Kun olen tuttavilleni joskus maininnut, että käyn näitä nettikeskusteluja, on reaktio aina: "Eikö siellä ole ne ihmiset, joilla on ihmissuhteissa vaikeuksia, jotka ei muuten pärjää? Siellähän on kaikki omalaatuiset ja ties mitkä rikolliset puuhaamassa." Että näin.
Kerrotko kirjoittelustasi tuttavillesi? Miten sinun yli kuusikymppiset tuttavasi kokevat nettikeskustelut?
Kerrotko kirjoittelustasi tuttavillesi? Miten sinun yli kuusikymppiset tuttavasi kokevat nettikeskustelut?
Vastaukset 29
Vanhimmat
itse koe olevani ja tietyt faktat puhuvat myös asian puolesta. En keskustele ystävieni kanssa asiasta. Hyvin harvalla on netti. En ajattele täällä kirjoittavista, etteivät muuten pärjäisi. Hupinsa kullakin.
Olen aivan tavallinen 60 henkilö, joka on eläkkeellä. Minulla on rientoja ja harrastuksia, mutta silti seuraan mielelläni eri osioita näillä palstoilla. Joskus se on hupia, huumoria, tietoa, mielipiteidenvaihtoa, ihmettelyä, yhteyksien pitoa tällä tavoin. Joskus suuttumusta, täysin vastakkaisia ajatuksia minun mielestäni ja onpa mukava, kun voi kirjoittaa oman kommenttinsa ja vaikka väittää vastaan tai kehua myötäillen. Tämä on yhdenlajin kommunikaatiomuoto ja aika hauska välillä. Täällä on aivan samaa porukkaa kuin muissa 'elävissä' riennoissakin. Netti on avartanut meidän vanhojenkin maailmaa aivan huikeasti.
suullani, oli kommentisi. Näin on hyvä. Onko neljäkymmentä vuotta tehneet eläkeläiset luusereita, ei mielestäni.
karannut, kuin 15 v sitten 20 v aviosta. Kait sitä sitten jonkinlainen luuseri on, kun jotenkin saman ikäistä hameessa kulkevaa lajitoveria vielä yrittää etsiä:)
Nettikeskustelut ovat muuten mukavia, mutta kun yksi hirmuisen mieluinen lady olikin Australiassa, ei siitä ihan joka ilta "yöjalkaan" jaksanut kävellä ja uida:)))
Ei täällä ikäryhmäpalstoilla luuserieta pyöri. Hyväosaiset täällä heittää läppää.
On kalliita harrastuksia, kylpylä- ja etelänmatkoja.
Tämän ikäisillä vähäosaisilla ei edes ole nettiä ja konetta, rahat eivät riitä.
Toki joukkoon mahtuu muutama joka paikan räyhääjiä ja kiusaajia, heillä liene ihmissuhdevaikeuksia oikeassa elämässäkin. Eivät varmaan täältäkään kamuja löydä.
Olen kertonut tutuille joskus käyväni täällä ja melkein jokainen on antanut halveksivan mielipiteensä.
Niillä joilla ei ole nettiyhteyksiä ovat varsinaisia tietäjiä, täällähän käy vain laitapuolen ihmisiä ;-D, siinä sitten on turha puolustautua.
Ainahan on niin että suomalainen luonne ei tunnusta olevansa jostain tietämätön, hyökkäys se tuntuu olevan monelle ainoa vastaus.
Käyn edelleenkin vaan enpä kerro kellekkään, konettani katsotaan ja tutkitaan, olen jotenkin erilainen heidän silmissään, väliäkö sillä kun itse tietää olevansa *fiksu* koneineen!
No voi hittolainen ! Mää en tituleerais itteäni
luuseriks, höh . Tuttavat tiettä et lueskelen näit ja hee ittekki lukeva ja joskus keskustella
näist aiheist nokakkain oikke henkevi .
