ja pyykkikone voisi jäädä uuden kunnonkohennus menetelmän mukana. Tarvitaan kylpyhyuoneeseen lipeekiveä, sappisaippuaa, mäntysuopaa, juuriharja ja pyykkilauta. Seinään metallirenkaita joiden apua tarvii kuun kiertää pyykkiä kuivaksi. Vesisoikkoja tietenkin ja hienosaippuaa. Nyt ei tarvitse erikseen pessä lavuaarissa kaarituellisia kun kaikki pestään luonnollisella tyylillä. Erikorkuisia tasoja tarvitaan selän vuoksi ja jos joutuu kovasti jyystämään sitä pyykkilautaa niin se käy parhaiten polviltaan ja siihen tarvittaisiin polvien alle työmiesten pehmennykset.
Unohtuikohan tästä jotain? Mitä? Vaan mistähän sen pyykkilaudan löytäisi?
Unohtuikohan tästä jotain? Mitä? Vaan mistähän sen pyykkilaudan löytäisi?
Vastaukset 93
Vanhimmat
että miehet sellaisia muokkaavat masustaan :-).
Kyllä niitä kaaritukia voi koneeseen laittaa, kun käyttää pussia ja varoo suurinta linkouskierrosta.
johonkiin rakentamiseen varmaan liittyy,niinkun reevalauta ja pönkkäpuu.
ja käyttänyt sellaista puista irtokappaletta, isompi kuin tarjotin.
irto kappale pehmosisarusten hengityksen helpoittamiseksi.
onkin hyvä nimitys niille, heh.
onks sul kissa?
kisalla on karkea kieli, mutta ei kissaa nyt pyykinpesukoneen sijaiseksi kannata hommata. Ei ole kissaa. Pelottavia otuksia kissat. Ne tuijottaa ja komentaa.
joskus öisin oon heränny kun kissani tuijottaa minuu ja komentaa päästämää ulos.
ääni sinun kurkustasi nousi ylös: ulina? kirahdus? murahdus? voi ei? senkin kolli, mää lähen siun mukkaas shhhh...?
matalan kumea rauhallinen sellojen ääni,heti kissa ties et nyt on turva kelkas kun isäntä on hereillä.
nukahtikin siihen kainaloon ja kaikki hyvin.
huomen aamulla arjen koura kaataa utulinnat ja mies työntyy pimeään aamuun ,seisoo päivän ärjäntees siunaa ehtoolla ittes jne sama uurestaa
mitä tarkoittaa?
nimitys lauralla ,kakkos kakkoselle tai pattinkille jota käytetään tukemaan jotain rakennelmaa.
aina sitä viisastuu, kiitos.
sitä elämän kiertokuolua. Haikeaakin aina iltaisin, hyvästellä mennyt päivä.
takaperin joku kehus pyykkilautaansa,kysys jos sen pääl vois hinkata lipeä kivee?
eihän lippeetä käytetä kuin valkopyykin pessuun ja tahraiset pestään sappisaippualla pyykkilauvalla. Voisi kyllä olla hikistä touhua kun sitä joutuisi keinumaan siinä ja puolen valinta on hankala kun toisella puolen on se oma-aivoinen pulikka ja toisella ...krrhmm.
huomenna pyykkärin päivä on,anna vaan pesukartun heilua,näytä kerrankin mistä pesee ja linkoaa.
ollut peilikuvasi, joka sen kertoi?
toisil oli siks päkki ja mul merimies säkki.
on aloittaa pitsinenäliinan pesulla. Sellaisen jolla on kiilloittanut lukulaseja aina silloin tällöin. telkussa justiinsa tänään senioriurheilija, oikein vanha urheilupsykologi sanoi että vanhemman ihmisen lihakset eivät ole kuin nuoremman, pitää välttää liian mahotonta riuhtomista ja aloittaa varovaisesti.
kun bodarit ilmestyvät talven jäljiltä sinne kumiankkojen sekaan.
pyykilaudan kantajat taitaisi haluta pigmenttivaalennusta ja kovakouraisuuttakaan :-)
haluaisivat makkarasoppaa kiitokseksi käytöstä.
hurjempaa jos uunimakkaraa ruinaisivat :-&
siinä keitettiin valkopyykkisoppaa.
brikettilämmitteistä pesällistä (ettei lieskat leisku) pataa olla olemassa?
aivan joutavana ite tehty priketti kori ,mis voi polttaa niitä,tuu hakemaa.
sitten silittämään hiililämmitteisellä, älyttömänpainoisella ryykiraudalla.
On siinä ollut urakkaa.
siinä umpivarma pataosa päällä?
on hauskaakin räpsäytellä ja viedä vintille kuivumaan tönköks ja sitten aajan kanssa tuomaan tuoksuja sisälle.
Juu onneksi niitä ennenkin oli erikokoisia ja sentään puukahvalla.
Eihän idiootin varmaa ookkaan kun ne on niin älykkäitä kiertämään varmistukset.
