5 vuotta sitten join likööriä ystävän päivänä ja totesin seuraavana päivänä, että tämä alkoholin käyttö ei enää kiinnosta. En ole käynyt AA kerhossa, selkäytimeni oli vahvasti mukana päätöksessäni. Eli olen aivan raitis. Röökaamisen lopetin aikaisemmin samalla tavalla, laaki ja vainaa kesällä 1983. Onko teille tuottanut vaikeuksia jättää tupakka tai alkoholi elämästä pois? Ruokaa olen päättänyt vielä syödä ylipainostani huolimatta, koska se syönnin lopetus johtaa vääjäämättä hautuumaalle.
Viinan lipitys on loppunut``!
jakolasku
321467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
tarvinnut jättää, kun en ole ottanutkaan. Viinaa en aio jättää. Eilen illalla otin konjakkiryypyn, kun olen yrittänyt saunalla parantaa flunssaani, ei ole auttanut. Nyt on vuorossa viina. Mistähän sitä tervaa saa? Vai onko tauti kuolemaksi?
saa Alkosta. On kuulemma hyvä flunssalääke oikein nautittuna, mutta yliannostus saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksia. Muunlaisen tervan nauttiminen (esim. tupakka) ei ole suositeltavaa, vaikka itse siihen toisinaan syyllistyn.
en ole kovin hyvin tutustunut Alkon tuotteisiin. Matkaa lähimpään on noin 30 km. Flunssaa olen potenut tosi harvoin. Joku sanoi, että paranee kahdessa viikossa ilman lääkitystä, mutta jos lääkitsee niin vie 14 päivää.
hoksasin. kyllähän ainakin venetervaa saa kaupoista.Eihän sitä kaikea tarvii panna kurkusta alas, ulkoisesti se pitää miehen terveenä.Ajatteles miten mukavaa, tervaa rinnassa selässä jaloissa ja saunaan lauteille löylyyn.Kumma , jos ei mies tokene.
Vielä sokeri sulaa suussa. Katotaan tuonempana. Kun tulee sinun kankuset eteen.
Lopetus ei olisi mikään ongelma.
kanssasi samaa mieltä;) Eikä ole niin "kaamea kankkune" iskeny et, muistas seuraavan kerran, mitä siit seuraa;)) Poltan sillon kun olen sil tuulel...
Läälleeksi olen muutaman kerran rommia kuumas vees, mut eipä ole muuta, kokemusta ku et humala on tult ja tauti jatkunu...Mitä tästä opimme,,,en mitään..
PS. Kaiken lisäksi se rommitoti on helvatun pahaa!!
En minä kankkusten takia lipitystä lopettanut, vaan kyllästyin ja otin selkärankani esille. En ollut juoppo, enemmän viinin ystävä.
Loppui minun tupakointi kohta kolme vuotta sitten, niinkuin sanoit "laaki ja vainaa". Viimeisen tupakin sytytin 11.8. 08 klo 15. Siis aika tarkkaa puuhaa. Eikä pahemmin ole tehnyt mieli! Kyllä siitä pääsee..... Viinaa en jätä, kun sitä muutenkin menee niin vähän......vain harvakseen, ystävien kanssa.....selvinkin päin voi pitää hauskaa. Ruokaa ei voi jättää.....maistuukin liian hyvälle....siis hyvä ruoka. Eletään me vaan onnellisina ja nautitaan!
Klo 23.11 sytytin tähän mennessä viimeisen savukkeeni.
En ole vieläkään lopettanut, vain siirtänyt seuraavan sytytystä.
Sen jälkeen olin pirun kipeä.
Muutaman kuukauden polttelin unissani ja heräilin kun natsa poltti sormia.
Sitten heräilin unissani osteluun.
Tätä revohkaa kesti puolisen vuotta.
Vielä vuosien kuluttuakin tupakan himo iski aika ajoin kuin halolla päähän.
Nyt on mennyt jo useampi vuosi vaikeuksitta.
Alkoholi?
Kun treenaan, en tissuttele.
Kun tissuttelen, en treenaa.
Seuraavat kaksi viikkoa asustelen yksin kolkossa huushollissa ja houkutus viinin ja viskin kanssa lohduttautumiseen on suuri.
Johan tässä takana onkin melkein kahden kuukauden putki täysraittiutta.
Huhti > kesäkuu ovat houkutukselle altistavia.
