Mitä Ruotsalaiset edellä, sitä Suomalaiset perässä?
Tästä voi katsella, mutta pitää suhtautua varauksella, suunta on kyllä oikeaaaaaa.
_________________________________________
Diabetesjohtajan menestystarina
*
Kansainvälisen Diabetesfederaation (International Diabetes Federation)
varapuheenjohtaja Ron Raab on kirjoittanut Ruotsin Diabetesliiton päääänenkannattajassa
Diabetes –lehdessä omasta sairaudestaan ja miten hän on sitä
menestyksellisesti hoitanut.
Varapuheenjohtaja Ron Raab sairastui tyypin 1 diabetekseen vuonna 1957. Hän oli
silloin kuusivuotias. Lähestyessään 50 vuoden ikää hän oli saanut tälle sairaudelle
tyypillisiä sivuoireita: näkö oli heikentynyt, mahalaukku tyhjentyi huonosti ja hänellä oli
muita korkeasta verensokerista johtuvia häiriöitä. Koko ajan hän oli yrittänyt soveltaa
diabeteksen hoitoon kehitettyjä parhaita mahdollisia hoitomenetelmiä, olihan hän
näköalapaikalla oman sairautensa hoidon suhteen. Runsaat hiilihydraattipitoiset
ruokailuhetket olivat hänelle ongelmallisia, sillä hänellä oli vaikeuksia pitää verensokeriaan
kurissa lääkityksen avulla.
Kymmenen vuotta sitten tilanne muuttui. Hän ryhtyi soveltamaan
hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Hän vähensi hiilihydraattien saantia, piti proteiinin
saannin ennallaan ja ryhtyi syömään runsaammin rasvaa eri lähteistä. Pitkän ajan kuluessa
tapahtuneen kokeilun jälkeen hän on saanut verensokerinsa kohdalleen vähentämällä
asteittain hiilihydraattien määrää 250 grammasta noin 80 grammaan päivässä. Tätä
hiilihydraattien yksilöllistä rajoitusta on luonnollisesti seurannut insuliinilääkityksen tuntuva
vähennys. Hän pärjää tällä hetkellä puolet pienemmällä insuliinimäärällä kuin ennen
hiilihydraattitietoiselle ruokavaliolle siirtymistään. Hänen pitkäaikaissokerinsa HbA1c on
68
huomattavasti parantunut, verensokeri ei enää heittele päivään mittaan. Hänen
silmäoireensa ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, verenpaine on normaali ja veren
rasva-arvot asettuivat normaalille tasolle heti kun hän ryhtyi lisäämään rasvaa
ruokavalioonsa.
Erityisen tärkeänä Ron Raab pitää uuden ruokavalionsa mukanaan tuomaa helpotusta
nälänhallinnassa. Hän on sitä mieltä, että pistosinsuliini lisäsi hänen ruokahaluaan. Hän on
saanut uutta motivaatiota elämäänsä ja elämän laatu on parantunut huomattavasti.
Ruokavaliossa tapahtunut muutos ei ole millään tapaa vaikeasti hallittava ja siinä ei ole
mitään fanaattisia elementtejä. Tätä diabeetikolle sopivaa ruokavaliomuutosta ei pidä
sekoittaa fanaatikkojen suosimiin proteiineja korostaviin ruokavalioihin. Tässä
ruokavaliossa syödään yksinkertaisesti enemmän rasvaa.
Valitettavasti tähän hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon suhtaudutaan
asiantuntijapiireissä varsin epäilevällä asenteella. Tutkimustyö tämän ruokavalion suhteen
on edelleen lapsenkengissä, minkä Raab valitellen toteaa. Miksi diabeetikoille suositellaan
niin suuria hiilihydraattiannoksia? Yhtenä syynä hiilihydraattien runsaaseen nauttimiseen
mainitaan rasvamäärän ei-toivottu nousu jos hiilihydraatteja vähennetään. Silloin
ajatellaan vanhakantaisesti, että riski saada sydän- ja verisuonitauti nousee. Mutta tämä
on Raabin mielestä kehno tulkinta, sillä vielä tätäkin suurempi vaara vaanii korkean
hiilihydraattikuorman aiheuttamissa verisuonimuutoksissa. Verensokerin heilahtelut voi
turvallisesti estää nauttimalla mahdollisimman vähän itse ongelman aiheuttajaa, eli
hiilihydraatteja.