Emmää ymmär, miks olisi luuseri ?
Töisä joka päivä ja monelaissi harrastuksi ja
vapaaehtoistoimintta o elämäs .
Mut yksieläjänä tääl o kiva joskus lukke näit ja
kommentoira aiheest joka miällyttä .
Eiköhän kaikki 60 ole luusereita, vai mitä? Tietysti asioita voi aina käännellä ja väännellä?
Ei ol luuserei, jos mää ny ymmärrän sana merkityst . En ol 60 , olen alle viäl, mut
tuli viarailema ko näyt aihe hyvält .
Onk kiälletty, ettei saa tulla alle 60 v täl palstal ?
oo karsinoi.
Mee heti poijes! On ankarast kielletty tekstailla vääräl osastol!
Ei ol Tuppuraine eikä Tappuraine, jos tee välttämät halua tiättä.
On see sit merkilline ihme jos ei tääl saa tekstailla. No, mää mene kos must ei piretä .
Antteks vaa, tulkka vankila sit kattoma ko mää sin jouru ja tuakka palane musta leippä.
Näkemi vaa... :(
usein nauramme porukassa. On täällä paljon oikeaa asiaakin, mutta paljon HUUMORIA mukana. Mielestäni tämä on mukavaa ajan vietettä meille yksin eläville vanhuksille. En usko että kukaan tarkotuksella ketään loukkaa.
Minusta on mukava lueskella ihmisten mielipiteitä.
Toivon, että mahdollisimman moni kirjoittelee ja ilmaisee oman näkemyksen asioista, siitä voi muodostua kokonais näkemys meidän ikäisistä ihmisistä.
Sekä meidän kokemuksita ja kuinka olemme eläneet elämämme.
Moraali käsityksetkin vaihtelee, se juuri on mielenkiintoista.
jotka osaa ja uskaltaa!!
Varmuuden mielipiteille antaa vain tietämättömyys!
Tulin juuri salilta ja tarkistin postini.
Normaaleihin rutiineihin on myös kuulunut taloustilanteen päivitys.
Viime ajat on täytynyt psyykata itsensä masennusta vastaan.
Salin kahviossa keskustelen joskus näillä palstoilla esiintyvistä aiheista.
Siellä ei ole ikäisiäni kumppaneita.
Mummoklubi on suljettu salaseura.
Täyttänen luuserin tunnusmerkit?
Perheen talous vajonnut.
Fyysinen kunto rappeutuu ponnisteluista huolimatta.
Vaimokin jättää minut aika-ajoin.
Voiko huonommin enää mennä?
enää mennä"? En tiedä, mutta uskon, että tuskin ainakaan paremmin. Mutta väliäkö sillä onko luuseri, kun on tilivelvollinen vain itselleen. Paitsi tietysti verottajalla, mutta se puoli tulee osaltani hoitumaan, kun äsken sain viime vuoden tilinpäätöksen täsmäämään. Sen kunniaksi otan konjakkiryypyn vaikka on maanantai, mutta ei silläkään ole merkitystä, kun muutenkin on luuseri.
Olen tätä palstaa pari vuotta lukenut, toisinaan myös keskusteluun osallistunut ja täytyy sanoa, etten luuserita täällä ole tavannut, tai sitten olemme sellaisia kaikki. Jollakin tavalla koen, että täällä olemme samaa sakkia, yhteistä meillä on se, että olemme jo vanhoja, mutta emme vielä niin vanhoja, että voisimme sen tosiseikan itsellemme hyväksyä. On varsin masentavaa todeta, että voimat alkavat ehtyä, kunto rappeutua, kun vielä olisi haasteita, suunnitelmia ja haaveita. Ponnistelut eivät auta, ei se vanha kroppa nuoremmaksi tule vaikka kuinka sitä rääkkäisi. Pikemminkin lepoa tarvitsee.