Mut ladotaan harkoista perusta kyl se pata siin käy ja kukkuu.
päällyslakanoita, joissa oli mahtavia pitsejä.
Kaipa mekin, ehkä, virkattaisiin, tällä hetkellä, jos oltaisiin synnytty 100 vuotta sitten?
Tai pantu jo pötkölleen, ettei tarvisi lampussa tuhlata öljyä.
että vielläkin kirpputoreilta joskus harvoin löytyy aarteita ja kannattaa ottaa talteen. Kellastuneita liottelee kloorissa yönläpi ja aamulla pesee pitkällä ohjelmalla valkopyykkinä 90 asteessa ja ovat kuin uusia valkeutensa puolesta.
Nythän on muotia tehdä vaikka taulu entisistä nenäliinoista, joissa niissäkin monesti oli itsevirkattu pitsi, ja kirjaillut nimikirjaimet.
Olen ottanutkin talteen perityistä, loppuunajetuista lakanoista pitsejä.
vanhan ajan mekot ja takit vuosisadan alkukymeniltä. Pikkuisen harmittaa ettei tullut sellaiseen mustapahviseen, kulmavahvisteiseen matkalaukkuun tai kahteenkin pakattua lapsuuskodin vintiltä.
liinat. Todellisia taideteoksia. Tekeeköhän kukaan niitä nykyään, toivottavasti.
ei keinot lopu ja se on hyvä se. Miksikäs et asu naapurissa?
tekvät kaikenlaista, mutta siihenkin täytyy saada intokärpäsen puraisu.
sellaisen merkatun pöytäliinan ja se on tosi kaunis, koko liinan kiertää kukkaset lehteineen.
Ja on paljon myynnissä niitä pyyheliina peitteitä merkattuja, muistatko sellaiset.
mökillä meilläkin äidin merkkaama sellainen, ihan käytössä. :))
Toinen, isänäidin tekemä myös tallessa, jossa tyttö käyskentelee nurmikolla kukkakori käsivarrellaan.
Kyllä ennen oli kaikkea ihanaa, joista nuorilla ei ole mitään tietoa.
No, eivätpä he kai sitä osaa kaivatakaan, ja nyt on aika uusi.
tietokoneohjattuja ompelukoneita ja neulekoneita joilla voi kirjoa kaikenlaista ja voi itse suunnitella kuviot.
...ne muistan lapsuudesta. Äitimuori huuhteli lakanapyykkiä kädet kohmeessa.
saattoi sitten putkahtaa jäänalta haamulakana :-)) ??
...muistelee ja ihmettelee, että kukaan kuudesta lapsesta ei pudonnut heikkoihijn jäihin. Kyllähän me pudottiin, mutta ei siitä kotona kerrottu... Nyt hirvittää muistella...
kaikkia urotekoja ja varsinkaan kolttosia sopinut puhua. Pikkusiskot kylläkin olivat jo riittävän suulaita juorukelloja.
...vaan isosisko!
suojasi oman selustansa kun oli niin kuriton veli :-D
vedet...padassa veden lämmittäisi,lipeässä keittäisi ja rystyset verillä räsymatot hankaisi?
Muistetaan kunnioituksella omia äitejämme,jotka nämä työt joskus jaksoi tehdä.
On siinä äitien ja äidinäitien käsiparat olleet koetuksella, punaiset ja hiertyneet.
Ei tämänpäivän naiset pilaa manikyyriään.
Ja, aika on toinen, jotkut asiat helpottuneet, monet päinvastoin.
ainakaan mun äitini muistoa halvenna,mä muistan hyvin kun kannoin pyykkejä avannolta kotiin ja jäisiä lakanoita narulle temmoin.
ja hakenut hepalla järvestä isoilla astioilla ja lumesta sulattanut vettä. Suurperheessä oli työnsiirtoa.
kun tulee mieleen, talvella piti lehmille vesi vetää kelkalla 300 metrin päästä aamuin illoin.
Ruokavesi riitti omasta kaivosta.
Jos nyt joutuisi tämänpäivän koululaiset tekeen samat työt mitä silloin, oisivat ihmeissään.
SF-filmeissä moista puuhaa, mutta olen mie kuullut tuollaisesta avanto-pyykistä ja hevonen, vesikelkka (reki?) apuna. Kyllä nämä tervaskannot, joista moni on vielä keskuudessamme olivat aivan erirotua kuin tämän päivän ihmiset.
se oli joskus niin jäinen vesi roiskeista ja jäähän toi painoa lisää siihen, se oli hirvittävää kuljettaa maantiellä. Toinen veti ja toinen työnsi takaa.
Sulatettiin välillä navetassa yön-yli, taas aamulla ennen kouluun lähtöä oli vesi reissu tehtävä.
