orjatappurapensaineen ja tervapöpineen oli jännittäävää lukemista kansakouluaikaan. Kyllä kävi karhulle ja ketulle köpelösti.
Jänis Vemmelsääri
tuli mieleen
28674
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
kävit kansakoulua jossain korvessa?
kansakoulua ja koululla oli iso kirjasto. Eikö teitä opetettu lukemaan? Vainko pelkän aapisen varassa jouduitte olemaan? Anni Swanin satuivalikoimaan kuuluivat Jänis Vemmelsäären tempaukset.
ollenkaan lukemaan - olen oppinut lukemaan jo viisivuotiaana ja kielilläpuhumisen taidon.
Näkyjä en ole nähnyt.
shakespearea eka luokalla:))))))))))))
se kysyi-lähtee- Karhu meni eteenpäin,tuli susi vastaan-lähteekö karva-lähtee skarhu meni eteenpäin, tuli orava vastaan-lähteekö karva-ei lähde- hyvä sanoi karhu ja pyyhki takapuolensa oravalla. Opetus kun karhu tulee vastaan on parempi valehdella.
Nyyrikillä,Sirpaleella ja Perjantailla,äiriltä salaa tavailin.
Meillä eka luokalla oli aapiskukko, kolmannella päästiin jo yläluokan seinässä olevan seinänmittaisen kirjastokaapiston valikoimia ihmettelemään ja lainaamaan kirja kerrallan viikoksi. Sakespearia ei. Miksi? Aikuisten satuja ja saippuaoopperoiden alkuperäisaineistoa.
kielillä puhumisen? oliko ratio jatkuvasti vieraan maan alloilla ja sinun korvasi siinnä vieressä?
siinä orjantappurapensas jutussakin kävi. Jänis rupesi älämölyämään että ihan mitä vaan saa hänelle kunhan vian ei orjantappurapensaisiin. tietysti kettu sinne heitti ja jänis laulaman: *Oon syntynyt ja kasvanut orjantappuroissa ...lällälllällää..*
siinä Sirpaleessa oli vaillinaista kun meiän äitiltä sen tilaaminen loppui ja ja nyyrikki ja perjantai jatkoivat tuloaan? Muistatkos?
ja ei tollaset asiat silloin jääneet mieleen.
Joskus vaan eläytyi niihin kertomuksiin,jääny mieleen sotaaikaan sijoitettu kertomus.
Siin nätti likka käveli miinakenttään ja ainoastaan valkea käsivarsi jäi puuhun jälelle,oikein pahaa teki ajatella.
"siirappiset" 'naisten rakkauskertomus lehdet' täynnä hurjia yksityiskohtia. Minä muistan isosikojen reginalhdestä kun oli sentimentaalinen tarina ja sitten kuvassa olevalla naisella oli ampiaisvyötärö mutta lihaisan kaarevat pokeet hoikkien nilkkojen ja sulokkaiden polvien välissä. Tunsin tulleeni petetyksi. Nyt tiedän että moni mies on ihan 'sikana' sellaisten pohkeiden lumoissa.
Anteeksi, nyt kyllä mua naurattaa, anteeksi! :))
Isoja
me terveet äijät ollaan ja niillä meitä hallitaan.
pyöree pyllykkä on aina suosiossa,ei se mee pois muorista.
anteeksi, aloinpahan itsekin hihittelmään ssilmät vettä valuen kun alkoi assosiaatioita pukata kommenttisi luettuani.
ovat ihmeellisiä, jotkut pysyy jotkut ei .
aikuisten saduissa on?
televisiointi ollut satumuotoon viritetty versio kunta kintestä?
oli vakuuttunut siitä että lasta kehittää enemmän lasten sadut ja satuolennot. Niissä riittää ainesta isommallekin pohtijalle.
lapsi silloin kun tuli Me Tammelat, Bonanza Ja lapsilta kielletty Virginialainen. Eniten katseltiin aluksi 'lumisadetta' telkkariruudulta.
vastauksia tulee sinulta ollaksesi aikuinen?
Nalle Puhin ihmiskäsityksen puolelle.
"mokat", itsellä ja muilla, ovat palstan vitsikkäintä antia, joille on ihana nauraa ihan rehellisesti.
Niitä ei ole koskaan kuullut aiemmin.
ja iso paha susi, muistuuko sellainen satu mieleen?
soma tiilitalo jossa karhun kestävä ovi, sisällä tuli takassa ja iso kiehuva keittopata takkatulen yläpuolella valmiina, possut tanssivat piiriä laulellen iloisia. Ulkona susihukkanen puhaltelee viimeisiä pihauksia keukoistaan ove kohti ja mahastaan kuuluu murinaa, puussa orava istuu ja heittelee tammenterhoja susirukan niskan.
Onkos Vemmelsääri nostamassa päätään, kun minäkin sitä muutämapäivä sitten muistelin.Vai olemmeko tulossa siihen ikään että kaikki vanha alkaa nousta mieleen uudelleen...
Muistaako kukaan Milanon nokipojista kertovaa koulun kuunnelmasarjaa. Oli niin järkyttävä, että koko Milanon värjäsi loppu iäkseni tummilla väreillä.
on kirja, jonka nimeä en nyt muista, mutta luin sen uudelleen aikuisena.
Opin lukemaan juuri 6-vuotta täytettyäni. Pääsin päiväksi kuunteluoppilaaksi ja samalla reissulla myös koulun kirjaston ihmeelliseen maailmaan. Valitsin sieltä paksun opuksen nimeltä Sydämen avain.
En tiedä, miksi siihen hakauduin, kun siinä ei ollut kuviakaan, mutta opettaja ei antanut lainata. Väitti etten jaksa lukea sitä. Kyllä ne oli aika gestapoita sen ajan opettajat!
Meidän kylällä oli niin , ettei vielä koulua käymättömät saaneet lainata kirjaston kirjoja.
Joten isäni työpäivän jälkeen, moottoripyörällä huristimme sellaiset 9km, ja isäni kortilla sain lainatuksi kirjoja, opinhan jo alle 6v lukeen.
Juu , toikin et syynättiin tarkkaan, mitä- milläkin iällä sai lainata!!!