Eli mikä näistä olisi paras valinta perheeseen, jossa on pieniä lapsia?:
landseer
bouvier
basset hound
airedalenterreri
englanninvinttikoira
Eli mikä näistä on helpoi totuttaa perheen lapsiin? Nämä rodut kiinnostavat minua, mutta haluan varmistaa, että valitsemani rotu on yleensä lapsirakas.
Ja mikä näistä sopii parhaiten aloittelijalle, sillä meillä ei ole paljoa kokemusta koirista?
Lapsiperheisiin ja aloittelijalle sopiva rotu, mitä näistä suosittelisitte? Vai olenko kiinnostunut aivan väärän laisista roduista?
Asumme taajamassa, tilavassa rivitaloasunnossa, mutta liikunnasta koiralla ei tulisi olemaan puutetta.
landseer
bouvier
basset hound
airedalenterreri
englanninvinttikoira
Eli mikä näistä on helpoi totuttaa perheen lapsiin? Nämä rodut kiinnostavat minua, mutta haluan varmistaa, että valitsemani rotu on yleensä lapsirakas.
Ja mikä näistä sopii parhaiten aloittelijalle, sillä meillä ei ole paljoa kokemusta koirista?
Lapsiperheisiin ja aloittelijalle sopiva rotu, mitä näistä suosittelisitte? Vai olenko kiinnostunut aivan väärän laisista roduista?
Asumme taajamassa, tilavassa rivitaloasunnossa, mutta liikunnasta koiralla ei tulisi olemaan puutetta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
sinun koulutustasostasi miten osaat laittaa rajat niin koiralle kuin lapsillesikin. Lapsiystävällisyys ei ole niinkään rotukysymys vaan kasvatuskysymys. ja minusta koira on helpompi koulutta tulemaan toimeen lasten kanssa kuin lapset kasvattaa oikein koiraa kohtaa...varsinkin pienet.
Tutki rotuja lisää mitä haluatte koiraltanne ja mihinkä ympäristöön tulee ja miten paljon aikaa teillä on päivittäin ihan oikeasti. Miten paljon liikkusitte päivittäin? Harrastaisitteko jotain? onko aiempaa kokemusta?
Sankarikoirista olen kuullut uutisia, joten pelastustoiminta olisi kiinnostava harrastus. Mutta kun olen seurannut agilitykilpailuitakin, niin myös agility on houkutellut. Joko pelastustoimintaa tai agilitya alkaisin harrastaa. Ja tietysti myös paljon arkista liikuntaa.
Mutta olen kuullut monilta, että ensimmäiseksi koiraksi ei kannata ottaa mitään kovin temperamenttista rotua, koska koulutus on vaikeampaa kuin miltä kuulostaa.
Kyllä lapsemme ovat melko kilttejä ja rauhallisia, ehkä väliin tulee pientä kinastelua. Koiriakin ovat tapailleet.
Semmoista koira ehkä joutuisi kestämään, että lapset väliin riehuvat sen ympärillä, mutta eivät sen päällä, sillä koirille lapsemme eivät tähän mennessä ole mitään pahaa tehneet.
Kyllä sitä tässä tutkiskellaan samalla myös muita sivustoja bäistä roduista.
Sitä arkista liikuntaa on reipas lenkkeily, metsässä retkeily sekä koirapuistossa käynti ja kesällä kepin tai lelujen heittely järveen noudettavaksi.
ottaa mieleinen mutta vain silloin kun voi tarjota oikean ympäristön muuten otettava se seuraavaksi mieleinen eli mikäli olet jämpti ja innokas perehtymään rotuun niin ehkä sinulle paras olisi noista pk-rodut airis tai bouvier varsinkin jos aiot harrastaa pelastuskoirapuolta toki se ei ole rodusta kiinni mutta monipuolisia rotuja moneen harrastukseen.
Seuraavaksi tulee landseer..mutta tärkeintä on tietää ajankäyttönsä ja harrastuneisuutensa..liian monia annetaan pois ajanpuutteen takia. Rehellinen kannattaa olla..muuten basset on paras jos epäilee ettei aika riitäkään..on passiivinen jääräpää ;). Vinttikoirasta en osaa sanoa oikein mitään kun en tunne tarpeeksi hyvin mutta itsenäinen ja varmasti hyvä myös mutta harrastus menee sitten lähinnä juoksuradan suuntaan mikäli haluaa..varmasti mielenkiintoinen myös. Ja mikä ettei.
hm..ja lapset ei saa riekkua koko ajan koiran kimpussa eli koiralla oltava ns oma paikka missä voi olla rauhassa ja kaksistaan ei ole hyvä pieniä lapsia ja koiraa jättää...oli rotu siis mikä tahansa.
Ei meidän lapset koiria retuuttele, vaikka vähän metelöikin ympärillä. Ne osaa silittää koiraa, mut leikkiessään unohtaa koirat ja saattaa pitää aika kovaa mekkalaa. Mut osaa kyllä koiraa aina varoo.
En vie oikeen tiiä, et rupeisko harrastaan koiran kaa pelastustoimintaa vai agilitya. Enkä nyt viittis ruveta molempia harrastaan.
Airedalenterrieri ja bouvier vai ois semmosia monipuolisia rotuja, jotka sopis sekä pelastustoimintaan että agilityyn? Ite kun oon vie aika vailla kokemusta koirista, mut kaikki tiedot ja neuvot otan vastaan.
Mut mites sitten niiden koulutus, kun joissain rotutiedoissa vaan kehutaan rauhallisiks ja ystävällisiks, mut joissain sanotaan, et koulutuksessa on oltava tarkkana? Mihin siis luottais? Käy meille täällä palstalla kokeneempien koiraihmistenkin suorat neuvot.
Aikaa koiralle kyllä ois kohtalaisesti: ei se mitään 8 tuntia joutuis kotona lainkaan yksin oleileen, mut ehkä semmoseks 4-5 tunniks joudutaan väliin se jättään. Mut ei tietenkään vielä heti pentuna, sillä oon täällä kyllä lueskellu eri kyselyistä, miten koira tulee totuttaa yksinoloon.
Laitoin vahingos väärän nimimerkin, heh.
on suht rauhallinen pkrotu kuten bouvierkin ..itsellä kettis jonka kans tokoillut(ja myös agilitya)ja jutellut paljon airiksen ja kettiksen omistajan kanssa ja sanoi että on paljon helpompi kuin kettis kouluttaa..eli mielestäni menee siihen keskitasoon koulutettavuudelta kuten karjakoira bouvier joka itseänikin kiinnostaa suht rahallinen rotu myös mutta jos sinua alkoi jo epäilyttää että mitä viitsii harrastaa niin ehkä kannattaa miettiä kuitenkin passiivisempaa rotua. Mutta pkroduista nuo on hyviä vaihtoehtoja eikä niin hankalia tai energisiä kuin monet muut pk:T
Agility ja pelastuskoirapuoleen menee rotu kuin rotu lähes tulkoon mutta jos haluaa tuloksia eikä vain harrastusta niin nopeat energiset rodut on parhaimpia kuten bordercollie, malinois, villakoira, sheltti esim. Raskas rakenne tai pitkä selkä voi haitata harrastusta
ja jos pelastuskoirapuoli rodun pitää olla mielellään suht avoin ja hyvähermoinen..siinä pienin rotu ollut aikoinaan jopa perhoskoira.
nyt kun on lisää jutellut niin ehkä kompromissi olisikin paras landseer..rauhallinen ja sopii myös harrasteluun. Tai sitten vinttikoira tai passiivisin basset...jotka ei kyllä mene oikein agilityyn.
Onpa mukavaa, et vähän useempi henkilö on auttamassa. Mut mitä noiden eri neuvojen perusteella oon päätelly, niin jos bouvierin hankkisin?
Ei oo pakko ihan kilpatasoille asti päästä niissä harrastuksissa, kunhan pääsee ite harrastaan koiran kaa niin, et molemmat nauttii. Luulenpa, et tässä menee harrastksen -agility vai pelastustoiminta- päättäminen siihen asti, kun on koiran hommannu.
Mut bouvierin koulutuksesta? Kuinka siis semmoisen laiset rodut yleensä tulee kouluttaa, jotta niistä ei tule lainkaan aggressiivisia, eikä turhan äänekkäitä? Ja millä tavoin koiralle huomautetaan, ettei se voi hallita perhettään?