Sellaiselle joka ei tunne haluja ryhtyä syömään runsaasti eläinperäisiä rasvoja, Raab
suosittelee aluksi oliiviöljyn runsaampaa käyttöä. Kaksi teelusikallista oliiviöljyä salaatin
kanssa tekee ihmeitä diabeetikolle. Siitä on sitten hyvä lähteä soveltamaan itselleen
sopivaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota.
Lähde: Ron Raab. Därför minskade jag på kolhydrater. Diabetes 4: 18-19, 2008
Tästä voi katsella, mutta pitää suhtautua varauksella, suunta on kyllä oikeaaaaaa.
_________________________________________
Diabetesjohtajan menestystarina
*
Kansainvälisen Diabetesfederaation (International Diabetes Federation)
varapuheenjohtaja Ron Raab on kirjoittanut Ruotsin Diabetesliiton päääänenkannattajassa
Diabetes –lehdessä omasta sairaudestaan ja miten hän on sitä
menestyksellisesti hoitanut.
Varapuheenjohtaja Ron Raab sairastui tyypin 1 diabetekseen vuonna 1957. Hän oli
silloin kuusivuotias. Lähestyessään 50 vuoden ikää hän oli saanut tälle sairaudelle
tyypillisiä sivuoireita: näkö oli heikentynyt, mahalaukku tyhjentyi huonosti ja hänellä oli
muita korkeasta verensokerista johtuvia häiriöitä. Koko ajan hän oli yrittänyt soveltaa
diabeteksen hoitoon kehitettyjä parhaita mahdollisia hoitomenetelmiä, olihan hän
näköalapaikalla oman sairautensa hoidon suhteen. Runsaat hiilihydraattipitoiset
ruokailuhetket olivat hänelle ongelmallisia, sillä hänellä oli vaikeuksia pitää verensokeriaan
kurissa lääkityksen avulla.
Kymmenen vuotta sitten tilanne muuttui. Hän ryhtyi soveltamaan
hiilihydraattitietoista ruokavaliota. Hän vähensi hiilihydraattien saantia, piti proteiinin
saannin ennallaan ja ryhtyi syömään runsaammin rasvaa eri lähteistä. Pitkän ajan kuluessa
tapahtuneen kokeilun jälkeen hän on saanut verensokerinsa kohdalleen vähentämällä
asteittain hiilihydraattien määrää 250 grammasta noin 80 grammaan päivässä. Tätä
hiilihydraattien yksilöllistä rajoitusta on luonnollisesti seurannut insuliinilääkityksen tuntuva
vähennys. Hän pärjää tällä hetkellä puolet pienemmällä insuliinimäärällä kuin ennen
hiilihydraattitietoiselle ruokavaliolle siirtymistään. Hänen pitkäaikaissokerinsa HbA1c on
68
huomattavasti parantunut, verensokeri ei enää heittele päivään mittaan. Hänen
silmäoireensa ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, verenpaine on normaali ja veren
rasva-arvot asettuivat normaalille tasolle heti kun hän ryhtyi lisäämään rasvaa
ruokavalioonsa.
Erityisen tärkeänä Ron Raab pitää uuden ruokavalionsa mukanaan tuomaa helpotusta
nälänhallinnassa. Hän on sitä mieltä, että pistosinsuliini lisäsi hänen ruokahaluaan. Hän on
saanut uutta motivaatiota elämäänsä ja elämän laatu on parantunut huomattavasti.
Ruokavaliossa tapahtunut muutos ei ole millään tapaa vaikeasti hallittava ja siinä ei ole
mitään fanaattisia elementtejä. Tätä diabeetikolle sopivaa ruokavaliomuutosta ei pidä
sekoittaa fanaatikkojen suosimiin proteiineja korostaviin ruokavalioihin. Tässä
ruokavaliossa syödään yksinkertaisesti enemmän rasvaa.
Valitettavasti tähän hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon suhtaudutaan
asiantuntijapiireissä varsin epäilevällä asenteella. Tutkimustyö tämän ruokavalion suhteen
on edelleen lapsenkengissä, minkä Raab valitellen toteaa. Miksi diabeetikoille suositellaan
niin suuria hiilihydraattiannoksia? Yhtenä syynä hiilihydraattien runsaaseen nauttimiseen
mainitaan rasvamäärän ei-toivottu nousu jos hiilihydraatteja vähennetään. Silloin
ajatellaan vanhakantaisesti, että riski saada sydän- ja verisuonitauti nousee. Mutta tämä
on Raabin mielestä kehno tulkinta, sillä vielä tätäkin suurempi vaara vaanii korkean
hiilihydraattikuorman aiheuttamissa verisuonimuutoksissa. Verensokerin heilahtelut voi
turvallisesti estää nauttimalla mahdollisimman vähän itse ongelman aiheuttajaa, eli
hiilihydraatteja.
