Elämä ei ole koskaan turvallista. Hyväksymällä turvattomuus tosiasiaksi, PELKOKIN häviää.
On niin paljon "korviketurvallisuutta" jatkumoja jotka tuudittavat vääränlaiseen turvallisuuteen.Esim. sarjaohjelmat jotka toistuvat päivittäin.Yms. Ota pelko heti ilmaantuessa tietoisuuteesi, niin huomaatkatsomalla sitä suoraan sen hälvenevän.
On niin paljon "korviketurvallisuutta" jatkumoja jotka tuudittavat vääränlaiseen turvallisuuteen.Esim. sarjaohjelmat jotka toistuvat päivittäin.Yms. Ota pelko heti ilmaantuessa tietoisuuteesi, niin huomaatkatsomalla sitä suoraan sen hälvenevän.
Vastaukset 21
Vanhimmat
tuputetaan tuutin täydeltä ja pelotellaan niin aikuisia kuin lapsiakin jos jonkinmoisilla asioilla.
uutisia enemmän. Ja iloa, ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta.
halvat lennot, halvat hotellit. Istu baarissa ja katsele hyörinää: pelko kaikkoaa, hyviä (pahoja unohtamatta) ihmisiä on kaikkialla:)
ei mulla oo varaa lennellä mihinkään, laittoin vaan viestisi hyvälle tuulelle..oikeassa tietty oot.
t.friidu
Tottumus,tapa, riippuvuus, sitkeästi kotiutuneet ennakkoluulot eli kaikki ne asiat, jotka toistuvat päivästä päivään,kuukaudesta toiseen keinuttaa meidät turvallisuuden riipumattoon ja nukahdamme siihen.
Pelko? Sitäkö? että tapaturvallisuus rikkoutuu?
Yksi hyvä konsti on herätellä tapaturvallisuutta hiljalleen menemällä erireittiä työhön tai ajaa autolla jotain muuta tietä määränpäähän kuin mihin on tottunut.
Niin tai luopua TV:stä, kuten minä.
Paljon vähemmän neg.uutisia tulee radiosta
miten pääsee eroon tapatottumuksetsa ja netistä taukoa viisi viikkoa:)
vakavalla naamalla, ei saa nauraa. Naamaperuslukemilla. Minä olen viisas. Jos, se ei tepsi, niin, sitten ei ole viisas.
t.friidu
Valtaa.Rohkeasti tietä eteenpäin.
hakatulle naiselle, pieksetylle lapselle ja hänelle joka katsoo pyssyn piippuun.
Jos niin pahasti kohdalle sattuu.
Omista lapsuuden traumoista olen päässyt anteeksiantamalla, yrittämällä ymmärtää, että isä oli myös omassa lapsuudessaan kokenut kovia.Sitten sota ...
Vasta aikuisena saatoin päästää noista traumoista irti tekemällä kovaa työtä itseni ja menneisyyteni kanssa. Nyt olen niistä vapaa.Elän onnellista elämää. Päivä kerrallaan pyrkien elämään tässä ja nyt.Olen kiitollinen ja nautin kaikesta kauniista, kun on nuo silmät ja korvat sydän
omaisuutta ahnehditaan kuin Raamatun rikas mies, joka ei yönsydännä rauhaa saa kun huolehtii rikkauksistaan.
Nyt jo alta kolmekymppiset ihmiset alkavat säästää eläkerahastoihin. Minusta se on sairasta!
Omaisuudella, vakuutuksilla, tiukilla mielipiteillä, ennakkoluuloilla rakennetaan seinämiä, ettei elämä pääse hyökymään terraarioon.
Silti seuraavana päivänä voi verisuoni poksahtaa päässäsi. Tai voit joutua kolariin ja virua loppuikäsi neliraajahalvaantuneena. Akka jättää ja viedä omaisuuden.
tahtroo tehä pimeetä työrtä.
Poikaa olen neuvonut, että tekee avioehdon, ilman muuta, ei omia tienuita akallle, ei missään nimessä, tienatkoon itte omat rahansa!
Lapsille rahaa, mutta akalle EI:ei. Ei mun perintöjä ahneen kutaleen kurkkuun.
Fiksu varautuu tulevaisuuteen ja voi elää huolettomampana, kun tietää oman ja läheistensä elämän olevan taloudellisesti turvattu tulevaisuuden varalle ikävienkin yllätysten sattuessa. Kun elinikä pitenee, voi eläkkeen turvin myös jatkaa taloudellisesti riippumattomampaa elämää. - Jos perheenisältä tai -äidiltä poksahtaa se verisuonikin päästä, ei vakuutetun tarvitse huolehtia perheen toimeentulosta ja tarvittaessa voi saada hoitoa myös yksityisellä sektorilla maksuista huolehtimatta.
Kun oma ja perheen talous on turvattu, ei tarvitse tuhlata energiaa turhasta huolehtimiseen.
