as.oy:n hallituksen vaihto

Käsiteltävien asioiden osalta olen täysin samaa mieltä kuin edellisen vastauksen antanut nimimerkki "Valinnasta".

Sen sijaan vaalitapakysymys on kimurantimpi. AsOy-laki 38§ säädetään:
"...Vaaleissa katsotaan valituiksi ne, jotka saavat eniten ääniä. Yhtiökokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee vain, jos saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla."

Vaalitapaa ei siis ole laissa rajoitettu muuten kuin siten, että vähemmän ääniä saanut ei voi tulla valituksi ilman, että enemmän ääniä saanut valitaan myös. Yhtiöjärjestyksessä voi toki olla vaalista tarkempia säännöksiä.

Yleisen oikeuskäytännön mukaan vaalitapa kuuluu kokouksen päätösvaltaan. Rohkeasti siis vaan esittämään kyseisessä asiakohdassa heti kärkeen, että käytetään tiettyä vaalitapaa. Kun joku vielä ilmoittaa kannattavansa sinun ehdotustasi, niin sitten vaali suoritetaan sillä tavoin tai järjestetään äänestys mahdollisten muiden esitettyjen vaalitapojen välillä.

Vaalitapojahan vaikka kuinka paljon, yhtenä toimivana vaihtoehtona tavallisimmalle yksi nimi lippuun -äänestykselle on se, että lipulle voi kirjoittaa useamman nimen - korkeintaan paikkamäärän verran. Jokainen nimi saa yhden äänen tai siteen niin, että ensimmäinen saa täyden äänen, toinen puolikkaan, kolmas kolmasosan jne. Molemmat ovat täysin tasapuolisia vaalitapoja ja lainmukaisiakin.

Listavaalia en näe kielletyksi, koska siinä listalla olevat saavat ääniä (joko tasan tai osia kuten aiemmassa esimerkissäkin), ja enemmän ääniä saaneella listalla olleet saavat enemmän ääniä kuin toisilla listoilla olleet.

csi049 kirjoitti:

Käsiteltävien asioiden osalta olen täysin samaa mieltä kuin edellisen vastauksen antanut nimimerkki "Valinnasta".

Sen sijaan vaalitapakysymys on kimurantimpi. AsOy-laki 38§ säädetään:
"...Vaaleissa katsotaan valituiksi ne, jotka saavat eniten ääniä. Yhtiökokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee vain, jos saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla."

Vaalitapaa ei siis ole laissa rajoitettu muuten kuin siten, että vähemmän ääniä saanut ei voi tulla valituksi ilman, että enemmän ääniä saanut valitaan myös. Yhtiöjärjestyksessä voi toki olla vaalista tarkempia säännöksiä.

Yleisen oikeuskäytännön mukaan vaalitapa kuuluu kokouksen päätösvaltaan. Rohkeasti siis vaan esittämään kyseisessä asiakohdassa heti kärkeen, että käytetään tiettyä vaalitapaa. Kun joku vielä ilmoittaa kannattavansa sinun ehdotustasi, niin sitten vaali suoritetaan sillä tavoin tai järjestetään äänestys mahdollisten muiden esitettyjen vaalitapojen välillä.

Vaalitapojahan vaikka kuinka paljon, yhtenä toimivana vaihtoehtona tavallisimmalle yksi nimi lippuun -äänestykselle on se, että lipulle voi kirjoittaa useamman nimen - korkeintaan paikkamäärän verran. Jokainen nimi saa yhden äänen tai siteen niin, että ensimmäinen saa täyden äänen, toinen puolikkaan, kolmas kolmasosan jne. Molemmat ovat täysin tasapuolisia vaalitapoja ja lainmukaisiakin.

Listavaalia en näe kielletyksi, koska siinä listalla olevat saavat ääniä (joko tasan tai osia kuten aiemmassa esimerkissäkin), ja enemmän ääniä saaneella listalla olleet saavat enemmän ääniä kuin toisilla listoilla olleet.

