Miksi hirsi on joskus kauan sitten otettu käyttöön asumusten rakentamisessa?
Onko kysymyksessä jonkinlainen luonnonvalinta? Materiaalin saatavuus ja rakentamisen helppous? Vai onko kysymyksessä ollut jonkinlaista ikiaikaista viisautta ja shamanistista salatietoa, jolloin materiaalin hyvyys on ollut valintaperusteena?
Entä sitten nykyrakentamisessa? Miksi vielä rakennetaan hirrestä? Perustuuko hirsirakentaminen, tai rakentaminen yleensäkään tietoon vai uskomuksiin?
Itse olisin luonnonvalinnan ja sattumanvaraisuuden puolella sikäli, että ihminen ja mänty- sekä kuusitukki ovat todellistuneet samaisessa ekologisessa elonkehässä jo muutoinkin läheisessä vuorovaikutussuhteessa kymmeniä tuhansia vuosia. Eivät siten voi olla toisilleen haitallisia tai myrkyllisiä. Toinen laji kulttuuriolentona on ottanut toisen lajin tarvekäyttöönsä. Työ on opettanut tekijäänsä, jossa rakentamisen hyvyys ja kauneus, tarkoituksenmukaisuus ja käytännöllisyys ovat hioutuneet vuosisatojen kuluessa.
Mitkä tekijät nykyrakentamisessa eniten vaikuttavat? Hyvyys, helppous vai uskomukset??
Onko kysymyksessä jonkinlainen luonnonvalinta? Materiaalin saatavuus ja rakentamisen helppous? Vai onko kysymyksessä ollut jonkinlaista ikiaikaista viisautta ja shamanistista salatietoa, jolloin materiaalin hyvyys on ollut valintaperusteena?
Entä sitten nykyrakentamisessa? Miksi vielä rakennetaan hirrestä? Perustuuko hirsirakentaminen, tai rakentaminen yleensäkään tietoon vai uskomuksiin?
Itse olisin luonnonvalinnan ja sattumanvaraisuuden puolella sikäli, että ihminen ja mänty- sekä kuusitukki ovat todellistuneet samaisessa ekologisessa elonkehässä jo muutoinkin läheisessä vuorovaikutussuhteessa kymmeniä tuhansia vuosia. Eivät siten voi olla toisilleen haitallisia tai myrkyllisiä. Toinen laji kulttuuriolentona on ottanut toisen lajin tarvekäyttöönsä. Työ on opettanut tekijäänsä, jossa rakentamisen hyvyys ja kauneus, tarkoituksenmukaisuus ja käytännöllisyys ovat hioutuneet vuosisatojen kuluessa.
Mitkä tekijät nykyrakentamisessa eniten vaikuttavat? Hyvyys, helppous vai uskomukset??
Vastaukset 60
Vanhimmat
Kaikki nämä osuvat hirsirakentamiseen.
puu on hyvä rakenusmateriaali ja helposti saatavissa ja aika mitättömillä työkaluilla saa rakennettua puista asumuksen.
Luulisin että uskomukset vain vähän vaikuttavat.
Onhan ihminen asunut luolissa ja risumajoissa aikansa mutta kun rauta keksittiin niin ihminen oppi veistämään puutakin ja aika helposti sai asumuksen nikkaroitua kirveelläkin.
Puuta ollut saaatavilla iät ja ajat.
Mitä ennen syötiin kun ei ollut flooraa?
Hirsitaloja tehtiin tuhat vuotta sitten sen vuoksi kun ei ollut siporexia,höyrynsulkumuovia ja koneellista ilmanvaihtoa.
Yleinen tieverkko,kuljetuskapasiteetti,8 tunnin työpäivä, säännölliset tulot,internetti ja pankkilainatkaan ei ihan vielä olleet tuolloin yhtä tehokkaita kuin nykypäivänä.
Piti siis veistää sadesuoja ja kodinlämpö siitä mitä oli saatavilla. Puu kasvoi jo silloin.
Nykyään hirrestä tehdään sen vuoksi kun siitäkin voi tehdä. Se nyt vaan on yksi tavara muiden joukossa. Ja tuskin siinä sen mystisempää ja taianomaisempaa juurikaan ole vaikka isommat veistäjät mainonnassaan joskus pyrkii liehittelemään suomalaisen metsäläistä kansanluonnetta.
