hamppua

Koskas suomessa pääsee tuo hamppuviljely kovaan vauhtiin? Suomen ilmasto sopii tälle kuitukasville oikein hyvin, pitkät valoisat kesäpäivät, sekä talven aikana kuituja irroittava jäätyminen ovat selvä etulyöntiasema suomen viljeliöille.
101316
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Hamppua viljeltiin muutama vuosi sitten tukiaisten voimalla. Kasvatettiin kesällä ja syksyllä niitettiin pellolle ja jätettiin sinne. "Tuotos" oli tukiaisia.

Tietysti tämä oli veronmaksajien kannalta hyväkin asia, sillä tappioita eivät lisänneet tuotteiden markkinointikustannukset eikä kansainvälistä kauppaa ja kehitysmaiden taloutta häiritty dumppauksella.

Äänestä
  • Hamppua on viljelty ja joka korsi on kerätty talteen..Syksyllä hampulle ei tehdä mitään vaan seuraavana keväänä kaadetaan ja paalataan..Ainakin tänään hamput oli vielä komeasti pystyssä.

    Äänestä

  • ittiänsä..- kirjoitti:

    Hamppua on viljelty ja joka korsi on kerätty talteen..Syksyllä hampulle ei tehdä mitään vaan seuraavana keväänä kaadetaan ja paalataan..Ainakin tänään hamput oli vielä komeasti pystyssä.

    Miten sen jatkojalostuksen laita on. Olis kiva nähdä kalkkyydi katetuotosta. Taitaa olla samaa luokkaa kuin ruokkohelvellä, jos tuet saa jäämään itselle niin voi olla enemmänkin kun tyytyväinen. Se ei nimittäin rehuviljalla onnistu kuin joskus harvoin.

    Äänestä

  • -Humpuukia- kirjoitti:

    Miten sen jatkojalostuksen laita on. Olis kiva nähdä kalkkyydi katetuotosta. Taitaa olla samaa luokkaa kuin ruokkohelvellä, jos tuet saa jäämään itselle niin voi olla enemmänkin kun tyytyväinen. Se ei nimittäin rehuviljalla onnistu kuin joskus harvoin.

    Öljypellavan kasvukausi on verrattain pitkä, kesä piisaa nippanappa. Naapurikunnassa öljypellavana kanssa koohotetiin mutta eipä ole kuulunu mitää viimevuosina.. Kuitupellavan kanssa ei ole muuta ongelmaa kuin esimerkiksi korjuukaluston totaalinen puuttuminen sekä jalostusketjun puuttuminen. Kuitupellavan ja hampun hehtaarisadoista todin ei ole mitää tietoa. hamppu kylvetään keväällä, ja sato niitetään keväällä tavallisella niittonoeella ja sitte paalataan siitä. Keskieuroopassa, jossa on pidempi kasvukausi, sato voidan korjata useana eri ajankohtana, riippuen tavoitellusta kuitulaadusta, mutta kasvit pitää liuottaa jotta kuitu irtoaa, toisin on suomessa jossa talvi hoitaa sen liottamisen.

    Jos hyvän, satovarman, helppokäyttöisen ja kannattavan peltoenergiakasvin haluatta nii kylväkää kauraa. Ei tartte ku kaataa stokeriin suoraa tappurinlaarista. Soon sitä paikallisenergiaa. Ruokohelpihän on suo oy.n lempilapsi, saatihin loppuhun kalutut vanhat turvealueet EU-tukien piiriin.. ja sitte jokku juntit menee sinne kivikkohon rikkomaan viä koneensakkin ku sitä naattia sieltä korjataan. Ja on niiiin ekoloogista...

    hamppu olisi huomattavasti yleisempi kasvi jos siinä ei olisi ollenkaa sitä huumausainetta. Minen siitä kuidun jalostuksesta sillain tiiä, kuulemma kauhavalla olisi laitos rakeinteilla?

    "amppu tunnetaan parhaiten köysien raaka-aineena, mutta siitä saatavista kuiduista voidaan valmistaa myös kestäviä kankaita, selluloosaa paperin raaka-aineeksi sekä teollista raaka-ainetta käytettäväksi eristeenä, levyinä tai huonekalujen materiaalina.

    Kuituhamppupelto tuottaa aarilta 3–4 kertaa enemmän kuitua kuin metsä. Uusi sato valmistuu vuosittain, toisin kuin metsän, jonka kuitukäyttöön kasvaminen kestää vähintään 20 vuotta."