Lue lisää

Eihän se "Listavaali" ole kielletty, mutta täysin saman asian ajaa se, että joku tai jotkut ehdottaa niitä henkilöitä, joita siinä "listalla" on yhtiökokouksessa. Tarkoitan, että jos etukäteen joku porukka haluaa, että Matti, Maija, Kalle ja Liisa pitää saada hallitukseen niin joku vain ehdottaa heitä siihen. Ja jos ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, niin sitten äänestetään.
Taitaa yleisin vaalitapa olla se, että jokainen äänestää sillä osakkeidensa määrällä. Mutta kuten sanoit, niin yhtiökokous voi käyttää muutakin vaalitapaa, jos enemmistö vain sitä kannattaa. Menee vain turhan monimutkaiseksi.

Valinnasta kirjoitti:

Eihän se "Listavaali" ole kielletty, mutta täysin saman asian ajaa se, että joku tai jotkut ehdottaa niitä henkilöitä, joita siinä "listalla" on yhtiökokouksessa. Tarkoitan, että jos etukäteen joku porukka haluaa, että Matti, Maija, Kalle ja Liisa pitää saada hallitukseen niin joku vain ehdottaa heitä siihen. Ja jos ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, niin sitten äänestetään.
Taitaa yleisin vaalitapa olla se, että jokainen äänestää sillä osakkeidensa määrällä. Mutta kuten sanoit, niin yhtiökokous voi käyttää muutakin vaalitapaa, jos enemmistö vain sitä kannattaa. Menee vain turhan monimutkaiseksi.

Lue lisää

jonka voisivat valita ehdokkaat tai sitten niin, että eniten ääniä saanut ottaa tehtävän hoitaakseen (ja jos ei siinä onnistu, sitten seuraava jne...). Jos autom. hallitukseen valitaan eniten ääniä saaneet, se ei millään muotoa takaa hallituksen toimintakykyä.

muodostaja kirjoitti:

jonka voisivat valita ehdokkaat tai sitten niin, että eniten ääniä saanut ottaa tehtävän hoitaakseen (ja jos ei siinä onnistu, sitten seuraava jne...). Jos autom. hallitukseen valitaan eniten ääniä saaneet, se ei millään muotoa takaa hallituksen toimintakykyä.

Lue lisää

Tuollainen "hallituksen muodostaja" ei oikein istu mihinkään osakeyhtiöihin, mikä as. oy:kin on. Kyllä lain mukaan eniten ääniä saaneet valitaan.
Olisipa melkoisen mielenkiintoinen tilanne as.oy:ssä, kun olisi "hallitusneuvottelut" ;-)

Oikein onnistu kirjoitti:

Tuollainen "hallituksen muodostaja" ei oikein istu mihinkään osakeyhtiöihin, mikä as. oy:kin on. Kyllä lain mukaan eniten ääniä saaneet valitaan.
Olisipa melkoisen mielenkiintoinen tilanne as.oy:ssä, kun olisi "hallitusneuvottelut" ;-)

Lue lisää

Osakeyhtiöissä jotka harjoittavat yritystoimintaa, hallituksen valitseminen on helppoa. Mikäli omistajia ei ole montaa omistaja tai suuromistajat päättävät. Isoissa yrityksissä, etenkin pörssiyhtiöissä, homma monesti vaikeutuu ihan siitä syystä, että omistajuus on jakautunut laajalle. Tällöin usein käytetäänkin nimitysvaliokuntaa.

Taloyhtiössä hallituksen rooli on vielä tärkeämpi kuin yrityksissä. Hallitus on enemmän kiinni varsinaisen hallitustyön lisäksi käytännön päätöksen teossa, sekä myös muissa taloyhtiön toimissa. Tämän johdosta onkin ensiarvoisen tärkeää, että hallitus on 100% toimintakykyinen. Jos hallitus ikäänkuin lyö hanskat tiskiin sisäisten riitojen vuoksi, ei ole mitään edes epävirallista tahoa, joka aidosti valvoisi taloyhtiön etua ja toimintaa.

Ainakin silloin jos taloyhtiön hallitukseen on tarjolla tarvittavaa määrää enemmän ehdokkaita ja esim. isännöitsijä tai eniten ääniä saaneet kokevat, ettei hallitus toimi ko. kokoonpanolla, jonkinlainen nimitysvaliokunta tai -asiamies olisi paikallaan. Taloyhtiön ulkopuolinen henkilö voisi olla jääviyden takaamiseksi sopivin.

mitään ongelmia? kirjoitti:

Osakeyhtiöissä jotka harjoittavat yritystoimintaa, hallituksen valitseminen on helppoa. Mikäli omistajia ei ole montaa omistaja tai suuromistajat päättävät. Isoissa yrityksissä, etenkin pörssiyhtiöissä, homma monesti vaikeutuu ihan siitä syystä, että omistajuus on jakautunut laajalle. Tällöin usein käytetäänkin nimitysvaliokuntaa.