Sellaiselle joka ei tunne haluja ryhtyä syömään runsaasti eläinperäisiä rasvoja, Raab
suosittelee aluksi oliiviöljyn runsaampaa käyttöä. Kaksi teelusikallista oliiviöljyä salaatin
kanssa tekee ihmeitä diabeetikolle. Siitä on sitten hyvä lähteä soveltamaan itselleen
sopivaa hiilihydraattitietoista ruokavaliota.
Lähde: Ron Raab. Därför minskade jag på kolhydrater. Diabetes 4: 18-19, 2008
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nykyisin saamme 20 kertaa liikaa omega-6-rasvahappoja suhteessa omega-3:een. Se heikentä mm. insuliiniherkkyyttä, millä on monia ikäviä seuraamuksia.
________________________
Mitähän nuo 6-rasvahapot saavat muuta aikaiseksi, kun ne ovat niin helposti härskiintyviä ja pilaantuvia?
Solukalvoille rakennemuutoksia.
Fiksu syö rasvaa.................
Rasva vai hiilihydraatit?
Molempien kohdalla on kysymys laadusta. Niitä ei voi niputtaa yhteen. Rasvan kohdalla tulee vähentää tyydyttyneen (kovan) rasvan saantia ja turvata riittävä tyydyttymättömän (pehmeän) rasvan saanti. Hiilihydraattien kohdalla ns. hitaasti imeytyvät tai kompleksit hiilihydraatit (kokojyväviljatuotteet ym.) ovat hyödyllisiä, kun taas sokerien saantia pitäisi rajoittaa.
Kolesterolilääkitys vai ravinto?
Kolesterolia alentavia lääkkeitä tarvitaan sydänpotilailla ja henkilöillä, joilla on erityisen korkea valtimosairauksien riski. Koko väestöä ajatellen luonnollinen ja tehokas tapa hallita veren kolesterolia on ruokavalio. Se on myös tärkeä lääkityksen täydentäjänä.
Montako lasta on jo tapettu, kun vanhemmat ovat höyrähtäneet tähän uskoon ja alkaneet syöttämään lapsilleen läskiä insuliini-lääkityken sijaan? Toivottavasti ei kovin montaa, vaikka yksikin on liikaa.
montako
tapettu.. 15.2.2009 klo 16.21
Montako lasta on jo tapettu, kun vanhemmat ovat höyrähtäneet tähän uskoon ja alkaneet syöttämään lapsilleen läskiä insuliini-lääkityken sijaan? Toivottavasti ei kovin montaa, vaikka yksikin on liikaa.
_______________________________________-
Jos noin tapahtuu asiat on ymmärretty väärin.
Tässä vielä tietoa.
http://www.kuntoplus.fi/polopoly.jsp?d=217&a=15783
Sokeritauti on parantumaton, sitä voi vaan hallita eri tavalla.
Annat otsikossa virheellisen kuva tästä yhden miehen kokeilusta.
Diabeetikoiden Lorenzo Odone.
Sokeritautihan on sitä kun "sokeriarvot" ovat liian korkeita, mutta kuten itse mainitset noita sokeriarvoja voi hallita monella eri tavoin ja kun arvot ovat kohdallaan ei voi enään sanoa, että sinulla olisi sokeritauti.
Ei tarvitse matkia ruotsalaisia, mutta tietoa on vaikka kuinka paljon siitä, että hiilihydraatti on se joka nostaa verensokeri arvoja, jonka jälkeen insuliini käskyttää sokerienergiaa varastoitumaan muualle kehoon eli läskiksi.
Rasva ei nosta sokeriarvoja, mutta estää insuliinin vaikutusta.
Monen asian kautta kokeile........
http://www.hiilaritietoiset.net/
Ei kukaan 1-tyypin diabetesta sairastava ole koskaan "parantunut" diabeteksestä, kuten ei tuon artikkelinkaan kirjoittaja.
Hän on voinut vähentää piikittelyä, mutta ei lopettaa sitä.