, niin olisi pestävä, konstilla millä hyvänsä..jos loppuisi sähkön tulo, silloin asia olisi edessä..
käsittämätöntä jos sellainen tilanne tulisi, palata entiseen aikaan pyykkilautoineen ja... hui kauhistus.
ei räpellettäskään koneella, tieto..:))
Mutta leikitä, mie uskon että ihminen selviää pahastakin paikasta jos on pakko selvitä, meijjät on luotu sellaisiksi.., mutta ehkä vaatekertaa ei vaihettaisi ihan yhtä tiuhaan kuin tänäpänä :))
vaan tulee näin se on.
No lakanat kyllä käännettäs varmaan toinenki puoli käyttöön......
Eikä pestäs sitä puolipuhdasta, niin kuin nykyään.
olisi paljon helpompaa sopeutua kun olisi sitä pihamaata ja usein neliöitäkin enemmän. Sappisaippuaa pitäisi kyllä hankkia kun on niin monessa paikassa tullut vastaan.
on viellä kaukaisia muistoja vempaimettomasta ajasta.
näitä tapahtumia ja lapsuuden töitä tekee viellä öisin.
yhenyön vieraan jäliltä pestäs lakanoita, oun ihan varma..:)
niin pienestä pennusta mukana raskaissakin töissä. Ei ollut vapaa-ajan ongelmia meidän lapsuudessa.
oliko tuttu teille pyykkipulikka, millä pyykkiä survottiin vedessä.
vieläkin olemassa.
jolla muistini mukaan rantakivillä hakattiin pyykkiä?
Mummulla oli puinen, käsinvuoltu mankelilauta, jossa oli kahva, ja lisäksi pyöreä puu, johon vaikkapa lakana pyöriteltiin manklattavaksi..
ihan eri, tällä pulikalla huuhdottaessa, varsinki lakanapyykkiä, survottiin ja käänneltiin vaatteita siellä vedessä. Vettä vaihdettiin välillä ja taas survottiin.
kyllä tarkoitinkin.
Paljon mummun urakka helpottui, kun sai pulsaattoripesukoneen.
sen ensimmäisen koneen kävi jollain polttoaineella, vedettiin kuin moottorisaha käyntiin, jessus kun se huusi, hyvä ettei lehmät talvella karanneet navetalta kun karjakeittiössä se pyykki pestiin.
pulsaattorikone tuli helpottamaan pyykinpesua?
kapistus minulle, mutta isäntä tuossa kehuu nähneensä maalla moisen pelin.
Kuulema oli ulkona, kun savutti niin maan mahottomasti.
Kaikkea sitä saakin täällä oppia. :)
en ihan tarkkaa muista v1961-62, luulisin.
kuin höyryveturi, mutta tehokas se oli.
sanottiin radiossa perjanataina.
aivan, mutta meidän perheen tarpeita vasta tuolloin.
mankeli eli rullat, joitten läpi pesty pyykki veivattiin läpi.
televisio.
hyvin nopeaa tuon savuhirmun jälkeen ja sähköllä pelaava.
Se olikin helpotus ne telat, monet kerrat olen sitä veiviä pyörittänyt ihan äidin avuksi.
meilläkin oli saunanpadaassa kun lakanoita keiteltiin vaan kun ei viellä pituusmitta silloin riittänyt itsellä kokeilemaan, saivat isosiskot ja äiti hoitaa homman.
vastaisikohan Oskarinoksat nykyään sellaista?
periaate, pikku kuva, tosin.
http://www.juukaseura.com/kuvat/pienesinekuvat/M147.JPG
meilläkin keittiössä sellainen pulsaattorikone. Senkin jos olisi säästänyt niin voisi hyödyntää askartelussa.
tarkoitettu kuva, mutta sama ajatus varmaan.
Meillä vedettiin lakant ja taiteltiin ja vedeltiin ja vekattiin ja rullattiin tiukalle rullalle ja kumman sileitä niistä tuli. Tietysti pulsaattorikoneen rullat jo teki oman siloituksensa.
pulsaattorikone tuli vasta vuonna 60 ntä. Oli se iso helpotus äidille..
tuollainen mankeli, lapsena ei ollut voimia käyttää ja sitten tulikin jo ihan mankelikone, painava kuin mikä. Se oli käsin veivattava, rataspyörä, valuraudasta jalat ja pöytä osa puusta.
Pulsaattoripesukoneella pesen kaikki pyykit omat ja vieraat vielä nykyisinkin! Pidän pyykinpesusta pulsaattorikoneella! En vaihtaisi sitä automaattikoneeseen!
Pulsaattoripesukoneella pesen pyyykin nykyisinkin ! Hyvä peli ja yksinkertainen
sulla joku fetissi pyykinpesuta?
kyllä pulsaattorikone helpotti pyykinpesua 60 luvulla! itse tykkään pestä pyykit pulsaattoripesukoneella nykyäänkin.
Lipeässä keitetyt.
Merituulessa kuivatetut.Ja sitten tuli.....
pulsaattoripesukone:((((
Mikään ei ole,niin kuin ennen.
varmasti tunnelmaa vaan kyllä se pulsaattorikone oli melkein yhtä suuri ihme kuin öljykamina, mustavalko-tv ja floora margariini.