Taloyhtiössä hallituksen rooli on vielä tärkeämpi kuin yrityksissä. Hallitus on enemmän kiinni varsinaisen hallitustyön lisäksi käytännön päätöksen teossa, sekä myös muissa taloyhtiön toimissa. Tämän johdosta onkin ensiarvoisen tärkeää, että hallitus on 100% toimintakykyinen. Jos hallitus ikäänkuin lyö hanskat tiskiin sisäisten riitojen vuoksi, ei ole mitään edes epävirallista tahoa, joka aidosti valvoisi taloyhtiön etua ja toimintaa.

Ainakin silloin jos taloyhtiön hallitukseen on tarjolla tarvittavaa määrää enemmän ehdokkaita ja esim. isännöitsijä tai eniten ääniä saaneet kokevat, ettei hallitus toimi ko. kokoonpanolla, jonkinlainen nimitysvaliokunta tai -asiamies olisi paikallaan. Taloyhtiön ulkopuolinen henkilö voisi olla jääviyden takaamiseksi sopivin.

Lue lisää

Totta hemmetissä joissain taloyhtiöissä on ongelmia hallituksen kanssa, mutta miten se "nimityslautakunta" asiaa muuttaisi, jos jäsenet edelleen valittaisiin taloyhtiön osakkaista? Kyllä nykyiselläkin systeemillä taloyhtiöön saadaan toimiva ja pätevä hallitus, jos taloyhtiön osakkaat vain aidosti sen haluaa.
Näen ongelmana enemmänkin sen, että osakkaat ovat passiivisia, eivätkä välitä siitä, ketkä hoitavat heidän todennäköisesti suurinta sijoitustaan ja omaisuuttaan.
Ja siinä olet väärässä, että kukaan ei voisi valvoa hallituksen toimintaa. Tämä valvojan rooli on nimen omaan taloyhtiön osakkailla. Mutta tässä tullaan taas siihen edellä mainittuun ongelmaan, eli osakkaiden passiivisuuteen.
Jos koetaan, että hallitus ei tee hommiaan kuten osakkaat haluaa, niin silloin hallitus pitää vaihtaa, tai ääritapauksessa hallitus pitää koota täysin ulkopuolisista henkilöistä. Tämä taas ei onnistu, koska osakkaiden mielestä se maksaa liikaa. Osakkaiden mielestä hallituksen pitää hoitaa asiat uhraten vapaa-aikansa naurettavalla korvauksella, usein ilman mitään korvausta. Tähänhän taas ammattihallitus ei suostu, vaan ottaa sellaisen korvauksen, joka vastaa työhön menevää aikaa.
Tämä käytäntö pitäisi ottaa käyttöön myös osakkaista muodostetun hallituksen kohdalla, eli maksaa heille asianmukainen korvaus siitä työstä, jonka he tekevät yhtiön eteen. Silloin osakkaat voisivat paremmin myös vaatia rahoilleen katetta ja ehkäpä kiinnittäisivät enemmän myös huomiota hallituksen jäsenten valintaan. Tiedän, että tämä ei tule toteutumaan, koska sehän taas "maksaa".

Nimim. Hallituksen pj, joka "talkoilla" yrittää hoitaa omaa ja muiden omaisuutta mahdollisimman hyvin, mutta on välillä hieman turhautunut koko hommaan asukkaiden vaatimusten, mutta asukkaiden antamien riittämättömien resurssien puutteessa. Tarkoitan osakkaiden liian usein antamaa kommenttia: "Mutta sehän maksaa".