Täytyy hakea kauhun tasapainoa.
Ahaa sinulla oli oikein vieroitusoireita, minulla ei ollut mitään, en nähnyt tupakkauniakaan. Olin tuuritupakoitsija, välillä saatoin olla monta kuukautta jopa lähes vuoden ilman röökiä. Kun tupakoin pahimmillaan kului aski mallua päivässä. Alkoholia en vastusta kun juominen pysyy hanskassa, viinipaukut silloin tällöin on ihan jees. Kesäajat joille kuille vaikeita kun joka kulmalla kaljakuppiloita terasseineen. Päivät kuluu rattoisasti kaljan parissa kesällä. No tänään meillä on 5-vuotis raivoraittius päivä. Olen oikeastaan aika leuhkaa asiasta.
Helppo seurata.
Ostin savukkeet, Camelin, ruokalaskulle.
Kulutus oli kartonki, 200kpl, 1 - 3 askia/viikko.
Noin 220 - 260 savuketta/7vrk.
Yritin vähentää, tehdä homman hankalammaksi sätkiä käärimällä, päiväannoksen työpaikalle ottamalla jne.
Mikään ei tepsinyt!
Alkoholin käyttöni jaksottuu matkoihin.
Toisissa puitteissa tavat mukautuvat ympäristöön.
Nyt huhti > kesäkuu on houkutusaikaa.
Syksyllä tulee samanlainen rupeama.
Lyhyemmillä lomilla ei ole oikeastaan aikaa ko. harrastukselle.
Kaljakuppiloita ja terasseja en ole koskaan harrastanut.
Suurin osa tupakoijista haluaisi lopettaa.
Alkoholista en tiedä.
Välillä on mukava höpöstellä porukassa.
...keuhkosyöpään, kun alkava astma oireili yskimisenä ja hengitysvaikeuksina. Lopetin tupakoinnin siinä paikassa ja odotin jo muita oireita keuhkosyövästä. Kaapissa oli viisi askia tupakkaa; lahjoitin ne naapurin isännälle. Sen koommin en ole polttanut. Ei ollut edes kovin vaikeaa. Unta joskus näin, että poltan ja unessakin tunsin syyllisyyttä. Silloin oli vuosi -84. Seuraavana vuonna naapurin isäntä, jolle olin tupakat antanut, kuoli yllättäen keuhkosyöpään; kyllä tuli ontto olo ja tunsin syyllisyyttä.
Juuri näin kävi harrastuskaverilleni 90-luvun alussa. Syysflunssa kesti talven ja keväällä todettiin keuhkosyöpä (nyrkinkokoinen). Hoidot aloitettiin, mutta etäpesäkkeitä oli päässäkin ja kaverini kuoli. Hän oli tupakoiva ihminen.
Tupakan jätin kauan sitten kun aloin odottaa tytärtäni vuona 1970. Oli helppoa kun oli niin hyvä syy lopettaa. Ehdin poltella noin 11-12vuotta.
Alkoholi ei ole ongelma. Minulle se on seurustelun merkeissä nautinto samoin kuin hyvä ruoka. Baarikaapissani on valikoima rommia,liköriä,viinejä ja vodkaa. Käyn usein Virossa ja tuon erilaisia juomia.
Olut on minusta todella pahaa. En suostu juomaan kuin äärimäisessä hädässä. Voin kotona ottaa ruokaryypyn kun laittelen lounasta. En viihdy bubeissa. Käyn mieluummin bailupaikoissa.
Täytyy myöntää jotta joskus hyvässä seurassa tulee nautittua lasillinen pari liikaa. Kun sitten aamulla herää kovaan päänsärkyyn niin tulee pitkä paussi seuraavaan nautinta sessioon.
Silloin tulee mieleen jotta viina on viisasten juoma!
"Täytyy myöntää jotta joskus hyvässä seurassa tulee nautittua lasillinen pari liikaa", niin väliäkö sillä, hauskaa pitää olla, on ollut minullakin, mutta onneksi olen aina muistanut mitä on tullut tehtyä juomisen aikana. Viina on tosiaan viisasten juoma, kuten totesit.
tässä taannoin, kun menimme onnittelemaan naapuria. Hän tarjosi vain konjakkia ja minä tyhmyydessäni tyhjensin lasini, jolloin hän kaatoi aina vaan lisää ja minä tyhmä join. Hoipertelin kotiin, lapsetkin olivat käymässä. Kysyivät ooks sää äiti humalassa. Olin tosiaan ja kamala olo oli. Pitkän aikaa inhosin konjakin hajuakin. Yleensä olen tosi maltillinen alkoholin suhteen. Voin elää ihan ilman, hauskaa on.