Harva rakennusmateriaali kestää ilman pintakäsittelyä helposti 100vuotta tai mahdollisesti jopa 200vuotta. Luonnon kivi on yksi tällainen, mutta nämä teollisesti tuotetut höttökivet ei siihen pysty. Luonon omat raaka-aineet asiassa kuin asiassa ovat laadultaan ja kestävyydeltään parempia kuin ihmisen teollisesti tuotetut vastaavat.
100 vuotiaita hirsiseiniä on olemassa, mutta ei voida sanoa, että hirsitalo kestäisi sata vuotta.
rakennettuja taloja jotka ovat edelleen pystyssä ja alkuperäisillä seinillä.
Mutta onko semmoinen "talo" tämän päivän talo. Toki alkuperäisiä seiniä on ja joissakin saatetaan jopa asuakin.
Ei mikään talo kestä sataa vuotta. Toki jos joku ottaa sen talon elvyttämisen elämäntehtäväkseen, niin se on mahdollista. Silloin on kuitenkin jo kyse harrastuksesta tai jostain periaatteesta.
Olen minäkin nähnyt ja purkanut satavuotiasta hirsiseinää ja puu oli kyllä kovaa, mutta ei sitä millään voi sanoa talon seinäksi. Rakoillutta ja halkeillutta hirttä vaan.
Moni satavuotias hirsitalo on aivan asumiskelpoinen! Tietenkään se ei ole "tämän päivän" talo, vaan aikansa lapsi.
Vanha talo on painunut ja jos sen hyvällä perustuksella, se on painunut suoraan ja tiiviisti. Ja mitä halkeamiin tulee hirsissä, olen käsittänyt, että niiden vaikutus esim. eristävyyteen on marginaalinen.
Kyllä ne taloot jokka on kestäny niinki kauan on foorattu lauroolla.Ei ne muuten niin kauaa olisi kestäny.
Jos ei klasien alta tai katosta vuora ja on kunnon kivijalaka ja lauroosta foori päällä ja elukakki viä pysyy pois niin kestäähän se rakennus.
toistasataavuotta vanhoja ilman lauroitusta olevia töllinkejäkin hyvässä kunnossa. Tarpeeksi korkea kivijalka niin ei tarvi edes alinta vaihtaa.
Olen kuullut sellaista tilastotietoa, että alle yksi prosentti suomalaisesta rakennuskannasta olisi yli satavuotiaita? Kertoo kuitenkin varmasti enemmän vanhan hävittämisen ja uuden rakentamisen vimmasta, kuin vanhan rakennuskannan huonokuntoisuudesta! Johtuuko se jostain kollektiivisesta häpeästä metsäsuomalaisuuteen...?
Puhutaanhan nykyrakentamisessakin elinkaariajattelusta ja määräaikaisesta huolto ja korjaustarpeesta! Eihän uudisrakennuksissakaan runkoa jätetä paljaaksi sääolosuhteiden vaikutuksille alttiiksi, vaan siihen on eri ulkovuorivaihtoehtoja. Vanhoissa vallasväen asumuksissa, kartanoissa ja huviloissa on hirsirunko hyvinkin uutena ulkovuorilaudoitettu, ja hirsi siellä takana päivänvalolta ja sateelta piilossa on pysynyt kuin uutena! Laudoituksen uusiminen on näissä ollut ulkovuorauksen määräaikaishuoltoa. Vähävaraisempien ihmisten mökeistä ulkovuoraus on puuttunut, mutta siitä huolimatta hirsitalon pelkkä runko on kestänyt useita vuosikymmeniä!
Kysyisin myös, että onko hirsirunko menneen ajan rakenneratkaisuna vielä tähän päivään sopiva ja järkevä? Siis uudisrakentamisessa! Ja miksi ihmiset haluavat hirsirunkoja ilman ulkovuorausta? Tai ainakin sen näköisiä taloja, jossa hirsirunko ilman ulkovuorausta?? Kommentoikaa rakennustekniikasta jotain oikeasti ymmärtävät! Luonnonmukaisia ja hengittäviä rakenteitahan on muitakin, kuin perinteinen hirsirunko. Onko tässä kysymys vain nostalgiasta jossa tunne ja järki vastakkain?
on nähtävillä.Kerro edes pari kolme niin lähden katsomaan
Sinulla on niin fiinejä kysymyksiä, että ei tämän palstan aliupseerikoulu-ammattikoulu-autokoulu taustoilla olevat kirjoittajat osaa noihin vastata :-)
ns. uudisrakentamista. Nykyajan termi on nopeus. Kerrostalot tehdään betonielementeistä ja välipohjat onteloista, pakko saada nopeasti töllip pystyyn. Jotkut tahtoo vielä valaa välipohjat mutta eihän se herrasjestas ole tätä päivää. Ei kenelläkään ole aikaa odottaa laatan kuivumista.
