kerrottavaa on mullakin,nyt alkaa ruoka maistua kun makustelu on palannut ja voi miten hyvälle pottumuusi ja soosi maistuukaan ja suklaa on suunhyvää,kyllä sytöt vei makuaistin tyystin ja voimat alkaa palautua hitakaiseen tosin,jalkapohjat on ohuessa nahkassa ja kuumottaa kaikenaikaa mutta se on pikkujuttu muuten hyvän olon rinnalla.To-sa-vierailija kivasti kirjoitti tuolla toisella ketjulla ja aattelin ottaa vinkistä vaarin,nyt ootellaan miten Raspin tippareissu on menny ja mitä muillekkin (meikeläisille) kuuluilee ja miten to-sa-vi,lle itselleen kuuluu ?
No jotakin
mökin muija
301280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
lukkee,jotta siullakkii maisttuu ruoka muullekkii,kun poltetulle pahville :=)Miekkii tännään tuas Tikkamäillä olin (olj muuten eka kerta tällä viikolla :),heh ja kävin Tuulikissassa syömässä-erilaissii sallaattija ja ihannoo perunamuussii ,jauhelihakastiketta,kanarisottoo ja omenakiisseli kahvi.Tuntu,jotta se koko päivänen "kidutus" häipy helevettiin,kun ruokapöyttään istahin!Miulta tuas-jo toisen kerran-läks kynnet isovarppaista pois--johtunnooko tästä lääkityksestä-stressistä vai mistä,mut kippeetä tekköö,,,
ne sytostaatit on jotta kynnetkin lähtee, niin lähti minultakin pottuvarpaista. Pääasia kuitenkin että syöpäsolut kuolee viimeistä pirulaista myöten.
joudut piipahtelemaan harva se viikko,se käsikö se temppuilee vai onnistuko se leikkaus.Outoo on kyllä tuo kynsien irtoaminenkin onko niissä joku tulehdus vaiko muuten eivät pysy paikoillaan?En tosiaan enää muistanukkaan kuinka hyvää on pelkkä puurokin,kun puolivuotta suklaa ja sinappi maistu samalta elikkä ei miltään ja kahvi tiskivedelle.
..Onko nyt käynyt niin,että sinä joudut käymään syöpähoidoissa?
Ihanaa kun elämä alkaa taas m a i s t u m a a n. ;)
Muistan kun kahvikin oli ihan pahvin makuista ja pulla ei maistunut millekään.
toisaalta pelottaa mitä kaikkee voi olla viel edessä kun lukee näitä :( . pitäsköhä lopettaa kokosivulla käynti. mut se kyl on jo myöhästä. kiva et siul on jo ohi mökinmuija koko hito myrkyjen saanti. miulla on jo nyt jalkapohjat oudon tuntuset. mien sit kesällä. tänää alkaa viikon paussi myrkyistä. jee.. kiva kun käkönen jaksat käydä kirjottelemassa :)
että laitoit sillon kahvia ja pullaa suuhus??????
sinä tosiaan tiedät mitä mauton ruokamaalima
tarkoittaa ja mitä se on sitten kun se palaa pitkän tauon jälkeen,ihan yksinkertaiset perusruuat on herkullisia,melkein kuin olisi ollu puolivuotta turkkilaisessa vankilassa ja päässy sitten omaan kotiin ruokia rustaamaan muusia ja soosia.Kuinka jaksavat nämä lapset joiden äiti läksi Taivaankotiin,tai varmaankin he on vielä keskenään ja eivät jaksa olla yhteyksissä kovinkaan paljon muihin on siellä varmaan suuri surutyö kestää vielä kauan.
sun tekemiäs kakkuja... ;)
ovat lauantaina. :( Aion sulkea syliini tytön tylleröt ja rutistaa lujaa. Elämä jatkuu.
Lapsille äiti ehti järjestää hyvät hoidot ja isovanhemmat ovat siinä lähellä. Lapsilla harrastuksia ja kavereita ja sukulaisia ja ystäviä.... :) Lasten isä on paljon tyttöjen kanssa.
sille perheelle.
on varmaan olla saattamassa nuorta äitiä hautaan,tosin sehän on keho mikä haudataan ja sielu on taivaan riemuissa ja sieltä ei kukaan halua palata tänne takaisin.Lapsilla ja miehellä ja muilla omaisilla on tietenkin suru ja ikävä,mutta aika tekee tehtävänsä ja elämä jatkuu niinkuin pitääkin.Voimia ja siunausta teille kaikille joita tämä suru on nyt kohdannut.
läheinen ja tuen tätä perhettä ja omaisia edelleen.