Sinun pitää nyt ensin tajuta mikä eri on 1 ja 2 tyypin diabeteksellä.
1-tyypissä haima ei tuota insuliinia, 2 tyypissä se ei rasvan takia pääse vereen.
2-tyypin diabetesta ei pitäisi edesk utsua diabetekseksi, vaan elintaso-läski-rasva taudiksi.
Saahan sitä syödä miten kukin haluaa......
http://www.kuntoplus.fi/polopoly.jsp?d=217&a=15783
En ole missään vaiheessa sanonut, että 1- tyypin diabetestä voi parantaa, mutta kun 2- tyypin eli aikuisiän diabetes, joka on yleisin ja lisääntyy huimaa vauhtia on usein parannettavissa elämäntapoja muuttamalla.
Kyllä minä tajuan nuo erot, mutta toivottavasti 2-tyypin diabetikotkin tajuaisivat, että usein miten, ruokavaliota muuttamalla ja muuutenkin elämäntapoja tarkistamalla saa sokeriarvot alas.
Tiedän kyllä mitä energiaa ihminen ensisijaisesti käyttää ja miksi rasva-aineenvaihdunta on surkastunut ja mitenkä hiilareita voi "puskuroida" ja mitä ja mistä aivot tarvitsevat niitä glykooseja, jotka aivoille ovat välttämättömiä ja niin edelleen....
ja olet oikeassa 2-tyypin diabetesta ei pitäisi edesk kutsua diabetekseksi, vaan elintaso-läski-rasva taudiksi.
Tulumme lopuksi asiaan, että meillä ei hoideta 2-tyypin diabetesta, joka on sitä läski-rasva tautia, vaan ainoastaan lääkitään oireita, jotka tuosta taudista johtuvat.
ps. laitoin avauksen tänne, jotta se herättäisi keskustelua, miksi diabetes lisääntyy..ja kun Kokkolassa on noita ruotsin "kannattajia", niin paljon he kyllä ruotsalaisia tutkimuksia lukevat, kuten nuuskan "terveellisyydestä".
Avauksen artikkelissa puhutaan 1-tyypin diabeteksesta.
Ja mitä tulee 2-tyypin diabeteksen hoitoon, niin sehän myötäilee ihan normaalia suomalaista tapaa hoitaa sairauksia.
Jos menet lääkäriin, valittamaan selän lihassärkyä, ei kukaan kysy mistä se on tullut tai miksi, määrätään vaan tramalia ja sirdaludia ja lähetetään kotiin.
Kysyt että pitäisikö käydä hierojalla, niin lääkäri antaa kielteisen vastauksen, loppujen lopuksi lääkkeet eivät kuitenkaan auta ja särky hoidetaan hierojalla, joka hieroo jännittyneet stressilihaksesi kuntoon.
Lapsi oireilee psyykkisesti, niin lapsi laitetaan nuoriso-osastolle, ja siletä päästyään taas muutaman kuukauden kuluttua takaisin, ei ajatella että voisiko vika olla jossain muualla kuin nuoren korvien välissä, annetaan vain masennuslääkettä ja sillä hyvä.
Kun aikuinen väsyy töissään, kirjoitetaan 1kk. saikkua ja syötetään mielialalääkkeitä.
Koulukiusaaja joutuu vaihtaa koulua, kun ei edes koulussa viitsitä puuttua itse vikaan, vaan hoidetaan "oire" pois.
Nyky-yhteiskunta hoitaa kaikilla sektoreilla vain oireita, ei mietitä mistä ne johtuu jotta voitaisiin hoitaa sitä oireen aiheuttajaa.
Tämä on pitkä ja kallis tie, jonka joudumme vielä maksaa.
Ehkä yhteiskunta tietää että jos haluttaisi alkaa hoitaa syitä eikä seurauksia, olisi kustannukset järkyttävät, nyt ollaan jo pahasti myöhässä.
Edelliseen
Vastaan. 15.2.2009 klo 20.17
Avauksen artikkelissa puhutaan 1-tyypin diabeteksesta.
---------------------------------------
olet oikeassa, mutta usein hiukan provosoimalla saa aikaan hyvääkin keskustelua, kuten sinunkin taholta on tullut.
En minäkään pidä hyväksi kehuttua terveydenhuolto järjestelmää kovin "hyvänä".
Pitkässä juoksussa oireiden kautta hautaan ja tauti jää hoitamatta.
;-) kevättä