Pientaloissa kaikki tuodaan pakettina tontille, parhaimmat tapaukset tuovat koko talon ja nostavat sen suoraan perustuksille. Ja naps vaan sauna päälle. Se on tätä päivää. Tästä johtuen kirves tai puukko ei pysy enää kenenkään hypysissä.
Minäpä esitän sitten vastakysymyksen. Jopa täysin uusissa rakennennuksissa on PALJON virheitä, jotka korjataan sitten ajan kanssa jälkeenpäin. Onko tämä mielestäsi oikea rakennuskulttuuri, että tehdään kiireellä vähän sinne päin ja korjaillaan jälkikäteen. Sillä sitä tämänpäivän rakentaminen suomessa pitkälti on.
Minusta rakentamisessa juuri hirsirakentaminen on ollut hyvää ja terveellistä ja kestävää pesänrakentamista ihmislajin historiassa, koska se on osa luonnonvalintaa ja vuosisatojen aikana hakenut mallinsa ja muotonsa, ja opettanut tekijäänsä yrityksen ja erehdyksen kautta! Hirsirakentaminen on ollut perinteisimmin rakentamista ennen sahateollisuutta, ja sikäli helpoin tapa rakentaa. Oman ajatuskuvioni mukaan hirrestä on alettu veistelemään tupia ja savupirttejä, koska se on ollut helpoin tapa rakentaa. Ei siksi, että hirsi olisi ensiksi ollut hyvä rakennusmateriaali. Hirren hyvyys rakennusmateriaalina tullee siitä, että ihmisellä ei ollut esiteollisena aikana mahdollista rakentaa huonoista ja epäterveellisistä rakennuspalikoista asumuksiaan. Jos näin kuitenkin on ollut, ei epäterveille kokeiluille ole ollut jatkuvuutta luonnonvalinnassa.
Mielestäni sahateollisuus on ollut hyvää kehitystä puunkäytön kannalta rakentamisessa, ja antanut mahdollisuudet parannuksiin ja helpotuksiin perinteiseen hirsirakentamiseen verrattuna.
Jos sana "kehitys" on merkityssisällöltään positiivisesti arvolatautunut, puhuisin muun rakennusteollisuuden osalta vain myöhempien aikojen muutoksesta.
Muiden teollisuusalojen ylijäämätuotteiden ja ongelmajätteiden jatkojalostettujen lopputuotteiden sisällähän nykyrahvas pääsääntöisesti elämäänsä elää...!
Lieksassa. Löytyy verhoamatonta ja VANHAA seinää...
saman kun oikea aito hirsi? Vai onko jo 50 vuoden päästä kasa päreitä tontilla. Siis päreenohuita hirrenosia,joista lamellihirsi on yhteen liimaamalla kasattu keinotekoiseksi "hirreksi".
hirsien painuminen. Nykyisin löytyy hirsitalosta kevyt kate ja kappaletevarasta rakennetusta painava tiili-kate. On mennyt joltain ajatus hieman ristiin!
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Rakenna_hengittavahirsitalo.html
Miksi nykyisin 80% rakennuksista on kosteusvauriohomeisia - mietippä sitä!
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriot-mista_johtuu.html
Ihminen on elänyt puiden keskellä. Kirves on ollut ainut välttämätön työkalu tukin käsittelyssä hirreksi, niin alkeellisen varauksen kuin salvoksen tekoon. Hirsi on näillä leveysasteilla ollut suhteellisen "eristävä" materiaali. Myös pitkäikäinen.
Nykyään valintaan vaikuttaa monet tekijät, mutta tietty hirren mystiikka ja kiehtovuus, luonnonmukaiset arvot yms varmasti vaikuttaa valintoihin. Näin hankkijan näkökulmasta.