Onko sinusta sairasta, jos eläkesäästöjä kartuttanut naapurisi jatkaa taloudellisesti huolettomana elämäänsa ja nauttii eläkepäivistään? Hänellä on enemmän valinnan varaa kuin vähemmän säästäväisellä naapurillaan.;))
se on viisautta, tuo kauaskantoinen ajattelu eläkeikääkin ajatelle, - eihän täällä eletä kuolemaa varten, tai vain niin että sairastunhan mie kummiskin..nuorten on uskottava tulevaisuuteensa, se on elämää ylläpitävä voima.
Raha ja omaisuus ei aina ratkaise.Olisi hienoa jos nuoret löytävät oman paikkansa, ammatin harrasteet ja tutustuiivat nimenomaan omaan itseessä, eikä niin kun kavaritkin harrastavat. Nykyisin on kovin tärkeäksi tullut ulkonäkö asiat. Sisäisen kauneuden karttaminen näkyy vielä vanhanakin ellei muualta,niin silmistä ja olemuksesta.
Olen sitä mieltä että liikaa turvattomuutta luo myös ainaiset huonot uutiset ja maapallon nykyinen pienuus, uutiset kulkevat koko maailman hätä voi olla liian suuri, pienelle ihmiselle, vaikka kuinka haluaisi hyvää. Itse olen lähtenyt siitä, teen omalta osaltani sen minkä katson hyväksi, tarpeelliseksi ja oikeaksi.
Televisio on ollut jo 2 vuotta poissa. Radiosta tulee hyvää ohjelmaa ja kanavia on vaikka sulle antaa!
Maalausharraastus on saanut tarvittavaa tilaa,
Näin täällä , ei ihan mummi vielä
kutistunut, uutisia tulee joka tuutista, ne huonotkin.
Mutta luulempa että terveet ihmiset osaa pitää uutisten tuomat pelot oikeissa mittasuhteissaan, eivätkä ahdistu niistä liikaa; elävät kuin ennenkin, työssä käyden ja perhettään eteenpäin vieden.
Ja ainahan nuoret ovat olleet kiinostuneita ulkonäöstään, niinkuin mekin silloin aikoinaan, - se kuuluu siihen aikuistumisprosessiin.
Jos omista on merkkiä, eipä nuo näytä olevan kovinkaan pintaliitäjiä, ihan tavallisia perheen äitejä ja isiä. Käyvvät työssä, ja kasvattavat lapsiaan.
että ihminen ahnehtiessaan tavaraa ja rahaa menettää henkistä liikkuvuuttaan.
Missä on sinun ajatuksesi, siellä on sydämesi.
Yli kaiken varjeltavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee, sanotaan Raamatussa.
Se on totta muutenkin kuin uskonnollisessa näkökulmassa. Ihmisellä pitää olla jotain johon uskoa, toivoa, luottaa. Jotain jonka takia kokee elämänsä merkitykselliseksi. Muuten iskee tarpeettomuus ja turvattomuus.
Itsensä kanssa sopusoinnussa oleva ihminen pystyy kohtaamaan ympäröivän maailman vaikeudet ja ongelmatilanteet. Eikä joku tsunami tai prinsessa dianan kuolema saa häntä sekaisin.
Aivan samaa mieltä. t. kumiankka
että salkkareita tai kauniita ja rohkeita katsoen elämä tuntuisi turvallisemmalta.;))
Elämässä on paljon uhkia, jotka eivät todellakaan vähene niitä suoraan katsomalla. Niitä vastaan kannattaa suojautua etukäteen ja pyrkiä välttämään niiden kohtaamista.
Lyhyestä aloituksestasi voi tehdä monenlaisia tulkintoja. Saatoit tarkoittaa samaa, mitä monet meistä ovat omassa elämässään onnistuneesti toteuttaneet eli t u r h i e n pelkojen karkoittamista kohtaamalla niitä ja tutustumalla pelottaviin asioihin esim. korkeisiin paikkoihin tai jännittäviin tilanteisiin, kuten julkiseen esiintymiseen tms. Niiltä osin olen samaa mieltä kanssasi.
Sinun kutsumasi korviketurvallisuus on mielestäni vain tylsistymistä, jota en osaisi yhdistää turvallisuuteen. Tähän ikään mennessä meillä kaikilla on varmaan omia rutiineja, joiden muuttamisesta ei olisi mitään todellista etua. Onko niistä riippuvainen, selviää, kun tulee tilaisuus tai tarve poiketa niistä tilapäisesti.
Mitä minun pitäisi pelätä?
Oman vaikutuspiirin ulkopuolella olevia asioita on turha pelätä!
Niiden suhteen voi harkitessaan harrastaa varovaisuutta.
Asiat joihin voimme vaikuttaa tytyy ohjata omasta mielestään parempaan suuntaan.
Pelkoa en ymmärrä!
Joissakin tilanteissa varovaisuuden kyllä!