kiusaaminen

Näin se menee. KOkemusta on!
Olisikohan steinerkoulu jotenkin ajastaan jäljessä?
Ehkä heidän "kirjoituksissaan" lukee jotenkin näin: jos oppilailla tulee ongelmia keskenään, älä puutu liiaksi, yritä ohjata oikeaan suuntaan jos lapsi ei ymmärrä asiaa ei ole sinun tehtäväsi enää tehdä mitään, anna karman vaikuttaa, kaikki tapahtuu niinkuin on tarkoitettu. Sielut vain kamppailevat keskenäisiä vanhoja tilejään selviksi.

Kun kuvittelet itsesi kauemmaksi aikaan jolloin ei ollut lakeja fyysisestä ja henkisestä väkivallasta - - - - - juuri sitähän se on!!!!!!

Kaikkea tapahtuu - eikä se ole meidän käsissämme, ajattelevat steinerkoulun opettajat?
Näin olen kokenut steinerkoulun aktiivisuuden kiusaamiseen, väkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen. Voidaan esittää kiinnostunutta ja aktiivista, mutta todellisuudessa mitään ei tapahdu!!!!!!

Steinerkoulussa katsottiin aivan liikaa läpi kiusaamista, eikä siihen puututtu. Edes fyysiseen väkivaltaan ei puututtu asian vaatimalla tavalla. Steinerin okkultistiset opit siitä, miten vanhojen sielujen välisiin ristiriitoihin ei saa puuttua olivat steinerkoulussa arkipäivää. Erityisluokkia ei ollut, mutta sen sijaan tavallisesta koulusta siirtyi erityisluokalle joutumassa olevia lapsia sekoittamaan pakkaa entisestään. Oppilaissa oli paljon ns. häirikkömateriaalia, jota sitten hoidettiin eurytmialla ja muilla uskomushoidoilla.

En voi suositella steinerkoulua kenellekään, enkä epäröi myöntää, että steinerkoulu oli todellinen pettymys.

Ne väittävät. Muiden (opettajien)ei kuulemma pitäisi sekaantua liiemmin kiusaamiseen, sillä kokemukset lasten entissistä elämistä korjaavat vain kesken jääneitä juttujaan... Jos luet vähän enemmän näitä juttuja (tälläkin palstalla) tulet törmäämään tähän.
Itse en kylläkään hyväksy sellaista alkuunkaan, vaan se on peteltyä vastuun pakenemista, jolle ei modernissa yhteiskunnassa löydy sijaa.

Olen ollut tyytyväinen kouluun, jossa lapseni ovat. Myös kiusaamiset hoidettiin hyvin usean vuoden ajan. Oma lapsenikin joutui usein puhutteluun, johon osallistui opettajan lisäksi myös kiusattu ja molempien lasten vanhemmat. Joka kerran keskustelu auttoi, eikä samojen kanssa enää ollut kädenvääntöä. Muutama tällainen keskustelu ja lapseni ei enää edes moisiin tilanteisiin joutunut.
Sitten luokalle tuli uusi oppilas, joka oli erotettu erittäin sopimattoman käytöksen vuoksi edellisestä koulusta ja oli muutenkin mieleltään sairas. Ottipa sitten lapseni silmätikukseen ja se alkoi vaikuttaa lapseni koulunkäyntiin. Asiasta keskustelin opettajan kanssa tuloksetta ja lopulta suositeltiin, että lapseni vaihtaisi koulua.
Ensi syksynä sitten näkee, miten asiat alkaa sujua. Ellei tämä uusin oppilas sitten lopulta kohdista väkivaltaista käytöstään muihinkin, kuin oppilaisiin ja saa kenkää myös tuosta koulusta. Melkeinpä toivon sitä. Raivarit, kuristaminen, lyöminen, räkiminen, huonekalujen heitteleminen jne. ei riitä erottamiseen ainakaan silloin, jos ne kohdistuvat "vain" luokkatovereihin. Pitäähän tätä väkuvaltaista lasta ymmärtää, kun on sairas ja jo kerran erotettu yhdestä koulusta...! :(