistoon pläräämään. Luulen ma. Tai sitten pitää skannata kaikki sivut ja pistää kopiot SSHY:n sivuille muidenkin luettavaksi.
Kuinka netissä voi päästä 1400-luvun loppuun? Mitkä seurakunnat ovat niin aikaisin kirjoittaneet kirkonkirjoja?
Eipä ole osunut minulle kuin muutama 1600-luvun lopun kirkonkirja, vaikka olen selvitellyt useampiakin esivanhempiani ja heidän sukujuuriaan.
Vanhimmat seurakuntien arkistot Suomessa ovat 1660-luvulta.
Jos seurakuntien tietoja ei ole, tiedot pitää kaivaa henkikirjoista, joita on pidetty vuosittain 1630-luvulta (isovihan aikana oli katkos) aina vuoteen 1989 ja veroluetteloista eli voudintileistä tai SAY:sta eli Suomen asutuksen yleisluettelosta (ei kata koko Suomea).
Netistäkin löytyy jo jotain, osa on jäsyyden takana, osa vapaata
pari osoitetta
http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm
http://digi.narc.fi/digi/
sieltä vaan kaivamaan.
saanut tiedot 1400-luvun loppuun. Vaan netistä ja kirjastoista esim. al:n talonpoikaisluettelot, manttaali kirjat, jo tutkitut suvut, kotiseutu historia kirjat.
Oma sukututkimukseni päättyy Isoon Vihaan, vaikka löydänkin Gustaf Gustafsoneja aikaisemmiltakin ajoilta.
En kuitenkaan arvaile, kuka on se oikea. 1700-luvun Gustaf on ensimmäinen, jolla on sukunimi tässä ketjussa.
Hän muutti paikkakunnalle aikuisiässä. Vaikea minun on kuvitella, että osuisin oikeaan isään, jos alan plärätä henkikirjoja summamutikassa.
Mm.IGI-kortisto, siis mormoonien luettelot, mainitsevat useita ehdokkaita, ikäkin kävisi, mutta minulle ei ole niin tärkeää päästä kauemmas, kuin mihin todella voin päästä.
Asutusluettelot eivät minun tapauksessai ole olleet avuksi. Kotiseutuhistoriassa kerrotaan juuri tästä esi-isästä, mutta ei historiankaan kirjoittaja tiedä, missä ko. ihminen on syntynyt.
Eivät kaikki todellakaan pääse 1400-luvulle. En ymmärrä, pitäisikö siihen edes pyrkiä.
Toinen esi-isä on muuttanut alueelle, jolla 1600-luvulla oli 3 savua ja sotien vuoksi kaksi niistä autioitui. Eipä ole suuriakaan mahdollisuuksia etsiä seurakuntaan muuttaneen vaiheita, kun ei muuttolmoitusta ole, vaan henkilö perheineen vain ilmestyy rippikirjaan.
Jaakko Jaakonpoika, Jaakko Simonpoika, Simo Jaakonpoika... minkähän valitsisi?
kolmaskin tutkittu 1680 luvulle, oli noissa ikäkirjoissa,rippikirjoissa onneksi suht selvät päivä,kuukausi,vuositiedot.
No, on kyllä parempi skannata, niin voi kotona tarkistella uudelleen onko tulkinnut jotkut kiemurat oikein. Eri aikoina kun on kirjaimet olleet erilaisia ja pappienkin lyhenteet erilaisia.
Digimuoteiset tiedot kuten hiskin, pitää aina varmistaa alkuperäisistä. Hiskissä on virheitä.
voivat olla avuksi kun muut näyttävät tyhjenevän. Ihmiset ratkotuttivat riitojaan ja hakivat oikeuksiaan käräjiltä jo tuolloin, ja hyvin usein asianomistajista mainitaan sukuselvityksen kannalta hyviä lisätietoja. Kannattaa opetella lukemaan vanhoja tekstejä, siinä tulee käyttöä vanhentuneelle ruotsinkielen taidolle. Koska silloinen kieli oli monissa kohdin oikeinkirjoituksesta lähtien erilaista kuin nykyinen, on käytettävä tarkoitusta varten laadittuja sanastoja.Tuomiokirjat voivat auttaa viemään juurenkärkiä paljon isoavihaa kauemmaksi.
Sieltä voi löytyä myös kiinnostavia yksityiskohtia esivanhempien elämästä, joka muuten jäisi vain nimiksi ja vuosiluvuiksi sukuluetteloon.
paljon, jos lastenkirjan äidin kohdalla edes on syntymävuosi sekä lasten syntymävuodet. Lisäksi rippikirjassa nimi,päivä,kuukausi,vuosi luettavissa. Tällöin sukututkimus etenee tosi nopeasti ja on aukoton: sama paikkakunta,kylä,talo,nimi,pvm,kk,vuosi.
Jää turha "jaarittelututkimus" kokonaan pois.
Jos olet jonkin tiedon kanssa epävarma, niin kysy reilusti palstoilla jotta oletko mahdollisesti tulkinnut oikein.
Hyviä auttajia vastauksineen on paljon.