Kuinka uskalsitkaan sanoa ottavasi, joskus dinkin tai kaksi?
Täällä se on on kiellettyä, vaikka sanoitkin ettei se ole ongelma.
Kaikki on niin ulkokultaisia et oksettaa, ja silti sitä tekevät, kuka enempi kuka vähempi!
Minä nautin raskaan työviikkoni jälkeen, saunomisesesta ja milloin oluesta, milloin siideristä, voin jopa huppeliinkin tulla, vaan olen omassa kotonani, en muiden silmissä.
En koe olevani huono, joku taas tekee toisin, senkin ymmärrän.
Tupakoinkin, toki olen sellainen pieni kessuttelija, ihan muutamalla savukkeella päivässä, vaan kun vietän vapaatani, sekin lisääntyy.
Minullakin on aikas´hyvä valikoima vuosien keräilyjen tuloksena, en niistä välitä, haen bisseä, sidukkaa joita nautin.
Olen jopa hartasannut pullojen korkkeja, ettei laimennu, kun ovat niin vanhoja.
Ns. viinoista en ole koskaan tykännyt, punkkua en voi juoda, valkoviiniä lantraan kivennäisvedellä, joten laimeista pidän.
Kun ihminen asiansa hoitaa, ja itsensä ihmisenä pitää, miksi niin kielteisesti tähänkin suhtaudutaan?
Oltaisiin rehellisempiä, hyväksyttäisiin et olemme riippumattomia muiden ihmisten mielipiteistä ja eletään omaa elämää.
Kuka täällä on kieltänyt alkoholin käytön keneltäkään? Tässäkin ketjussa ihmiset kertovat omia mielipiteitä, ei siitä kannata hernettä nenään vetää. Jokainen taaplaa tyylillään, elää omaa elämäänsä.
Itse olen kertonut omia kokemuksiani ja tekemisiäni ja saanut ilahduttavasti mielipiteitä alko/rööki elämästä. Kiitos niistä jokaiselle. En ole ollut mollaamassa yhtään ketään tässä ketjussa. Tämä olisi pitänyt olla yökeskustelijalle, mutta kun olen samaa mieltä kanssasi laitoin näin.
Ensimmäisen tupakkalakon tein esikoista odottaessa, se kesti vuoden, seuraava vuoden tauko oli keskimmäistä odottaessa. Kuopus syntyi 1972, lopetin tupakoinnin vasta viidennellä kuulla ja olin polttamatta kolmetoista vuotta. Työkiireessä aloitin uudelleen, pääsi välillä edes tupakkatauolle, tekosyy sekin. Viimeisen tupakan poltin 22.8.1995. Tupakointiin liittyviä unia näin puolisen vuotta, lopettaminen oli yllättävän vaikea mutta lopullinen.
Väkeviä en juo, makeita alkoholijuomia olen aina inhonnut, en pidä edes oluesta, saunakaljan voin joskus nauttia.
Kuivaa valkoviiniä ostan joskus kotiin, yleensä 35 cl pullon, sen saan juotua ennen kuin maku haihtuu. Elämässäni on ollut aivan liikaa alkoholiongelmaisia, pikkuhiljaa on tullut vastenmielisyys koko ainetta kohtaan.
Kiitos, tunnen olevani voittaja. Alkoholiongelmaisten lähipiirissä on yleensä kahta lajia ihmisiä, he ovat usein raittiita tai juovat aivan sikana kuten ongelmaiset sukulaisensa. Noh, minä olen raittiista perheestä lähtöisin, siis malli opittu muualta.
...et juo pois enne ku kerkee "maku haihtuu"...
Siks miekin juon pois, ku pelottaa et,,,tarttuu viel lasin maku;))
Onko teillä tuttavia jotka muistavat puhelulla vain ja ainoastaan juovuksissa? Meillä on parit kappaleet näitä ihmisiä.
Valitettavasti on sellaisiakin. Ja sitten niitä jotka joskus soittavat selvin päin mutta useasti juovuksissa ja vielä yöaikaan. Aika turhauttavaa on yrittää keskustella humalaisen kanssa.
