LÄHIHOITAJAKSI AIKUISENA??

heippa


Opiskelen juuri lähihoitajaksi aikuisryhmässä ja opiskelut on n. puoli välissä.

Ekan jakson työharjoittelu on aina päiväkoti tai vastaava ("pakollinen"). Neljän viikon jälkeen on joko heti, tai parin viikon kuluttua näyöttöviikko samassa paikassa, joka arvioidaan.

Sitten on vielä 3 muuta vastaavaa harjoittelu ja näyttöjaksoa erilaisissa paikoissa..sairaala, vanhukset jnee.. Niihin saakin jo itse vaikuttaa.

Lääkelaskut ovat pakollinen oppiaine, jossa siis sanallisia laskuja, joissa laimennetaan tai lasketaan painon mukaan annoksia tai ihan kuinka monta pilleriä per päivä annetaan potilaalle. ne laskut pitää suorittaa 100 %:sti oikein, että pääsee läpi, eli ei yhtään virhettä saa olla. Ei todellakaan niin pahoja mitä monet etukäteen pelkää. Tentissäkin n. 2-4 laskua.

Olen ymmärtänyt, että joku pieni yrityksen perustamiseen liittyvä jutska saattas olla, mutta ei mikään iso ainakaan, koska ei lue mitään tietoa opintodsuunnitelmissa. Kai se on joku parin tunnin juttu, koska lähihoitahan voi valmistuessaan perustaa oman yrityksen.

Kyllähän koulu on melko haastavaakin välillä. Näin itse aikuisena huomaan kuitenkin, että tämä jo eleltty elämä ja maalaisjärki ovat aikas paljon helpottanut minun koulunkäyntiäni. Nuorena opiskellessani pääsin juuri ja juuri tenteistä läpi, nyt nappaan useista kiitettäviä ja hyviä. Minulle kaikkein haastavinta on ollut anatomia ja nuo erilaiset kirjoitustyöt, joita on paljon . Teemme isoja kirjallisia töitä. Nytkin viimeinen valmistui juuri 27 sivuinen "työkirja", jossa yhdistetty kolmen eri aineen asiaa. Ei nuokaan silti mahdottomia ole ollut....

opiskelemaan vaan, nautin ainakin itse paljon...

Lääkelaskenta ei ole vaikeaa, kun vain muistaa käyttää omaa päätään ja opetella yksikönmuunnokset kunnolla. Toki jakaminen jakokulmassa ja lukujen kertominen kannattaa opetella. Myös vastauksen suuruusluokkaa kannattaa miettiä.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (120 ov, 3 vuotta)

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on yhdeksän koulutusohjelmaa, joista opiskelija valitsee opintojen loppuvaiheessa yhden. Koulutusohjelmat ovat:

* asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma
* ensihoidon koulutusohjelma
* kuntoutuksen koulutusohjelma
* lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma
* mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma
* sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma
* suu- ja hammashoidon koulutusohjelma
* vammaistyön koulutusohjelma
* vanhustyön koulutusohjelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä muutoksen suuntana on viime vuodet ollut siirtyminen laitoshuollosta avopalveluihin. Palvelujen tarjoajien kirjo on lisääntynyt. Valtaosan palveluista tuottaa edelleen julkinen ala, kunnat, kuntayhtymät ja valtio, mutta yhä enemmän palveluja tuottavat myös järjestöt ja yksityiset ammatinharjoittajat. Palvelujen tuottamista säätelevät sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja normit sekä ammattietiikka.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut on pätevä sosiaali- ja terveysalan perustason hoito- ja hoivatyöhön, jossa edellytetään teoreettista tietoa ja monipuolista työvälineiden ja -menetelmien hallintaa. Teoriatietoa sovelletaan laajasti työtehtäviin hyvin erilaisissa työympäristöissä. Työtehtävät ovat monipuolisia, vastuullisia ja vaativat itsenäisiä ratkaisuja.

Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen tavoitteena on oppimaan oppimisen ja tiedonhankinnan taito, sosiaali- ja terveysalan ammattien yhteiskunnallisen perustan ja ammattietiikan hallinta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tunteminen. Lisäksi tavoitteena on hyvät vuorovaikutustaidot sekä asiakkaan tai potilaan kasvun tukeminen ja ohjaaminen. Hoito- ja huolenpidon osaamista on perushoito, lääkehoito, ensiapu, huolenpitotoiminnot sekä niihin liittyvä aseptiikan ja työsuojelun hallinta. Kuntouttavan työotteen käyttäminen kaikessa hoito- ja huolenpitotyössä on keskeisenä tavoitteena. Kuntoutumisen ja toimintakykyisyyden tukeminen ovat myös ammattitaitovaatimuksia. Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma

Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma

Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman suorittanut osaa toimia sosiaali- ja terveysalan sihteerin työssä avohuollossa, laitoksissa ja järjestöissä. Hän osaa kuntouttavan työotteen mukaan suunnitella, hoitaa ja arvioida potilaiden hoitoa vastaanotto- ja polikliinisessa hoitotyössä lähihoitajan vastuualueella.