Pystyttäjän näkökulmassakin on tiettyä harrasta perinteikkyykkää, kun pariin mieheen nostaa pienen aitan tai saunan varveja paikalleen. Luonnon rauha säilyy ja tuntee käsissään miten tässä on se tuleva ulkopinta ja tässä sisäpinta. Ja käsinveistäjät pääsevät varmasti vielä syvemmälle tässä fiiliksessä. (Meni pateettiseksi)
Mystiikka ja kiehtovuusko selittää hirsitalopakettitehtaidenkin olemassaolon? Vai onko hirsirakentamisessa myös teknisesti jotain ylivetraista muihin runkorakenneratkaisuihin nähden?
Olen pesinyt kivitaloissa (monikerroksisissa), 70-80 luvun pientaloissa ja vieläpä työkseni koittanut selvittää missä noissa olisi vikaa. Nyt koitan näivertää itseni vanhaan hirsimajaan (toinen yritys). Kotini on siellä..
Mystiikka ja kiehtovuus selittää ainakin osin sitä miksi hirsitaloista on tullut vientituote laajalle maailmaan. Ja ilmeisesti ainoa talotyyppi jota viedään meiltä. Joten sitä kautta se selittää hirsitalotehteiden olemassaoloa (siinä voluumissa kuin niitä täällä on). Jonkin yksittäisen muuttujan selittävyys on aika aika vaikea kysymys tällaisessa asiassa. Yleensä eri muuttujat eivät ole vielä riittävän riippumattomia toisistaan.
etu hirren puolella runkorakenteita verratessa.
Hirsiseinää kun laittaa pystyyn niin halutessaan siinä on sitten samalla täysin valmis sinä- ja ulkoseinä. Tätä vaihtoehtoa ei hyvin moni muu rakenne anna myöden. Ottaa väliseinätkin hirrestä niin eipä tarvitse niitäkään erikseen alkaa tekemään.
Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Itse katselen mielelläni mielummin massiivista käsittelemätöntä puuseinää kun kliiniseksi laitettua kipsi- tai kiviseinää.
hirsiseinä on myös turvallinen, eli ei siitä nyt ihan heti seinän läpi kävellä niin kun tavallisen seinärakenteen sen jokainen ymmärtää. Kerran eräältä maanjäristys alueelta näytettiin lohdutonta televisiokuvaa. Kaikki rakennukset oli hajonneet lähes maan tasalle, paitsi 2 hirsirakennusta oli pystyssä kun mitkäkin sankarit ja äkkiä katsottuna kun mitään ei olisi tapahtunut. Kyllä nykyrakentajalle myös turvallisuus on yksi valintaperuste.
Itse näen siinäkohtaa talon rungon, eli hirsirungon, joka odottaa sisä- ja ulkovuorausta suojaksensa!
Mutta makuasioitahan nämä on, sanoi musti kun muniaan nuoli! Hirsitaloasuminen ja -rakentaminen, niinkuin täälläkin moneen kertaan on todettu, on hyvin tunteita herättävä aihe! Itse asun vanhassa hirsitalossa, enkä voi kuvitella asuvani missään muualla, kuin maaseutukunnan kirkonkylällä vanhassa puutalossa! Vanhat puutalot kuitenkin ovat hirttä, ja hirsi on mielestäni hyvä! Ja sen hyvyyden olen itselleni perustellutkin...?
Toivotan vilpittömästi onnea ja menestystä pesänrakennuspuuhillesi! Suomalainen mies on pohjimmiltaan korvenraivaaja ja vähän tutkimusmatkailija! Elämä kaupunkilähiössä voi olla joskus välttämätöntä, mutta metsäläisluonteelle henkistä rimpuilua...!
Niinhän ne hirsitalot ja Muumit kiinnostavat kovasti Japanilaisia meissä Suomalaisissa. Suomalainen mielikuvitusmaailma?
Hirsirakentamisessahan ei tietääkseni mitään huonoa, eli silloinhan sen täytyy olla hyvää? Ja jos hyvä on hyvä, niin sillä hyvä!
On myös joka hetki jossain päin maailmaa ihmisiä, jotka päätä pahkaa ja silmittömästi rakastuvat toisiinsa! Eikä siinäkään ole mitään järkeä, mutta ei sekään ole huono asia!