    "Hamppukuitu on erittäin luja (120 kg/mm²)"

    "Hampusta voidaan valmistaa paperilaatuja hyvin ohuesta paperista paksuihin pahveihin."

    "Rudolf Dieselin kehittämä dieselmoottori oli alun perin tarkoitettu käyttämään hamppu- ja muita kasvisöljyjä."

    Äänestä

  • sitä humbuugia kirjoitti:

    Öljypellavan kasvukausi on verrattain pitkä, kesä piisaa nippanappa. Naapurikunnassa öljypellavana kanssa koohotetiin mutta eipä ole kuulunu mitää viimevuosina.. Kuitupellavan kanssa ei ole muuta ongelmaa kuin esimerkiksi korjuukaluston totaalinen puuttuminen sekä jalostusketjun puuttuminen. Kuitupellavan ja hampun hehtaarisadoista todin ei ole mitää tietoa. hamppu kylvetään keväällä, ja sato niitetään keväällä tavallisella niittonoeella ja sitte paalataan siitä. Keskieuroopassa, jossa on pidempi kasvukausi, sato voidan korjata useana eri ajankohtana, riippuen tavoitellusta kuitulaadusta, mutta kasvit pitää liuottaa jotta kuitu irtoaa, toisin on suomessa jossa talvi hoitaa sen liottamisen.

    Jos hyvän, satovarman, helppokäyttöisen ja kannattavan peltoenergiakasvin haluatta nii kylväkää kauraa. Ei tartte ku kaataa stokeriin suoraa tappurinlaarista. Soon sitä paikallisenergiaa. Ruokohelpihän on suo oy.n lempilapsi, saatihin loppuhun kalutut vanhat turvealueet EU-tukien piiriin.. ja sitte jokku juntit menee sinne kivikkohon rikkomaan viä koneensakkin ku sitä naattia sieltä korjataan. Ja on niiiin ekoloogista...

    hamppu olisi huomattavasti yleisempi kasvi jos siinä ei olisi ollenkaa sitä huumausainetta. Minen siitä kuidun jalostuksesta sillain tiiä, kuulemma kauhavalla olisi laitos rakeinteilla?

    "amppu tunnetaan parhaiten köysien raaka-aineena, mutta siitä saatavista kuiduista voidaan valmistaa myös kestäviä kankaita, selluloosaa paperin raaka-aineeksi sekä teollista raaka-ainetta käytettäväksi eristeenä, levyinä tai huonekalujen materiaalina.

    Kuituhamppupelto tuottaa aarilta 3–4 kertaa enemmän kuitua kuin metsä. Uusi sato valmistuu vuosittain, toisin kuin metsän, jonka kuitukäyttöön kasvaminen kestää vähintään 20 vuotta."

    "Hamppukuitu on erittäin luja (120 kg/mm²)"

    "Hampusta voidaan valmistaa paperilaatuja hyvin ohuesta paperista paksuihin pahveihin."

    "Rudolf Dieselin kehittämä dieselmoottori oli alun perin tarkoitettu käyttämään hamppu- ja muita kasvisöljyjä."

    se hampunviljely vieläkään tässä pumpulin ja keinokuitujen maailmassa?
    Pellavan ja hampun viljely alkoi tyrehtyä 1950-luvulla. Meidän kylässä Koti-Karjalassa vielä viljeltiin pellavasta ainakin joka neljännessä tai viidennessä talossa ihan 1980-luvulle asti. Mutta nyt alkavat ne naiset olla jo niin vanhoja etteivät oikein kykene edes näyttämään miten homma sujui, kertomaan kyllä. Ja se oli kotitarveviljelyä se.
    Suurten linjoen asia eli koko teollinen ketju on lakkautettu jo vuosikymmeniä sitten, taisi olla 1970-luvulla jolloin Tampereen Pellavatehdas vielä osti pellavia. Kuitukasvien viljely on tarkkaa hommaa eikä priimalaatuista kuitua ruveta noin vaan kasvattamaan kun päähän pälähtää. Kilpailu syö huonon laadun äkkiä pois markkinoilta. Kyllä pitää maailman paljon muuttua ennen kuin rupeaa taas pellavasta pelloilla näkymään - saati hamppua.
    Kyllä pitää

