Olen ajatellut alkamaan ajelemaan kesällä veljeni moottoripyörällä. Minulla ei ole aiempaa kokemusta moottoripyörällä ajosta, mutta aikoinaan ajettuani ajokortin olen saanut kylkiäisenä moottoripyöräkortin. Voisiko joku ystävällisesti neuvoa miten voisi saada lisäopetusta lähinnä ajamiseen, liikennesäännöt on hanskassa. Asun pohjoissuomessa, mutta olisi kiva ajella etelänkaupunkeihin, mutta pelottaa jo valmiiksi se liikenne siellä kahden pyörän päältä katsottuna.
Moottoripyöräilykuumetta ilmassa
Nainen 41v
4715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun parkkipaikan missä opettelet ne perusjutut......liikkeelle lähdön ja pysäyttämisen niin siitä se lähtee........liikenteen seassa ei kannata harjotella....sitte kun katot että pystyt kaikki ne parit namikat katsomatta laaraamaan niin sitte sinne baanalle vaan.ei se liikenne sulle pahaa tee jos oot kokoajan valppaana....hyviä ajokilsoja sulle.ps.ajoharjottelu koulutusta järkätään myös....paikalliseen mp kerhoon juttusille niin eiköhän se siitä.
pohjalta vielä lähtemään liikenteeseen, mitä nimimerkki "se vaadi" kirjoitteli.
Riippuen tietysti lähtökohdista.
Jos ei kaksipyöräistä ole koskaan ajanut, kannattaa esim autokouluun uhrata se satanen-pari ja ottaa niitä ajotunteja sieltä. Tai sitten paikallisen mp-kerhon jutulle kuten "se vaadikin" sanoi.
Ja jos aloittajan velipoika osaa ajaa terveellisesti fillarilla, voinee hän myös neuvoa. Kuten todennäköisesti tulee myös tekemään jos kerran pyöräänsä on lainaamassa kokemattomalle.
En kyllä suosittele heti ekana ajokesänä minnekään itselle outoon kaupunkiympäristöön ajelemaan prätkällä. Vasta sitten kun olet kunnolla "sinut" koko homman kanssa.
Kun ite aloitin uudestaan pitkän tauon jälkeen prätkäilyn, kiersin motarit ja keskustat kaukaa. Vaikka ajotuntuma olikin suht nopeasti palautunut, en ollut sinut nykyisen pyörän kanssa edes vielä ekana kesänä. Varmaan johtui osittain siitä että ajokilometrejä ei ehtinyt kertymään muitten kiiruitten takia.
Ja muuten en mene edelleenkään esim Helsingin keskustan liikenteeseen pyörimään prätkän kanssa. Johtunee osittain myös omasta "asennevammasta", koitan kiertää kaukaa koko kivikylän aina kun se vaan on mahdollista. Vaikka aika lähellä asunkin....
Suosittelen tutustumaan tuleviin ohjattuihin ajoharjoittelutapahtumiin!
http://www.mp-tuki.fi/index.php?v=eak&s=eak&PHPSESSID=3e080461e23f2487d65c1afa4e85363d
Tuossa yksi ja googlettamalla lisää......
"Ikäihmisenä" aloittamisessa on ainakin yksi sellainen sudenkuoppa, jota ei aina tule otettua huomioon. Koskee kyllä muitakin "fyysisiä taitolajeja".
- nuorena sitä jaksaa resuta/peuhata uuden asian/lelun kanssa vaikka kellon ympäri jolloin myös saa perusteellisemman tuntuman lajiin
- vanhempana sitä ei muiden vastuiden takia voi/jaksa paneutua uusiin asoihin samalla tarmolla
- uuden fyysisen lajin oppimiseen tarvitaan vielä enemmän harjoitusta kuin nuorena
Tosin vanhempana ihmiselle on jo kehittynyt (toivottavasti) pelisilmää liikenteessä, joka ennaltaehkäisee joutumasta typeriin tilanteisiin.
Menestystä uuteen harrastukseesi!
Mä olen viimeaikoina alkanut huomaamaan, että matkalla tulee vastaan monia naisiakin mp:llä.
Ja se on ihan hyvä asia. Yksi sellainen juttu, joka mielestäni viestissäsi oli hyvä, kuten naisilla yleensäkin, on se, että lähdit kysymään, haluat perehtyä asiaan jne.
Monesti miehissä tulee vastaan sitä, että ei osatakaan ennakolta varautua siihen, että uuden kanssa kaikki tilanteet ei ole samoja vaan, että esim. erilaiset nopeudet vaativat hieman erilaista reagointitapaa (valppaustasoa) ajamiseen.
Jotain sellaista sisäänrakennettua liikenteen ja ympäristön tarkastelutapaa ajaettaessa, jossa matkanteon kannnalta olennaiset asiat tulee huomioiduksi. Mutta, joka ei lamauta muiden aistien saama viestintää. Ja sitä arjesta erottautumisen tunnetta, joka pyöräillessä välttämättä tulee. Koska ihminen on tavallaan aina sisällä luonnossa ajaessaan, esim. verrattuna autoiluun. Ja tällaista suhtautumista asiaan, joka antaa luottamusta, kannattaa varmaan harkita?
Tähän voi kuulua esim erilaisten reittien ennakkovalintaa ja mahdollisten liikennetilanteiden ennakointia. Aina on oltava ajessa mielessä, että esim. autoilijat voivat tulla yllättäenkin eteesi sivuteiltä jne. Lopulta tämä ennakointi ehkä tuottaa tulosta ja toimii itseasiassa varmasti paljon parempana liikennekouluna kuin siinä tilanteessa mihin auton ratissa voi koskaan päästä, ehkä?
Ehkä myös autokoulun teoriatunnit asiasta voisivat olla hyväksi? Tai ainakin keskustelu ajo-opettajan kanssa turvallisesta ja ennakoivasta ajotapafilosofiasta voisi olla hyväksi, jos sellainen on mahdollista?