Uskon, että usealle meistä vanhenemisen tuomat muutokset suututtavat ja masentavat, mutta on pakko sopeutua. Täytyy olla kiitollinen eletystä elämästä ja siitä, että on yhä olemassa. Moni on jo poistunut joukostamme.
ja ala tanssahdella, radiosta tulee Sekahaku. Jos valssi tulee, niin tanssin yksikseni.
luuserina.
Viihdyn hyvin yksinkin, seuraa on sitä halutessani.
Netin avaan kerran, pari päivässä.
Joskus käyn myös täällä ikäisteni palstalla.
Vastailenkin harvakseltaan jos on kiinnostava asia.
Nuo kommentit että vain rikolliset ja kummajaiset viihtyvät netissä osoittaa vain ko. henkilön tietämättömyyttä.
Hän ei ole todennäköisesti koskaan käynytkään esim. keskustelupalstalla.
Mikä sitten sinulle luuseri-sana merkinneekään?
Tänne kirjoittaa niin yksinäisiä, kuin kaksinaisiakin, niin eläkeläisiä, kuin työssäoleviakin.
Jos kirjoittaa luuseritkin, niin sehän on jo heille hyvä merkki siitä, että jaksaa ottaa kantaa, ajatella, osallistua. Hyvä merkki ylöspäin.
Itse en anna arvoa mielipiteille, jotka on tehty täysin arvaamalla.
Joka on epäonnistunut elämässään, siis häviäjä.
En tiedä olenko luuseri, työura ei ollut kovin loistokas.
En erityisemmin pidä ihmisistä.
Pärjään taloudellisesti hyvin, en tarvitse keneltäkään mitään.
Itsenäisyys ja omillaan pärjääminen on aina ollut päämääräni elämässä.
Siihen olen pyrkinyt ja sen myös saavuttanut.
Oikein hyvä kun tänne kirjoittelee kaikenlaiset ihmiset, luuseritkin.
et sinä mikään luuseri ole, koska minä kuulen äänesi! :)
Vastaan vain omakohtaisesta kokemuksesta tähän, muiden puolesta en pysty puhumaan. Itselläni on sellainen tunne että en uskalla kenellekään kertoa, että katselen näitä palstoja tai että olen etsinyt seuraakin täältä. Naisystävilläni on erittäin kielteinen käsitys koko tietokoneen käytöstä ja tuomitsevat ihan huuhaaksi eli juuri niinkuin kerroit. Itse olen niin "tyhmä" etten onnistu edes nimimerkkiä tänne rekisteröimään. Siinä vaiheessa kun se vahvistus tulee sähköpostiin ja pitäisi klikata jotain linkkiä tai kopioida se niin tulee ilmoitus että parametri puuttuu ja rekisteröinti ei onnistu. harmittaa niin vietävästi.
sanavarastooni, tuo luuseri, mutta käytetään nyt sitten sitä. (Itse ymmärrän luuserin niin, että tämä on itse, omilla valinnoillaan aiheuttanut oman, ei niin hääppöisen tilanteensa).
Kyllä tänne minun mielestäni aika paljon kirjoittelevat luuserit, ehkä rikollisetkin, ainakin epärehelliset.
Useinhan on keskustelun avauksia, joissa kysytään aivan käsittämättömiä asioita tai esitetään aivan päätön väite. Tuntuu, ettei avaajalla ole alkeellisimpiakaan kansalaistaitoja ja tietoja. Tarkoitan nyt siis näitä, joissa kysytään asiaa, jonka saisi hetkessä ja helposti selville "oikealta luukulta".
Luku sinänsä ovat nämä ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset ja ongelmat. Keskustelun aiheiksi ne tietysti sopivat erittäin hyvin, mutta jos joku tosissaan täältä kysyy, että mitä tehdä, kun vaimo sitä tai mies tätä, niin eiköhän häntä voi luuseriksi sanoa. Ja aika usein joku kysyy. En sano, että siinäkään mitään pahaa on, päinvastoin, hyvä jos saa hyviä neuvoja. Mutta luusereitakin täällä siis on, tietysti.