Olisin sitä mieltä, että uudistuotantona hirsirakentaminen on enemmän tunnepuolen asia, eikä se välttämättä kestä kriittistä ja älyllistä argumentointia? Toisaalta, jos tunnetasolla ihminen on onnellinen uudessa hirsitalossaan, niin onhan se vahva vastaväite...!!
Suomihan ei kuitenkaan ole maanjäristysalueena kovin aktiivinen, eli tuskin kuitenkaan se on valintaperuste meillä! Minulla on myös Transiitissa kaksikin sellaista yleisavainta kolmetoistatuumaisella laipalla, joilla tarvittaessa voin tehdä miehenmentävän aukon hirsiseinään noin viidessä minuutissa, ja allekin...! ;-)
Jos meille pyrit seinän läpi,niin varaa pitempi laippa ja enemmin aikaa...
Minulla on sähkösahassakin 350 mm laippa eli sekin on jo enempi kuin 13". Pitikin kysymän, että onko lyhytlaippaiset veistomiesten työkaluja?
Riippuu tietenkin kuinka massiivisesta hirsiseinästä on kysymys? Kelomökkiin sisälle pääseminen vie vähän enemmän kuin viisiminuuttia, mutta aina 30cm asti yhdeltä puolelta ja kerralla läpi! Sähköketjusahat on vain pilkkeiden tekemiseen.
Niissä vanhoissa hyvissä hirsitaloissa hirren vahvuus, eli seinän paksuus on lähes poikkeuksetta noin kuusi tuumaa, eli noin 15cm. Hirren veistäminen ja sahaaminenkin on vähän niinkuin kaksi eri asiaa. Sahoilla sahataan ja veistotyökaluilla veistetään. Ja suurinta osaa rakennustyömaiden kirvesmiehistä ei pidä antaa kirveeseen tarttuakaan...! Loukkaavat vain itsensä!
Mielestäni kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä!! Ja kun kysytään, kinastellaan ja argumentoidaan, niin keskustelun tulisi olla perusteistaan ja lähtökohdistaan tietoista!
Sähköketjusahoista moni tuhahtelee pilkepeleinä, mutta esimerkiksi Husqvarnan 2kW 321 400 mm laipalla on kätevä (ja käytetty) rakentajasaha, jossa näppärä ominaisuutena on moottorin laipansuuntaisuus. Eli sillä pääsee kivasti väleihin, jossa polttomoottorisahojen ja poikkimoottorimallien kanssa on ahdasta. Eikä tarvitse henkittää pakokaasuja.
En toki epäile, että silloinkuin saha soi aamusta iltaan ja tehdään veistohommia, etteikö työkaluna pidä olla huippumerkki ja sitkeä polttomoottori.
Meil tääl saimaanrannal on ylleensä tapana laittaa ovet ni ei tarvihe seinäst läpi tulla...Hui mite kova jätkä ku omistaa moottorisahan :)taitaa olla iskän saha...
On kyllä hyvä oikeassa paikassa. Itsellänikin sellainen sisätöissä purkuhommissa. Mutta kun puhutaan hirsihommista, ja vanhan korjaamisesta, jossa yleensä mennään pala kerrallaan seinän läpi, pitää sahassa olla tehoa, liipasinherkkyyttä, ketjunopeutta ja leveä ketju. Ja vielä kärkipyörä halkaisija laipan levyinen. Sähkösahalla menee hankalaksi, ja mitä pidempi laippa ja pieni kärkipyörä, sen hankalampi. Suomessa -70 luvulla oli metsurien käytössä 15 tuumaisia laippoja, mutta niistä on siirrytty 13 ja 11 tuumaisiin, kun puut kaadetaan nykyään riukuina. Eikä niitä metsureitakaan enää juuri ole. Mutta kyllä ammattimies näillä työkaluilla kaataa vielä 80cm tyvihalkaisijaltaan olevan tukin.