Oikein onnistu kirjoitti:

Totta hemmetissä joissain taloyhtiöissä on ongelmia hallituksen kanssa, mutta miten se "nimityslautakunta" asiaa muuttaisi, jos jäsenet edelleen valittaisiin taloyhtiön osakkaista? Kyllä nykyiselläkin systeemillä taloyhtiöön saadaan toimiva ja pätevä hallitus, jos taloyhtiön osakkaat vain aidosti sen haluaa.
Näen ongelmana enemmänkin sen, että osakkaat ovat passiivisia, eivätkä välitä siitä, ketkä hoitavat heidän todennäköisesti suurinta sijoitustaan ja omaisuuttaan.
Ja siinä olet väärässä, että kukaan ei voisi valvoa hallituksen toimintaa. Tämä valvojan rooli on nimen omaan taloyhtiön osakkailla. Mutta tässä tullaan taas siihen edellä mainittuun ongelmaan, eli osakkaiden passiivisuuteen.
Jos koetaan, että hallitus ei tee hommiaan kuten osakkaat haluaa, niin silloin hallitus pitää vaihtaa, tai ääritapauksessa hallitus pitää koota täysin ulkopuolisista henkilöistä. Tämä taas ei onnistu, koska osakkaiden mielestä se maksaa liikaa. Osakkaiden mielestä hallituksen pitää hoitaa asiat uhraten vapaa-aikansa naurettavalla korvauksella, usein ilman mitään korvausta. Tähänhän taas ammattihallitus ei suostu, vaan ottaa sellaisen korvauksen, joka vastaa työhön menevää aikaa.
Tämä käytäntö pitäisi ottaa käyttöön myös osakkaista muodostetun hallituksen kohdalla, eli maksaa heille asianmukainen korvaus siitä työstä, jonka he tekevät yhtiön eteen. Silloin osakkaat voisivat paremmin myös vaatia rahoilleen katetta ja ehkäpä kiinnittäisivät enemmän myös huomiota hallituksen jäsenten valintaan. Tiedän, että tämä ei tule toteutumaan, koska sehän taas "maksaa".

Nimim. Hallituksen pj, joka "talkoilla" yrittää hoitaa omaa ja muiden omaisuutta mahdollisimman hyvin, mutta on välillä hieman turhautunut koko hommaan asukkaiden vaatimusten, mutta asukkaiden antamien riittämättömien resurssien puutteessa. Tarkoitan osakkaiden liian usein antamaa kommenttia: "Mutta sehän maksaa".

Lue lisää

>> Totta hemmetissä joissain taloyhtiöissä on ongelmia hallituksen kanssa, mutta miten se "nimityslautakunta" asiaa muuttaisi, jos jäsenet edelleen valittaisiin taloyhtiön osakkaista?

Monet ongelmat johtuvat siitä, että hallituksessa istuu keskenään riitaisia henkilöitä. Juuri siksi pitäisikin selvittää millä kokoonpanolla hallitus toimisi parhaiten tai millä se nyt ylipäänsä olisi toimintakykyinen.

>> Kyllä nykyiselläkin systeemillä taloyhtiöön saadaan toimiva ja pätevä hallitus, jos taloyhtiön osakkaat vain aidosti sen haluaa.

Yleensä ongelmat, jos ja kun niitä on, lähtevät nimenomaan osakkaista: osakkaat ovat jakautuneet eri leireihin. Aitoa halua yhteistoimintaan on siinä vaiheessa vaikea löytää.

Tietysti tällöin voitaisiin tehdä niinkin, että osakkaat eivät ehdottaisi henkilöitä vaan erilaisia kokoonpanoja. Kokoonpanoissa ehdotetut henkilöt sitten valitsisivat kukin yhden, mielestään toimivimman kokoonpanon jossa ovat mukana. Ennen valintaa ne kokoonpanot raakattaisiin pois, jotka eivät saisi kannatusta ja joissa olisi ehdotettuna henkilö joka kieltäytyisi osallistumasta hallitukseen. Jäljelle jääneiden kokoonpanojen kesken suoritettaisiin uusi äänestys.

Osakkaiden valvonta on lähes mahdotonta, jos hallitus on riitaisa ja tai kyvytön toimimaan, olipa syy siihen sitten mikä hyvänsä. Osakas toki voi pyrkiä saamaan y.kokouksen koolle ratkomaan ongelmia, mutta eikö parempi olisi pyrkiä siihen, ettei ongelmia syntyisi alkuunkaan = toimiva hallitus auttaa tässä jo paljon.

ed... kirjoitti:

>> Totta hemmetissä joissain taloyhtiöissä on ongelmia hallituksen kanssa, mutta miten se "nimityslautakunta" asiaa muuttaisi, jos jäsenet edelleen valittaisiin taloyhtiön osakkaista?