Alan työpaikkoja ovat terveyskeskusten vastaanotoissa, erikoissairaanhoidossa vuodeosastoilla ja poliklinikoilla, saneluiden kirjoittamisyksiköissä ja sosiaalihuollon eri toimintayksiköissä sekä yksityisillä lääkäriasemilla.

Ensihoidon koulutusohjelma

Ensihoidon koulutusohjelman suorittanut osaa hoitaa perustason ensihoitoa vaativia potilaita eri toimintaympäristöissä. Hän osaa käyttää työssään ihmisen hoitamisen, anatomian ja fysiologian, lääkehoidon ja alan säädösten tietoperustaa, osaa tehdä moniammatillista viranomaisyhteistyötä sekä tiedottaa potilaan hoitoon liittyvistä asioista. Hän osaa ottaa työssään huomioon erilaisten sairauksien ja vammojen vaikutukset ihmisen elintoimintoihin ja käyttäytymiseen, osaa ehkäistä komplikaatioiden syntymistä ja toimia aseptisesti. Hän osaa käyttää työssään hoitovälineitä ja lääkintälaiteita turvallisesti ja osaa laitteiden huollon. Hän osaa toteuttaa potilaan repositio- ja tuentahoitoja sekä osaa ohjata potilasta niissä. Alan työpaikkoja on mm. sairaankuljetuksessa, terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystysvastaanotoilla, poliklinikoilla ja perioperatiivisissa hoitoyksiköissä.

Kuntoutuksen koulutusohjelma

Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittanut tuntee ja osaa toimia kuntoutuksen palvelujärjestelmässä. Hän osaa vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä erilaisissa asumismuodoissa. Hän osaa tukea ja ohjata asiakkaan arkea ja vapaa-aikaa.

Hän hallitsee kuntoutuksessa käytettävän perusteknologian ja osaa toteuttaa erilaisia kuntoutuksen muotoja yhteistyössä kuntoutuksen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Hän osaa ohjata asiakkaan itsenäistä selviytymistä tukevien apuvälineiden käyttöä. Hän osaa toteuttaa tavoitteellista ja terveyttä edistävää liikuntaa, avustaa erityisliikunnassa sekä toteuttaa ja arvioida asiakkaan kuntoutukseen liittyvää lääkehoitoa.

Alan työpaikkoja ovat asiakkaan kotiympäristö, kotihoidon työpaikat, päiväsairaalat, välimuotoisen asumisen työpaikat, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, kolmannen sektorin erilaiset työpaikat, terveyskeskusten vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt, kuntoutumislaitokset, kylpylät ja henkilökohtaisen avustajan tai ryhmäavustajan työpaikat.

Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma

Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittanut osaa terveiden vastasyntyneiden hoidon sairaaloissa ja kodeissa. Hän osaa lasten perustason sairaanhoidon. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida lasten päivähoitoa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa sekä ohjata lasten leikkiä ja toimintaa. Hänellä on osaaminen osallistua varhaiskasvatuksen toteuttamiseen työryhmän jäsenenä sekä toimia koulunkäyntiavustajana.

Alan työpaikkoja ovat lasten päivähoito eri muodoissaan (lastentarha, lastenkoti, perhepäivähoito), sairaalat, koululaisten iltapäivätoimintaa toteuttavat järjestöt tai vastaavat ja erilaiset koulut (koulunkäynnissä avustaminen), nuorten kasvatusta ja hoitoa toteuttavat tahot julkisella ja yksityisellä sektorilla ja järjestöissä.

Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma

Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittanut osaa kohdata eri-ikäisiä mielenterveys- tai päihdeongelmaisia yksilöllisesti sekä kuntouttavaa työotetta käyttäen suunnitella, toteuttaa ja arvioida heidän hoitoaan. Hän osaa toimia mielenterveys- ja päihdetyön verkostoissa ja toteuttaa hoitoa ja kuntoutusta moniammatillisen työryhmän jäsenenä.

Alan työpaikkoja on psykiatrisissa sairaaloissa ja avohoidon yksiköissä, vanhustenhoitolaitoksissa, päiväosastoilla, päivätoimintakeskuksissa, kuntouttamiskodeissa, tehostetussa perhetyössä ja tuetussa asumisessa sekä päihdetyön kuntoutuslaitoksessa ja asumispalveluyksikössä.

Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma

Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman suorittanut osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan sairaanhoitoa ja lääkehoitoa perushoidon eri osa-alueilla kuntouttavaa työotetta käyttäen. Hän osaa huolehtia asiakkaan tai potilaan yksilöllisistä tarpeista eri hoito- ja hoivaympäristöissä.