riittää iso sähkösaha. Mihin sitä tarvii, on lähinnä aukkojen ylähirsien ja rintahirsien avaamista, yleensä tehtaan valmiisiin apuleikkauksiin ja karaurien putsaukseen. Päätykolmiot yms yleensä tehtaalla tehty valmiiseen mittaan (p.l. jotkut massavalmistajat ja pikkutehtaat). Toki edellisessä luetellut ovat kaikki eduksi. Iso kärkipyörän koko tietysti auttaa silloin kun pitää mennä sisälle puusta läpi. Sekä jos työmaa on sähkötön niin sillon sähkösaha on arvoton. Ja eikös niitä vieläkin oli jopa 20" laipoilla myynnissä olevia pm-sahoja?
ainoo kunnollinen sähköpeli löytyy stihliltä. muut on näpertelijöille ei tee ukot leipäänsä niillä.
kukaan! Töitä niillä tehdään, ja siitä saa rahaa, ja rahalla leipää! Niin näpertelijät kuin ukotkin!
Olisiko ollut Talotohtorin alussa tuosta rakennusten historiasta, sieltä käy ilmi että hirsirakentamista on ollut hamasta maailman tapista saakka.
kaikki kolme mainitsemaasi tekijää vaikuttaa ainakin jonkin verran, oli sitten materiaali mikä tahansa. Siis aidosta hirrestähän voidaan sanoa yhtään liiottelematta, että se on terveys vaikutteinen rakennusmateriaali. Siis kasvuaikana (joka on todella järeällä hirrellä 100-200 vuotta) se tuottaa meille puhdasta happea keuhkojemme tarpeiksi ja samaan aikaan se varastoi solukkoihinsa pihkaa ja hyvältä tuoksuvia aromaattisia aineita mikä määrän tietää. Joilla se sitten seinässä ollessaan raikastaa huoneilmaa vuosikymmenten ajan asukkaitten iloksi. Mielestäni tämä on jo yksi hyvä syy valita aito hirsi.
Entä jos talon seinärakenne on tolpparunkoinen kutterinpurueristyksellä ja pysty-, vaaka- ja/tai vinolaudoituksella?? Siihen voisi liittää myös puukuitulevyä ja ehkä pellavavillaa! Pellavahan on myös hyvin terveysvaikutteista, koska siitä puristettua öljyä voi ihminen nauttia sisäisesti ja ulkoisesti, kyllästää kalapaattinsa, sekoittaa mökkiinsä öljymaalit ja villalla lämpöeristää. Se myös sitoo ja luovuttaa kosteutta, eikä menetä lämpöeristyskykyään kastuessaankaan?!
Voiko kutterinpurueristyksellä olla samoja terveysvaikutuksia huoneen sisäilmaan nähden, kuin kovalla hirsirungolla?
Sitten on tätä märkäpuhallettavaa boorattua sanomalehtisilppua, jonka käyttöä en ymmärrä muuta kautta kuin, että se on taas yhden jätteen loppusijoituspaikka asuntorakentamisessa. Kutterinpuruhan on saman tavaran alkutuote! Asuntorakentamisessa on edetty luonnonvalinnasta luonnottomaan valintaan...? Vai onko??
ja saha jauho ei melestäni vedä vertoja umpipuulle eristeenä, koska puruista on haihtunut suurin osa terva ja tärpättiaineista harakoille. Siis ainoastaan kokonainen puu kätkee sisäänsä kaikki terveysvaikutteiset arvokkaat aineet ja mitä pienemmäksi osiksi puu pilkotaan sitä nopeammasti nämä arvoaineet karkaavat taivaan tuuliin, Siis iso hirsi kaikki aineet tallella, pieni hirsi vähän aineita ja niistäkin on yli puolet aikoja sitten haihtunut karkuteille.
Kylläpä nyt taas mennään korkealla ja kovaa.
Terveysvaikutteiset haihtuvat aineet....
vauhti suuremmin päätäni huimaa, jos jotakin huimaa niin huimatkoon. Sillä onhan meille Suomalaisille tuttuakin tutumpi, ilmeiseti todella tuhansia vuosia vanha sanan lasku,"jos ei viina, terva (puusta)ja sauna (puuta) auta, niin tauti on kuolemaksi. Siis tässä hirsitalovalinnassa kuules puhutaan , ei enempää eikä vähempää, kun elämän ja kuoleman kysymyksestä.