Monet ongelmat johtuvat siitä, että hallituksessa istuu keskenään riitaisia henkilöitä. Juuri siksi pitäisikin selvittää millä kokoonpanolla hallitus toimisi parhaiten tai millä se nyt ylipäänsä olisi toimintakykyinen.

>> Kyllä nykyiselläkin systeemillä taloyhtiöön saadaan toimiva ja pätevä hallitus, jos taloyhtiön osakkaat vain aidosti sen haluaa.

Yleensä ongelmat, jos ja kun niitä on, lähtevät nimenomaan osakkaista: osakkaat ovat jakautuneet eri leireihin. Aitoa halua yhteistoimintaan on siinä vaiheessa vaikea löytää.

Tietysti tällöin voitaisiin tehdä niinkin, että osakkaat eivät ehdottaisi henkilöitä vaan erilaisia kokoonpanoja. Kokoonpanoissa ehdotetut henkilöt sitten valitsisivat kukin yhden, mielestään toimivimman kokoonpanon jossa ovat mukana. Ennen valintaa ne kokoonpanot raakattaisiin pois, jotka eivät saisi kannatusta ja joissa olisi ehdotettuna henkilö joka kieltäytyisi osallistumasta hallitukseen. Jäljelle jääneiden kokoonpanojen kesken suoritettaisiin uusi äänestys.

Osakkaiden valvonta on lähes mahdotonta, jos hallitus on riitaisa ja tai kyvytön toimimaan, olipa syy siihen sitten mikä hyvänsä. Osakas toki voi pyrkiä saamaan y.kokouksen koolle ratkomaan ongelmia, mutta eikö parempi olisi pyrkiä siihen, ettei ongelmia syntyisi alkuunkaan = toimiva hallitus auttaa tässä jo paljon.

Lue lisää

Kauniita ajatuksia, mutta mielestäni melkoisen mahdottomia toteuttaa.
Kuten totesit, niin joissain tapauksissa osakkaat ovat jakautuneet "leireihin" ja miten sitten kuvittelisit, että saataisiin aikaan erilaisia äänestettäviä kokoonpanoja, joista sitten valittaisiin. Tälläinen tapa saattaisi johtaa siihen, että osakkaat entistä enemmän jakaantuisivat eri kuppikuntiin ja riidat senkuin yltyisivät. Se "hävinnyt" kuppikunta pistäisi entistä enemmän kapuloita rattaisiin vaikeuttaen "väärän" hallituksen toimintaa.
Asioillahan voi spekuloida, mutta ainakin omasta mielestäni nykyinen valintatapa on kaikista demokraattisin. Silloin hallituksessa voi istua eri näkemyksen edustajia. Ja jos erimielisyyttä asioista on, niin silloinhan hallituksen päätökseksi tulee enemmistön päätös ja sen jälkeen pulinat pois, niin kuin Virolainen aikoinaan sanoi.

Oikein onnistu kirjoitti:

Kauniita ajatuksia, mutta mielestäni melkoisen mahdottomia toteuttaa.
Kuten totesit, niin joissain tapauksissa osakkaat ovat jakautuneet "leireihin" ja miten sitten kuvittelisit, että saataisiin aikaan erilaisia äänestettäviä kokoonpanoja, joista sitten valittaisiin. Tälläinen tapa saattaisi johtaa siihen, että osakkaat entistä enemmän jakaantuisivat eri kuppikuntiin ja riidat senkuin yltyisivät. Se "hävinnyt" kuppikunta pistäisi entistä enemmän kapuloita rattaisiin vaikeuttaen "väärän" hallituksen toimintaa.
Asioillahan voi spekuloida, mutta ainakin omasta mielestäni nykyinen valintatapa on kaikista demokraattisin. Silloin hallituksessa voi istua eri näkemyksen edustajia. Ja jos erimielisyyttä asioista on, niin silloinhan hallituksen päätökseksi tulee enemmistön päätös ja sen jälkeen pulinat pois, niin kuin Virolainen aikoinaan sanoi.