Alan työpaikkoja ovat terveyskeskusten vastaanotot ja vuodeosastot, sairaaloiden vuodeosastot, kotihoito, palvelutalot, vanhusten hoitolaitokset.

Suu- ja hammashoidon koulutusohjelma

Suu- ja hammashoidon koulutusohjelman suorittanut osaa edistää asiakkaiden suun terveyttä erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä. Hän osaa suun ja hampaiden perushoidon sekä hammaslääkärin avustamisen kariologisessa ja paradontologisessa hoidossa. Lisäksi hän osaa avustaa hammaslääkäriä suun ja hampaiden erikoishoidossa.

Alan työpaikkoja ovat hammashoitolat, hammaslääkäreiden vastaanotot tai hampaiden hoitoon erikoistuneet klinikat. Työpaikkana voi olla myös julkinen tai yksityinen hoitolaitos, jossa tarvitaan suu- tai hammashoidon asiantuntijuutta.

Vammaistyön koulutusohjelma

Vammaistyön koulutusohjelman suorittanut osaa kohdata eriikäisiä vammaisia henkilöitä yksilöllisesti sekä kuntouttavaa työotetta käyttäen suunnitella, toteuttaa ja arvioida heidän hoitoaan. Hän osaa toimia vammaistyön verkostoissa ja toteuttaa hoitoa ja kuntoutusta moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän osaa tukea vammaista henkilöä ammatillisessa koulutuksessa, itsenäisessä, tuetussa tai ohjatussa työssä sekä eri asumismuodoissa. Hän osaa toteuttaa ja arvioida lääkehoitoa. Hän osaa huolehtia vammaisen henkilön yksilöllisistä tarpeista ja ohjata häntä apuvälineiden käytössä.

Alan työpaikkoja ovat kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palvelujen tuottajien, vammaisjärjestöjen ja säätiöiden toimintayksiköt, kuten asumisyksiköt, palvelutalot, perhekodit, perhehoito, perheet ja päivähoito, opetus, laitoshoito, työ- ja toimintakeskukset ja tuettu työ.

Vanhustyön koulutusohjelma

Vanhustyön koulutusohjelman suorittanut osaa kohdata vanhuksia yksilöllisesti ja kuntouttavaa työotetta käyttäen tukea heidän voimavarojaan. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida vanhusten hoitoa ja kuntoutusta. Hän osaa toimia vanhustyön verkostoissa ja moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän osaa toteuttaa ja arvioida vanhusten hoidossa käytettävää lääkehoitoa. Hän osaa huolehtia vanhuksen yksilöllisistä tarpeista ja ohjata häntä tarvittaessa apuvälineiden käytössä. Hän osaa edistää vanhuksen arjen mielekkyyttä eri menetelmin.

Alan työpaikkoja on kotihoidossa, päiväkeskuksissa, päiväsairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa, pitkäaikaissairaaloissa, sairaalan dementiayksiköissä, geriatrisilla ja psykogeriatrisilla osastoilla, asumispalveluyksiköissä, palvelutaloissa, pienryhmäkodeissa ja niiden toimintakeskuksissa.

Jatko-opintomahdollisuudet

Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto- opintoihin. Luontevia jatkokoulutusväyliä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sosiaali- tai terveysalan ammatteihin. Yliopistoissa suoritettavia jatko-opintoja voivat olla hoitotieteen, terveystieteen, kansanterveystieteen ja yhteiskuntatieteen korkeakoulututkinnot sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkinnot.

Valmistuin lähihoitajaksi oppisopimuksella 50 vuotiaana hyvin paperein :-) voitte uskoa kuinka jännitin lääkelaskuja ym. Kokemuksesta voin sanoa, että kannattaa uskaltaa pyytää opettajaa "kädestäpitäen" opettamaan niitä laskuja ja kaavioita jos vaikealta tuntuu ja kotonakin niitä harjoitella. Niin minä tein ja kerralla meni läpi. Anatomian koin myös haasteelliseksi siinäkään ei muistaakseni saanut kovin isoja virheitä tulla, vai muistanko väärin. Motivaatiota täytyy kyllä olla opiskeluun ja todellista halua hoitotyöhön.

Testeistä? Mitä kysymyksiä? Ja miten vastataan?

Oliko opetuksessa esitelmiä?? Pitikö niitä pitää??

Miten sahu harjoittelupaikassa ruotsin ja englannin näyttö, kun ohjaaja sanoi, että pitäisi asiakkaan kanssa joka osaa ruotsia, mutta enhän minä helvetti sitä ruotsia ulkoa osaa lapulle joo kirjoittaisin mutt se asiakas voi kysyy mitä vain ruotsiks voi helvetti soikoon että stressaa se varmaan jäi sit siihen