Kai puru sentään hyvin asennettuna on "eristeenä" hirren veroinen, vaikka ns. terveysvaikutukset olisivatkin toista luokkaa? Onko terva ja tärpättiaineiden terveysvaikutuksista huoneilmassa olemassa jotain tiedemaailman hyväksymää tutkimustietoa? Tervan ainakin eu oli jo kieltämässä ympäristölle vai ihmiselle haitallisena! Toisaalta vanhaa korjatessani olen kuullut sanottavan, ettei saisi käyttää uutta hirttä juuri niiden sisältämien entsyymien ja sokerien takia, koska vanhassa rakenteessa olevat tuholaiset saavat siitä ravinteita. Vanha purkuhirsi olisi parempaa ravinneköyhänä, mutta tämähän onkin eri asia!
Toisaalta ilmavuototiivistetty, hengittävä purueristeinen talo toimii mielestäni hyvänä suodattimena ilman luonnollisille ja luonnottomille epäpuhtauksille!? Nythän on myös uuden jätevesilainsäädännön hyväksymä harmaavesisuodatin markkinoilla, jossa kutterinpurusuodatin! Purussakin on paljon hyvää!?
Takavuosina oli "pöytäviinaa", joka oli tehty sellun sivutuotteesta käyttämällä. Ei pidä tietysti sekoittaa puuspriihin, joka on metanolia ja vie näön (= kärsii tarkkuus hirsihommissa).
sitä näköä liiemmälti tehdastekoisten hirsimökkien pystyttäjällä, eikös se oikeastaan riitä kunhan numerolapusta jotenkuten selvän saa. Toista se on meikäpojalla kun 20 asteen pakkasessa sahaa varausta ja nurkkasalvosta jäiseen hirteen lähes näkymätöntä viivan haitulaa pitkin, suojalasit enemmän tai vähemmän kuurassa, onneks ei ole tullut ryypättyä metanolia eikä juuri etanoliakaan, jos ei nyt lukuun oteta muutamaa tippaa auringon hattua.
Tokihan sitä moneen asiaan kehittyy sellainen gynegoloogin sormi, jolla koettamalla tietää heti onko asiat kohdallaan (esimerkiksi, jousiruuvin kireys tai salvoksen tiukkuus ulkonurkan raoista). Mutta kyllä se näkevien hommaa on pystyttää ne sorvaamolta/höyläämöltä tulleetkin ...
Puru on hyvä eriste, jos se on rutikuivaa asennusvaiheessa, mutta ei tietenkään hirren veroista. Eikös terva viina ja sauna, ole rahvaan syvien rivien,,antama luotettava tutkimustulos joka on tuhansien vuosien aikajaksolta, ole tarpeeksi vahva näyttö muuten,,meidän tulis kieltää eu ja äkkiä koska se kieltää meidät ja kuppaa Suomen kansa kuiviin.
Vanhojen rakennusten kengityksessä on viisainta käyttää uutta kuivaa ja tietysti talvella hakattua hirttä ei siis vanhaa väljätynyttä lahoherkkää puuta. Niille tuholaisten siirtymistä pelkääville voisi hyvillä mielin rohkaisuksi sanoa, että kannattaa varmaan laittaa laittaa ötököiden ruokamaa vähän kuemmaksi seinästä. Sehän onnistuu mukavasti heittämällä nurmikolle yhden tai useamman kesällä hakatun sokerisen hirren vihulaisen järsittäväksi, tai varmasti naapurin isäntä myis tosi halvalla ylivuotisen pyörönäpaalin, joka sitten pudotetaan paikkaan, jonka jokainen asian kanssa painiskeleva itse määrää, sillä tärkeintähän on, että ötököillä on aina apetta.
Perustelusi vaikuttavat perustuvan aika paljon uskomuksiin luottamikseen perinteistä käytäntöä kohtaan? Aika yksinkertaiselta tavalta kuullostaa tuo tupajumien ja muiden autiomökkien asukkaiden ruokintapaikan siirtäminen ulkoruokintaan.
Kun puhutaan eristävyydestä, niin silloin kai tarkoitetaan lämpöeristävyyttä, tai sitten äänieristävyyttä? Selailin tuossa jokaisen perinneuskovaisen mökkinikkarin taloraamattua, eli Panu Kailan talotohtoria, joka itsellänikin on tuolla hyllyssä Väinö Linnan Sotaromaanin ja Mika Waltari Sinuhen välissä. Hän antaa vanhan k-arvon mukaisen lämpöarvon kovalle puulle 0.14 ja sahanpurulle 0.12-0.08. Vertilun vuoksi pellava 0.038 ja selluvilla 0.041. Mitä pienempi luku sen paremmin lämpöä pitävä eriste.