Yksi ns. ihailijakin on joka soittaa aina kännissä ja känniä tuntuu riittävän usealle päivälle viikossa.
Enää en edes vastaa hänen soittoihin ja toivon, että pikku hiljaa menee viesti perille.
Meillä tapaus yksi aikoinaan soitteli tottakai perjantai ehtoona muutamia vuosia sitten, tai sitten öisin. Nykyisin soittelee todella harvoin ja aina perjantai tuiskeessa. Numero kakkonen (pariskunta) entisestä elämästä soittaa joskus ja sitten pitää muistella sitä entistä elämää 1-2 tuntia ehtoolla. Mukava pari muuten, mutta jänkytys ottaa päähän. Onneksi tämä ei ole usein tapahtuvaa. Tietysti voisin lopettaa puhelun, mutta meillä on kuitenkin yhteistä ystävyys elämää joten olen antanut pulista, siis ovat ihmisinä jees.
useimmiten hiljaisestakin tulee juovuksissa puhelias.
Minulla oli kerraan aikoja sitten vuokraemäntä, joka ryyppäsi viikon lopulla.Viikolla ei puhunut muuta , kuin huomenta ja pävää, mutta annas olla , kun viikon loppu tuli niin porisi kuin puuropata.
Kaikki yksityisasiansa kertoi ,menneisyytensä ja käsillä olevan.Muutaman kerran tuli umpihumalassa asuntooni, kun luuli tulevansa omaansa , sanoi: "Jaha , sinäkö olet tullut meille tiskaamaan."
yksi ihailija, joka ei pystynyt kuin humalapäissään lavertelemaan rakkauttaan. Selvinpäin ei tainnut muistaa, mitä oli tullut sanoneeksi. Kestinhän tuota joitakin aikoja, mutta usein olin vastaamatta puheluihin öiseen aikaan, kun tiesin sen humalaisen jankutuksen.
Onneksi vähitellen pääsin tyypistä eroon. On tainnut jo viinahöyräkkäänsä kuolla, kun ei ole ilmoittautunut lähiaikoina. Säälin kovasti, meni yksi arvokas elämä hukkaan ja viinan takia!
Jakolaskulle onnea, olet tehnyr viisaan päätöksen.
Se on ollut arvoitus miksi ihmiset ei saa sanottavaansa sanottua selvin päin? Juovuskissa tulee lupailtua asioita joita ei selvänä muista, tai ei ole haluakaan muistaa. Jotkut ihmiset muuttuu täydellisesti persoonaltaan juopuneena. Ärhäkkänä tyyppinä minussa ei oikeastaan mikään muuttunut, paitsi aivojen tahtotila. Kiitos kannustuksesta! Tiedä häntä onko pääni viisas, mutta päätös joo.
..että hän jopa kosi minua humalapäissään ja suuttui armottomasti, kun en vastannut myöntävästi. Selvinpäin ei kyllä kosimatarjousta suostunut myöntämään. Että sellainen urho!
Kosiminen, kiitos mieluusti selvinpäin. Et tainnut mitään menettää, luulisin.
että leskeneläkkeen menetin....? Ei nimittäin sillä juomakulttuurilla kovin korkeita ikäkertymiä saavuteta. Toisaalta olisihan se hienoa nyt kehuskella, että olin sellaisen korkea-arvoisen tyypin vaimona.
ja viimeinen osio ketjuun....kun olin tehnyt päätökseni ja toteutus oli alkanut...mitä teki kotonani asuva toinen ihminen? No tätä teki, käväisi saunassa ja yleensä otti yhden saunakaljan löylyjen päätteeksi, mutta kun minä olin lopettanut ei meidän ihminen kyennyt juomaan saunakaljaansa vaan maistoi ja kaatoi viemäriin. Huom! minä en ole koskaan kieltänyt enkä manipuloinut meidän ihmistä raittiuteen. Näin lopetimme alkolipityksen molemmat, minä siksi kun kyllästytti ja toinen kun minä en juonut. Taisi tulla jonkinlainen henkinen ketjureaktio koko jutusta. Kotonani oleva ihminen oli aika hauska juopuneena ja minä tomerampi. Viisi vuotta ja yksi päivä "raivoraittiutta". Emme ole katuneet ja emme ole myöskään näitä jotka yhden kaljapullon jälkeen notkahtaa alkon kanta-asikkaiksi.