Lue lisää

sehän on selvä ja pitää ollakin. Ydinkysymys onkin, mitä siitä seuraa jos taloyhtiön hallituksen jäsenten välit ovat tulehtuneet ja riitaisat ehkä jo ennakolta. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että hallituksen toiminta lamaantuu, riidat yhtiössä lisääntyvät, isännöitsijä kyllästyy, hommat etenee ikäänkuin tyhjäkäynnillä mitä nyt joku aina välillä painaa jarrua tai laittaa pakin päälle. Muutama vuosi kun mennään tällä tavoin, tuho voi olla korjaamatonta tai ainakin homma tulee hiton kalliiksi kaikille.

Harvat osakkaat valitettavasti ymmärtävät kuinka merkittävä rooli hallituksella on taloyhtiössä. Osakkaat voivat vihoitella keskenään ja arvostella yhtiön hallintoa, se on oikeastaan aika luonnollista. Jos taas hallituksen sisällä on jatkuva ristiveto, se on turmiollista kaikilla tavoin.

mitään ongelmia? kirjoitti:

Osakeyhtiöissä jotka harjoittavat yritystoimintaa, hallituksen valitseminen on helppoa. Mikäli omistajia ei ole montaa omistaja tai suuromistajat päättävät. Isoissa yrityksissä, etenkin pörssiyhtiöissä, homma monesti vaikeutuu ihan siitä syystä, että omistajuus on jakautunut laajalle. Tällöin usein käytetäänkin nimitysvaliokuntaa.

Taloyhtiössä hallituksen rooli on vielä tärkeämpi kuin yrityksissä. Hallitus on enemmän kiinni varsinaisen hallitustyön lisäksi käytännön päätöksen teossa, sekä myös muissa taloyhtiön toimissa. Tämän johdosta onkin ensiarvoisen tärkeää, että hallitus on 100% toimintakykyinen. Jos hallitus ikäänkuin lyö hanskat tiskiin sisäisten riitojen vuoksi, ei ole mitään edes epävirallista tahoa, joka aidosti valvoisi taloyhtiön etua ja toimintaa.

Ainakin silloin jos taloyhtiön hallitukseen on tarjolla tarvittavaa määrää enemmän ehdokkaita ja esim. isännöitsijä tai eniten ääniä saaneet kokevat, ettei hallitus toimi ko. kokoonpanolla, jonkinlainen nimitysvaliokunta tai -asiamies olisi paikallaan. Taloyhtiön ulkopuolinen henkilö voisi olla jääviyden takaamiseksi sopivin.

Lue lisää

Aina ollut jaossa toisille kokouksessa olen sanonut voin luopua paikastani jos joku tilalleni haluaa hyvin toimintakykyisiä jäseniä ei ole valittavaksi asti yhtiössämme enkä itsekkään sitä ole.

Valinnasta kirjoitti:

Eihän se "Listavaali" ole kielletty, mutta täysin saman asian ajaa se, että joku tai jotkut ehdottaa niitä henkilöitä, joita siinä "listalla" on yhtiökokouksessa. Tarkoitan, että jos etukäteen joku porukka haluaa, että Matti, Maija, Kalle ja Liisa pitää saada hallitukseen niin joku vain ehdottaa heitä siihen. Ja jos ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, niin sitten äänestetään.
Taitaa yleisin vaalitapa olla se, että jokainen äänestää sillä osakkeidensa määrällä. Mutta kuten sanoit, niin yhtiökokous voi käyttää muutakin vaalitapaa, jos enemmistö vain sitä kannattaa. Menee vain turhan monimutkaiseksi.

Lue lisää

Olin tuossa edellisessä viestissäni hieman epätarkka. Äänimäärä tulee toki osakkeiden perusteella, mikä itse asiassa tekee "tavallisimmastakin" vaalitavasta monimutkaisemman kuin moni edes tajuaa.

Ainakin kaikissa niissä taloyhtiöissä, joissa olen kokouksissa ollut, on erisuuruisia osakeryhmiä ollut varsin monta (syinä huoneistojen erilaiset pinta-alat, asuinkerros, rapussa hissi/ei hissiä jne). Pelkästään tämä aiheuttaa ääntenlaskijoille harmaita hiuksia, ellei ole laskukone tai taulukkolaskenta käytössä.