En salaa tuttaviltani sitä, että käyn muutamalla keskustelupalstalla. Aika usein jopa mainitsen jonkun palstoilla huomaamani asian tai joskus harvoin jonkun täsmäseikan, esim. "yhdellä palstalla kehuttiin sitä ja sitä jne. En kuitenkaan oikeastaan koskaan täsmennä, millä palstalla.
Kukaan ei ole sen kummemmin reagoinut.
Minun mielestäni luuseri on luovuttaja, joka ei viitsi tai jaksa.
Nettikeskustelijat ovat tässä ajassa kiinni. He ovat opetelleet käyttämään myös näppäimistöä. ;-)
Väliäkö sillä, mitä mieltä muut ovat nettikirjoittelusta, eikö totta. Riittää, kun itse tietää, mikä on ja mitä puuhaa. Onneksi ei tarvitse keneltäkään kysellä lupaa. :)
Saattaa sitä itsekin kummastella joitakin toisten harrastuksia, jotka itseä eivät kiinnosta. Esim. itse en millään jaksaisi käydä bingossa, keilaamassa tai laulamassa kuorossa.
kirjoittelu on 60 ikäisille vielä niin uutta jotta ei oikein osata suhtautua siihen ennakkoluulottomasti.
Kun vierailen Ylä-Savossa niin siellä meidän ikäiset pitävät nettiä syypäänä kaikkiin negatiivisiin ilmiöihin mitä lehdet kirjoitelevat.
Kyllä näillä palstoilla näkyy miten suuressa murroksessa olemme eläneet. Jotkut meistä olemme tulleet aika korpimaisemista missä ei 40-luvulla eikä vielä 50-luvullakaan ollut TV:tä eikä liioin puhelimia.
Muutos näihin päiviin on huikeaa. Kun töissä ollesani joskus kerroin lapsuudestani saloseudun torpassa, eivät uskoneet todeksi.
Kukaan siskoistani jotka ovat jääneet kotipuoleen eivät käytä nettiä.
pidä elää sen mukaan, mitä muut ajattelevat. Silloin oma elämä jää elämättä. Pitää silti vastata teoistaan ja kuunnella omatuntoaan ynnä kunnioittaa muita. Naapurissa eli taannoin 80-kymppinen mies. Hänellä oli naisystävä, joka halusi tulla yökylään. Hän empi, "mitähän naapuritkin ajattelevat?"
Jossain määrin on otettava muita ihmisiä huomioon, mutta ei silti saa jättää ommaa elämää elämättä. Ihmisen on hyvä myös pitää joitakin asioita täysin itsellään, ei kaikkea tarvitse toisille kertoa. Minullakin joku naisystävä sellainen, että kyselee asioitani. Ei ole pakko vastata. Vähemmällä pääsee. Ei kun sekaan vaan elämään ja täyttä elämää tämän ikäinen nainen voi elää ja olla onnellinen. Enkä todella hyväksy sitä että 60 ihminen kutsuu itseään ja ikäisiään ihmisiä vanhuksiksi. Huomasin vain täällä yhdessä mielipiteessä.
Mene ja tiedä kuka täs olisi luuseri? En ainaskaan tunnusta olevani;) Kertonut olen et kirjottelen jossain sivuil.Tyttäreni tietää jopa salaiset paheenikin,koska joudun häneen turvautumaan tän räkkineen käytös;)Mut ei hää tosiaankaan tykkää näist äitin touhuist;)Miepäs kirjottelen sen minkä osaan,se on kyl hyvin rajotettua, ku ei ole sanaseppo... Ja en tunnustaudu viel vanukseksi, jos vaan tavottasi kainaloon sellasen ihmisen, jolle voisin osottaa miten 60:nen hellii viel;)
ps.se kyl vaatisi toimintaa...