    Äänestä

  • osaamista ja kannattaako kirjoitti:

    se hampunviljely vieläkään tässä pumpulin ja keinokuitujen maailmassa?
    Pellavan ja hampun viljely alkoi tyrehtyä 1950-luvulla. Meidän kylässä Koti-Karjalassa vielä viljeltiin pellavasta ainakin joka neljännessä tai viidennessä talossa ihan 1980-luvulle asti. Mutta nyt alkavat ne naiset olla jo niin vanhoja etteivät oikein kykene edes näyttämään miten homma sujui, kertomaan kyllä. Ja se oli kotitarveviljelyä se.
    Suurten linjoen asia eli koko teollinen ketju on lakkautettu jo vuosikymmeniä sitten, taisi olla 1970-luvulla jolloin Tampereen Pellavatehdas vielä osti pellavia. Kuitukasvien viljely on tarkkaa hommaa eikä priimalaatuista kuitua ruveta noin vaan kasvattamaan kun päähän pälähtää. Kilpailu syö huonon laadun äkkiä pois markkinoilta. Kyllä pitää maailman paljon muuttua ennen kuin rupeaa taas pellavasta pelloilla näkymään - saati hamppua.
    Kyllä pitää

    sitä teherään mistä rahaa saa... Jos se ymmärretään että öljyperäiset tekokuidut voidaan korvata luonnonkuidulla, yleistyy se laji. Ekologisuus siinä kukoistaa. Hamppu on monikäyttöisyytensä takia yksi parhaista olemassaolevista kuiduista suomenmaassa. Mutta kun ei ole sitä jalostusketjua. Ei tässä yski muu vastaan kuin markkinatalous. Lisäksi, kun hamppu tulee korvaamana synteettisiä kuituja, kasva suomen omavaraisuus, huoltovarmuus, asialla on lisäksi tervehdyttävä vaikutus vientitaseeseen, sillä se vähentää riippuvuutta tuonnista.

    Äänestä

Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin on fakta tämä.
-Suomi ei ole hampulle ihanteellinen kasvumaa. Hamppu ei ehdi valmistua "tuleentua" täällä joten paras kuituhamppu jää saamatta. Muunlaista kuitua kyllä hampusta syntyy.
-Hampun "ketoliotus" eli jätetään hamppu talveksi pystyyn heikentää kuidun vetolujuutta n 50%, taas jää se paras kuitu saamatta.
-Suomessa ei ole korjuu/kuidutus tekniikka sillä tasolla että saataisiin hampusta se pitkä kuitu talteen, lyhyttä kuitua kyllä tulee mutta se sopii lähinnä eriste ym tarkoitukseen muttei esim langan valmistukseen.
-Hampun laatuun vaikuttaa pitkälti syksy, suomessa syksyt ovat kovin erillaisia joten ongelmaksi muodostuu saadun kuidun laatuvaihtelut.Märkä ja pitkä syksi jossa on muutama pakkaskausi aiheuttaa hampun mädäntymisen juuresta jolloin kasvi lakoaa helposti ja aiheuttaa melkoisia vaikeuksia korjuuseen.
-Suomesta puuttuu käytännössä hampun koko jalostusketju. Hamppua on kasvatettu suomessa reilu 10v ja eu rahaa on palanut hankkeisiin kymmeniämiljoonia eikä niillä ole vielä saatu mitään järkevää ja kestävää aikaiseksi. Joitain jalostajia on hengissä mutta sellainen suurempi läpimurto puuttuu.

Olen työskennellyt hampun parissa siitä lähtien kun sitä alettiin suomessa kokeilemaan. Hampun tulevaisuus ei näytä täällä kovinkaan hyvältä jos sitä katsotaan siinä mielessä että siitä saisi maatalouteen jotain lisäarvoa.

Äänestä
  • Onko kokemusta hampun käytöstä maanparannukseen? Eräällä hamppuviljely sivulla sanottiin että apila(typpikasvi)-hamppu-vilja kierrolla saataisiin 15% parempi sato viljasta ja rikkaruohotkin pysyisi helpommin kurissa, miten on?

    Äänestä

Kannatan hampun kasvatusta,ja hyöty käyttöä.Nytkin istun kakkua hampun maahan tuonnista.Kätevintä olis kotimaisuus,en usko että tukiaisia tarvitaan pellolta piippuun menetelmällä.

Äänestä

Kohta tosiaan tarvitaan hamppua kun tulot laskee ja hinnat nousee. On se hienoa vetää itsensä omassa pellossa kasvatetun hamppuköyden jatkoksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


peltoon!!! kirjoitti:

Koskas suomessa pääsee tuo hamppuviljely kovaan vauhtiin? Suomen ilmasto sopii tälle kuitukasville oikein hyvin, pitkät valoisat kesäpäivät, sekä talven aikana kuituja irroittava jäätyminen ovat selvä etulyöntiasema suomen viljeliöille.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu