Vetohan on ihmiselle pahasta, joten onkos sellainen ilmavirta vetoa, mikä ei ole kylmää vaan huoneenlämpöistä ilmaa? Olen tuossa lueskellut tätä palstaa ja monet valittavat ilmavirroista huoneissa ja sanovat sen olevan vetoa. Eikös ilmanvaihdossa aina synny välttämättä ilmavirtaa, jonka toiset voivat kokea vetona, mutta onko se todellisuudessa vetoa vain ainoastaan ilmaa joka liikkuu..?
Testasin tänään asuntomme ilmavirtauksia laittamalla pienen suikaleen vessapaperia roikkumaan vapaasti sellaisen johdon päälle ja katsoin liikkuuko/lepattaako se ja kyllä se jonkin verran lepatti koko ajan. Onko normaaalia? Eikös kaikissa huoneissa jonkin verran kuulu ilman liikkua/"tuulla", ettei ihan sellasta huonetta tuskin olekaan, missä ei ilma ollenkaan liikkuisi?
Mullakin on todettu alkavaa reumaa, joten pitäisi olla vedotonta; siksi kyselen vähän tällaista "tyhmää"..!
Testasin tänään asuntomme ilmavirtauksia laittamalla pienen suikaleen vessapaperia roikkumaan vapaasti sellaisen johdon päälle ja katsoin liikkuuko/lepattaako se ja kyllä se jonkin verran lepatti koko ajan. Onko normaaalia? Eikös kaikissa huoneissa jonkin verran kuulu ilman liikkua/"tuulla", ettei ihan sellasta huonetta tuskin olekaan, missä ei ilma ollenkaan liikkuisi?
Mullakin on todettu alkavaa reumaa, joten pitäisi olla vedotonta; siksi kyselen vähän tällaista "tyhmää"..!
Vastaukset 10
Vanhimmat
tyhmiä kysymyksiä ei ole,ainoastaan vastauset voi olla hyvinkin tyhmiä. oikein säädetty ilmanvaihto on huomaamaton eli vedoton. asunnoissa voi tulla vedon tunnetta jos ikkunat tai ovet falskaa,tämä ei ole hallittua ilmanvaihtoa ja se pitää karsia pois. huoneen lämpöinen ilma ei tunnu vaikka se liikkuukin ( 22)
Veto on ihmisen aistima tuntemus, eikä mikään fysikaalinen ilmiö.
Ihminen aistii vedontunteen, liikkuvan ilman tai lämpötilaerojen johdosta. Parhaiten ihminen aistii erilämpöisten ilmamassojen liikkeet.
Vedon tunne aiheutuu siitä, että lämmön siirtyminen ympäristöään lämpimämmältä iholta tehostuu joko ilman virtauksen aiheuttaman pintakonvektion kasvamisen tai sitten kylmän pinnan säteilylämmönsiirron takia ja ihon lämpötila näin laskee. Tämä lämpötilan pieni lasku tuntuu sitten vetona. Virtauksen aiheuttamana ilmiö on täsmälleen sama kuin tuulen pakkasta lisäävä vaikutus talvella, vain virtausnopeudet sisällä ovat merkittävästi pienemmät.
Näin on tietysti selvää, että kylmemmän ilman virtaus laskee ihon lämpötilaa enemmän kuin lämpimämmän ilman, vaikka virtausnopeudet olisivat molemmissa tapauksissa samat, mikä seikka tulisi esimerkiksi ilmanvaihdossa ottaa huomioon.
Auton lämpömittari näyttää täsmälleen samaa riippumatta siitä että liikkuuko auto vai mennäänkö satasta. Ainostaan lämmön siirtyminen tehostuu ja siksi iho paleltuu helpommin tuulessa.
Tarkempi ilmaus olisi tietysti ollut "lisää pakkasen purevuutta", mutta koska on kyse pelkästään yleistajuisesta kirjoituksesta, en nyt ryhtynyt lillukoimaan terminologialla. Joka tapauksessa tuulisella pakkasilmalla palelee ja paleltuu helpommin kuin tyynellä, vaikka mittari näyttäisikin samaa astelukemaa.
Ilman liike/lämpötila/normaalivaatetus-yhdistelmälle saksalaiset ovat tehneet DIN-normin, jota en nyt löydä mistään, mutta jonka mukaan ilman nopeus voi olla suunnilleen:
ilma nopeus
18C 0,1 m/s
20C 0,15
22C 0,2
24C 0,3
26C 0,5
Eli mitä lämpimämpi ilma, sen suurempi ilman nopeus voi olla ilman, että vedon tunetta aistitaan.
Pohjoismaissa on tutkittu myös säteilyn osuutta viihtyvyyteen, on otettu käsite suunnattu terminen lämpötila. ks alla. Tämän mittaamiseksi on kehitetty säteilyä ja lämpöä mittaava pallo. Säteilyn osuus on merkittävä ja esim ikkunoiden pintalämpötilan nousu antaa jo sinänsä mahdollisuuden laskea sisälämpötilaa, koska kylmäsäteily vähenee ilman, että terminen viihtyvyys vähenee.
(lainaus hlheatin sivuilta)
OPERATIIVISELLA LÄMPÖTILALLA tarkoitetaan sitä lämpötilaa, jonka ihminen kokee tietyssä huonetilassa. Se muodostuu ilman lämpötilan ja kehoa kohti suuntautuvan säteilylämmön keskiarvosta. Säteilylämpö puolestaan heijastuu huonetilan eri pinnoista: katosta, seinistä, lattiasta, ikkunoista, ovista ja kalusteista. SUUNNATTU OPERATIIVINEN LÄMPÖTILA on siten halutulta taholta ohjattua lämpövaikutusta huonetilassa.
Kehon luovuttaman lämmön määrään vaikuttaa ilman lämpötila, ilman liikenopeus ja kehoon kohdistuva säteilylämpö. Alhainen ilman lämpötila, suuri ilman liikenopeus ja alhainen säteilylämpö lisäävät jokainen kehon lämmönhukkaa ja aiheuttavat víluntunnetta. Lämmöntunnetta puolestaan koetaan, kun ilman ja säteilyn lämpötila kohoavat sekä ilman liikenopeus pienenee.
Ilmavirta mikä kämpässäni tuntuu, ei aiheuta vilun tunnetta, koska kokonaislämpötila pysyy yli 22 astetta, vaikkakin tunnen vähän viileämmän ilman ihollani. Pitääkö vedon aina tuntua viluna vai voiko vetoa olla pelkkä se, että tunnen ilmavirran liikkuvan huoneessa?
Mulle on nimenomaan sanottu, että vetoa pitää välttää, joten edelleen ihmettelen, onko tuo ilmavirta vetoa vai ei. Ei siis palella ja nukun vähissä vaatteissa ja joskus ilman peittoakin, ilmavirta vain tuntuu kuin tuulen henkäys..
Kuten tuossa edella selitin, ilmanvirtaus - vaikka virtaavan ilman lämpötilakin olisi sama kuin ympäristön - saa aikaan ihon lämpötilan laskun paremman rajapinnalla tapahtuvan lämmönsiirron takia. Tämän saman ilmiön takia tuuletin vilvottaa helteellä ja pakkasviima on purevan kylmää.
Se taas, minkä suuruinen ihon lämpötilan lasku on vetoa ja minkä ei, sen jätän fysiologien päätettäväksi.
epämiellyttäväksi koettu ilman liike tai kylmäsäteilyn ja ilman liikkeen yhdistelmä iholla, siis pelkkä aistimus.
Nuo saksalaistenkin vetokriteeriarvot perustuvat siihen, millä arvoilla ilman liike on kokeellisesti koettu epäviihtyisäksi.
Absoluuttisia arvoja ei siis ole olemassakaan, koska ihmiset ovat yksilöllisiä. On vaan ohjeellisia arvoja tilanteista, joissa suurin osa ihmisistä ei koe ilmavirta/lämpötilaa vetona.
..että asunnoissa käy tollainen pieni ilmavirta, jossa esim. talouspaperi lepattaa hiljaa, jos tekee sellaisen testin, niinkuin eka kirjoituksessani kuvasin? Vai onko normaalimpaa, että ilmavirtaa ei tunne.
En ole aiemmissa asunnoissa kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta silloin olinkin terve.