Varmasti lauantaina itketään ja paljon. Tunteet ovat kovilla. Minun pitää olla vahva,sillä olen eräälle toiselle ystävälleni tuki ja kädestä pitäjä.
Me täällä maan päällä jatkamme elämää.
Heräsin aikaisin. Flunssa iski ja nyt aion parantua ennen lauantaita. Pari päivää lepään. Pitää ottaa paljon nenäliinoja mukaan vai olisko lakana parempi...
Mennäänhän taas eteenpäin päivä kerrallaan. Nautitaan pienistä asioista.
edes kirjoittamaan tähän asiaan kun on niin ollut kurja olo, tämän perheen puolesta. Voimia vaan toivon kovasti heille jatkaakseen elämäänsä eteenpäin, sinulle myös.
Miten voipi riemuita kun on joutunut eroon lapsistaan ja miehestään..? kerro se mulle
raamatun mukaan kun ihminen kuolee ja sielu siirtyy ajanrajan taakse,siellä ei muisteta maailman ajasta mitään ikävää,koska siellä ei ole surua ei murhetta ei kyyneliä vaan Jumala antaa sellasen rauhan ja luottamuksen siitä että hän pitää omaisista kyllä huolen.Nämä asiat on tosi vaikeita inhimillisellä järjellä käsittää,mutta muutakaan tietoa ei näistä asioista ole kuin mitä ihmiset on kokeneet unissa tai näyissä ja raamatussa mitä on ilmoitettu.Toivottavasti sait jotain selvää selostuksestani ja näin minä asian uskon olevan kun omaakin kokemusta on.
millaista omaa kokemusta sinulla on?
Ymmärrä kyllä,mitä tarkoitat.
Kuolema on niin väistämätön asia meille kaikille. Uskon,että äidin on hyvä olla nyt -ei kipua, ei tuskaa. Hänellä oli voimat ihan loppu. Eihän sitä ihminen elä kauaa syömättä ja juomatta.
Olen odotellut häntä uniini. Olen joskus nähnyt kuolleista läheisistäni kummallisia unia. Ystäväni tulee uneeni,jos hänellä on asiaa minulle.
En tiedä,ovat unet olleet totta,mutta ne ovat tuntuneet niin aidoilta. Kuolleet ovat unissani hyvinvoivan näköisiä, kauniita, iloisia ja heidän on hyvä olla.
Eräs sukulaiseni,joka on jo kuollut kauan sitten,kertoi kuinka hän kerran oli menossa kirkasta valoa kohti ja se tuntui niin hyvältä,kunnes hänet tempaistiin pois sietä ja hän heräsi tähän maailmaan. Hän oli ollut hyvin pettynyt kun ei ollut päässyt siihen valoon.
Toivottavasti kukaan ei suutu kirjoituksestani. Pohdin vain näitä asioita.Kiinnostaa.
eteenpäin,eikö niin? Näinhän se menee.
merkittävin unikokemus,olin silloin 27v kun äitini64v viikon sisällä sydäninfraktiin menehtyi,ja minä surin ja olin aivan tyhjänpäällä asuin kaukana äidistäni ja olihan meillä silloin lankapuhelinyhteys mutta äidin hautaamisen jälkeen olin aivan uuvuksissa surusta,niin unessa kuulin Äidin äänen(samanlaisena kuin eläessää oli)sanoi mulle että älä(nimi)yhtään sure minua,koska siihen ei ole mitään syytä ja kyllä täällä on paljon väkeä ja yötä täällä ei ole.Sinä varmaankin ymmärrät uskovana ihmisenä,sen mitä tarkoittaa ettei yötä enää ei ole,koska taivaassa ei sitä ole koska Jumala on siellä valona eikä aurinkoa enää tarvita,koska siellä on uusi taivas ja uusi maa.Toivottavasti saat vastauksia ystäväsi tilanteesta,mutta yleensä ne tulee jotenkin viiveellä aikaa pitää antaa mennä,kun koko tämä suruhässäkkä pääsee tasoittumaan mielessä.Tässä aluksi,toivottavasti saisit siitä jotakin lohtua ja ravintoa tilanteeseesi.
sinua hyvinkin.
Minulla vuosia sitten kuoli mummo,jonka luokse olin samaisena aamuna menossa,kun hänen ruumiinsa vietiin pois kotoaan. Olin hirvittävän harmissani,kun ehtinyt ajoissa ja harmittelin,kun en mennyt edellisenä päivänä käymään.
Myöhemmin näin unen,että olin kerrostalon käytävässä joka oli kirkkaan valkoinen ja puunvärisiä ovia. Olin mummoni ovella ja samalla hän aukaisi oven iloisena ja sanoi:"tulithan sinä." Mutta hän ei päästänyt minua ovesta sisään,koska minun ei kuulunut mennä sinne (vielä). Tapasimme siis unessani. Näin toisen unen hänestä: hänellä oli kaunis mekko päällä ja hiukset olivat valkeat ja kiharat ja hänellä oli isot valkoiset helmet kaulassa ja hän hymyili.