Yleensä kevyt, paljon huokosia sisältävä aine on parempi kuin tiivis.
Kun puhut hirrestä eristeenä, kai tarkoitat sen eristävyyttä??
Että olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että vanhan talon hirsikorjaukseen on parempi käyttää ns. uutta puuta, kuin käytettyä, jo valmiiksi halkeillutta ja auringonpolttamaa hirttä. Ja yleensä kuitenkin se ns. uusikin hirsi on vanhempaa, kuin se ns. vanha talo! ;-)
ylivertainen seinärakenne monestakin syystä, joista yksi on tietysti se, että siinä runko ja eriste on sama asia, kaikki muut eristeet vaativat ympärilleen tukitolppien ja levyjen viidakon. Esimerkki tapauksena eristävyydestä voin mainita naapurini 170m2 hirsitalon, jonka timprasimme 10 vuotta sitten 230mm mäntypelkasta, nurkkasalvos on ns, satulanurkka. Talossa on suora sähkölämmitys ja vuolukivitakka. Sähköä talossa kuluu 15000 kilovattia vuodessa ja muutama motti rankoja takassa, onko se sitten paljon vai vähän jää harkittavaksi ja mikä Kailan K, arvo pukkaa yhteen tuon kulutuksen kanssa.
Niistä tuholaisista vielä sen verran että ne ötökät, jotka syövät ja viihtyvät vanhassa hirressä niille ei kelpaa uusi, joten senkin takia alahirsien on aina oltava uusia.
No se ötökkähomma on tietenkin asia erikseen! Vanhastakin talosta pitää korjatessa poistaa lahot hirret, joissa esim. muurahaiset pesii ja muutenkin lahoamisen syyt ja ne ötököille otolliset olosuhteet!
Kailan käyttämä k-arvo, nykyinen u-arvo kuvaa materiaalin lämmönläpäisyä suhteessa aika/pinta-ala. Kovan puun k-arvo siihenkin sopii...
Puu varsinkin hirsi on kestävä rakenne, kun on vedeltä suojassa. satavuotiaita hirsitaloja löytyy pilvin pimein.
toinen vielä kestävämpi on kivi.löytyy jopa 200 vuotiaita kivitaloja.
muovi ei kestä , jos talossa on muovia /höyrynsulkuja on talon ikä 50 v max.
Höyrynsulullisen talon laskettu ikä on sata vuotta. Todennäköisesti huomattavasti enemmän.
Hirsitaloja löytyy kyllä yli sata vuotiaitakin. Vanhimmat taitaa olla yli 400.
Kivitaloja löytyy yli 2000 vuotiainakin vaikka ei välttämättä suomesta.
Jos et ekologisuudelle (energiatalous) anna arvoa ja asumismukavuus (vetoisuus) on myös sisuseikka, niin muuta kallioluolaan. Luolassa olisi varmasti myös se täällä monesti ylistetty väljä (?) ilma.
provosoit?
Ajatuskuviot täällä pyörivät ympyrää! Perustelut pelkkiä hokemia, muualta kuultuja ja ulkoa opittuja.
Perinteistä on hyvä pitää kiinni! On myös hyvä tietää siitä mistä puhuu! Ja keskustelu jatkukoon...!
Hyvää jatkoa kaikille rakentajille!
vai miten se mainosteksti sanoi. Ihan ei auennut filosofeeraavan kirvesmiehen lopullinen pointti, mutta kaipa siinä vastuu olikin lukijalla...
Joka tapauksessa, pitkän ja monisäikeisen putken hän sai kysymyksellään auki - ilman mitään alakantin provoa negatiivisessa mielessä.
Ajatuksena oli ravistella keskustelukumppaneita tarkentamaan, perustelemaan, määrittelemään ja ehkä viimekädessä tarkistamaan omia mielipiteitään ja niitä väittämiä, joiden varassa tässä nyt hirrestä rakentamista halutaan puolustaa...! Ja tarkentamaan nimenomaan itselleen, miksi sitä on jotain mieltä jostain asiasta!