Ehkä alan kuulostaa vähän tyhmältä, mut kyllä vähäsen jänistää, kun oon ekan koiran saamassa. Eli koirien koulutuskausi on mulla vasta edessä.
kyllä hiukan kuulostaa tyhmältä tuo koulutuskysymys eli ehdottomasti kirjojen hakuun kirjastosta ja kurssille kun haet pennun. Nuo on perusasioita jotka sinun pitää oppia ja bouvierin kanssa trimmioppikin on hyvä.
Bouvier on hyvä valinta mutta sinulta tuntuu puuttuvan ihan perusalkeet joka alkoi arveluttaa minua...todella paljon eli olen vastannut sinulle sen mukaan mitä olet itsestäsi antanut ja ehkä on parempi ottaa pienempi rotu joka on sinun helpompi hallita. Lagotto esim tai villakoira. Olet hiukan liian epävarma jotta voisit hallita isompaa vahvaa rotua.
Jänistäminen on hyvä merkki ja silloin kannattaa miettiä asia uusiksi eli mitä pienempiä rotuja olet aatellut?
Alkoi joo tulla jäniksenpojat pöksyihin, kun olin välissä lukenut bouvierista rodun RY:stä. Aikas vaativalta rodulta kuulosti lukemien perusteella, kun niin mainittiin vaativaksi roduksi jne. Ehkä on vaihdettava rotuvalintaa.
Jos vanhaenglanninlammaskoira olisi helpompi? Ja eikös rodun kasvattaja olisi paras tietolähde sitten loppujen lopuksi, kun aluksi kysyisi tältä palstalta muiden koiraihmisten mielipiteitä, siitä onko kulkemassa oikeaan suuntaan?
Kyllä sitä joo on oltava valmis ottamaan haasteet ja vakavat neuvot vastaan, eikä jänistettävä.
Mutta jos tuota vanhaenglanninlammaskoiraa nyt rupeaisi harkitsemaan bouvierin puolesta. Ehkä vähän paremmin sopisi alkulämmittelyyn.
Nyt pitää ainakin ottaa itseään niskasta kiinni ja mietittävä, miten varautua kaiken laisiin neuvoihin koirasta.
Olisiko muuten narttu urosta parempi valinta ensimmäiseksi koiraksi? Miten siis nartun ja uroksen luonteet toisistaan eroavat?
tuo on jo helpompi rotu tuo vanha englannin lammaskoira verrattuna bouvieriin eli sanoisin parempi.. turkinhoito on haastava jos aikoo pitää sen pöyhkeänä. Lapsiystävällinen rotu ja hauska ainakin naapurin otus. ja ihan riittävän haastava ekaksi koiraksi. ja monipuolinen rotu harrastuksiin..turkin voi leikata mutta näyttelyyn silloin ei ole viemistä...mutta kesähelteillä menee paremmin lyhyenä. Näin naapurini kotikoiralla ainakin.
Liian suurta palaa ei pidä haukata..bouvierilla on voimakas vahtivietti mikä pitää hallita.
Narttu olisi parempi pehmeämpi ja sosiaalisempi kuin uros...näin ekaksi koiraksi.
Kiitos nyt asiallisista vastauksistas. Jos vielä tekee mieli neuvoja antaa, niin ne kyllä käy.
Kyllä se vanhaenglanninlammaskoira joo rupes houkutteleen. Luulen tulevani oikein pitämään koiran turkinhoidosta.
Mutta pitää tietysti miettiä asiaa tarkasti siihen asti kunnes koiraa alkaa hankkia. Mieli saattaa muuttua, jos uusiin rotuihin tutustuu, mut tällä hetkellä ainakin vanhis on se kinnostuksen kohde.
Tuota pikaa kun koiraa aletaan hankkia, niin kai se eka koira vanhaenglanninlammaskoira tulee olemaan. Mut saa vie nähä, mitä lähitulevan pitää.
Ehkä me narttu hankitaan. Oon vähän lueskellu muistakin kiselyistä sukupuolten välisistä käytöseroista, ja taitaa se narttu olla tässä tilanteessa urosta parempi valinta.
kanssa pääset helpommalla varsinkin jos haluat mennä koirapuistoonkin...ei tule tappelua niin helpolla. :)
Kiitoksia, oli hyvä tietää!