Kun appiukkoni kuoli,hän oli unessani terveen pulskeana ja uudet vaatteet päällä: ruutukauluspaita ja henkselihousut. Hänen oli hyvä olla.
Silloiselle miehelleni kerroin unestani,kun hän suri isänsä poismenoa niin kovasti.
Elämä jatkuu...ja aika vähitellen tekee tehtävänsä ja haalistaa pahimmat asiat, hyvä niin.
kun isä lähti etelään,että hän palaa sinkkiarkussa.Oli aivan pakko käydä vielä kahville edellisenä päivänä.Hän halusi näyttää matkavakuutuksen,jos tulee sinkkiarkulla,aavisti itsekkin oman kohtalonsa.Olin aina isän tyttä kun hän oli kotona.
eikä vaan saada henkeä lähtemään :-) . Kylmäarkuus tuntuu lisääntyvän joka kerta. Uutena piirteenä sellainen että kun yrittää pureskella jotakin niin leukaperissä tuntuu kipeältä olipa sitten kylmä tai lämmin ruoka. Kun sitkeästi jatkaa pureskelua niin kipu häipyy ja pysyy poissa koko syönnin ajan. Tämä kestää pari päivää ja sitten se häipyy kokonaan.
Makuaisti ja ruokahalu ovat edelleen pysyneet normaalina. Kyselin että montako kertaa vielä on edessä mutta eivät osanneet vielä vastata. Ilmeisesti seuraava ct-kuvaus joskus keväällä näyttää suunnan. Vähitellen alkaa minullakin väsymys olemaan vallitseva piirre. Tuntuu että voisi nukkua suurimman osan vuorokaudesta.
leukaperät meni tosi kipeeksi tipan jälkeen,minäkin oikein rääkäsin kun leipää otin suuhun tuntu että irtooko alaleuka paikoiltaan vai mitä tässä oikeen tapahtuu,kun en tienny tästäkään asiasta että se kuuluu asiaan.Ja hassua tuo väsymys kun vaikka kuinka päivälläkin soffalla parituntia loikoo niin väsymys ei vähene,niinkuin terveenä ollessa,kun lepäsi niin voimistui ja virkistyi.Mulla vakiintui loppukuukausiksi että nukuin 12 tuntia yöunta ja päivisin loikoilin pääosin sen minkä pakollisilta askareita kerkesi,että kyllä se koville ottaa ja sitten kun tulee se kuvotus vielä mukaan,eihän se tarvitse tietenkään jokaisella samallatavalla tulla.
olo kuin olisi jotain töhnää laittaneet aivoihinkin,kuin sumuinen ja miten sanoin kuvaisi tätä oloa.Kuumeinen,sekin kuvastaa jotain:..
Minulla ei onneksi leukaperissä tunnu mitään,siitäkin edestä suun limakalvot,ai kun sattuu:-))
tulee usealla hoitoväsymys,niin minullakin.Lepäile vaan rauhassa,ja ota sairista niin paljon kun tarvitset.Kaikkea hyvää sinulle,ja voimia.
vain levätä ja taas levätä,jättää kaikki muu:-)
niinkuin sanoit jotta ajatusmaalimaan tuli ihan kummallisia vaikutuksia,aivot kuin sumussa muisti pätkii ja ei niinku ymmärtäsi kaikkea mitä olisi pitäny hoksata,kylläkai ne sytöt kun niiden pitäsi tavoittaa jokainen solu kehossa niin aivoissa,silmissä ja ihan jokapuolella ne varmaan vikuuntaa ties mitä kaikkea,mutta toivotaan että ne tekee sen tehtävän ja nujertaa ne syöpäsolut joka ikisen lymysipä se vaikka varpaankynnen tai silmäripsen alla.Kamomillatee rauhoittaa suun ohentunutta kalvoa oli hoitoohjeessa,olen lipittäny sitä ja luulen sen auttaneen omallekohdalle.
kun ei edes tiedä paljonko myrkytyksiä on vielä edessä. Toivoo vain edes taukoa... Toisaalta tauon aikana syöpä voi taas eddetä.
Kumpi sitten on parempi olla hoitojen uuvuttama lopun elämäänsä, vai taudin uuvuttama lopun elämäänsä... Jos hoitojen, voi ehkä elää uupuneena pidempään.
toivon,että hoidot purevat kohdallasi,ja jotta saisit viettää normaalimpaa elämää,ilman kiruja,kaikkea hyvää sinulla,ja siunausta-