Olkoon osakkaan äänimäärä tasan yksi tai sitten osakkeiden määrä, niin sillä ei sinänsä ole merkitystä vaalitavan valintaan. Yhtä lailla ääntä/ääniä voidaan jakaa vaikkapa tuolla 1/1, 1/2, 1/3... tavalla.

Valinnasta kirjoitti:

Eihän se "Listavaali" ole kielletty, mutta täysin saman asian ajaa se, että joku tai jotkut ehdottaa niitä henkilöitä, joita siinä "listalla" on yhtiökokouksessa. Tarkoitan, että jos etukäteen joku porukka haluaa, että Matti, Maija, Kalle ja Liisa pitää saada hallitukseen niin joku vain ehdottaa heitä siihen. Ja jos ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, niin sitten äänestetään.
Taitaa yleisin vaalitapa olla se, että jokainen äänestää sillä osakkeidensa määrällä. Mutta kuten sanoit, niin yhtiökokous voi käyttää muutakin vaalitapaa, jos enemmistö vain sitä kannattaa. Menee vain turhan monimutkaiseksi.

Lue lisää

Listavaali ja ehdokkaiden yksittäisvalinta ei tokikaan ole sama asia.

Jos puhutaan tavallisimmasta listavaalista, eli ääni(määrä) annetaan kokonaan yhdelle listalle ja kukin listallaolija saa listan äänimäärän, niin silloin vain voittaneella listalla olijat valitaan.

Yksittäisvalinnassa valituksi voi tulla "eri listoilla olevia", ja osa "minun listallani" olevista voi jäädä valitsematta vaikka osa valittaisiinkin.

Pääasia on kuitenkin se, että yhtiökokouksen tahto toteutuu - sen voi saavuttaa monilla eri vaalitavoilla. Suotavaa olisi, että kukin äänestäjä tajuaisi vaalitapojen erot ennen vaalitavan valintaa. Niin ja ääntenlaskijoiden on pakko tajuta valittu vaalitapa...

csi049 kirjoitti:

Käsiteltävien asioiden osalta olen täysin samaa mieltä kuin edellisen vastauksen antanut nimimerkki "Valinnasta".

Sen sijaan vaalitapakysymys on kimurantimpi. AsOy-laki 38§ säädetään:
"...Vaaleissa katsotaan valituiksi ne, jotka saavat eniten ääniä. Yhtiökokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee vain, jos saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla."

Vaalitapaa ei siis ole laissa rajoitettu muuten kuin siten, että vähemmän ääniä saanut ei voi tulla valituksi ilman, että enemmän ääniä saanut valitaan myös. Yhtiöjärjestyksessä voi toki olla vaalista tarkempia säännöksiä.

Yleisen oikeuskäytännön mukaan vaalitapa kuuluu kokouksen päätösvaltaan. Rohkeasti siis vaan esittämään kyseisessä asiakohdassa heti kärkeen, että käytetään tiettyä vaalitapaa. Kun joku vielä ilmoittaa kannattavansa sinun ehdotustasi, niin sitten vaali suoritetaan sillä tavoin tai järjestetään äänestys mahdollisten muiden esitettyjen vaalitapojen välillä.

Vaalitapojahan vaikka kuinka paljon, yhtenä toimivana vaihtoehtona tavallisimmalle yksi nimi lippuun -äänestykselle on se, että lipulle voi kirjoittaa useamman nimen - korkeintaan paikkamäärän verran. Jokainen nimi saa yhden äänen tai siteen niin, että ensimmäinen saa täyden äänen, toinen puolikkaan, kolmas kolmasosan jne. Molemmat ovat täysin tasapuolisia vaalitapoja ja lainmukaisiakin.

Listavaalia en näe kielletyksi, koska siinä listalla olevat saavat ääniä (joko tasan tai osia kuten aiemmassa esimerkissäkin), ja enemmän ääniä saaneella listalla olleet saavat enemmän ääniä kuin toisilla listoilla olleet.

Lue lisää

KUN ON KYSYMYS OSAKEYHTIÖSTÄ, NIIN EI TARVITSE KENENKÄÄN MUUN KANNATTAA EHDOTUSTA ÄÄNESTYSTÄ/ VAALIA VARTEN.