kun huostasta on kohta kaksi vuotta mennyt ja sossut ei ole tehnyt kotiuttamis suunnitelmaa?
MITÄ
KANNATTAA TEHDÄ
10272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
joka olisi pitänyt tehdä huostaanoton yhteydessä. Uudessa laissa sen nimi on asiakassuunnitelma. Onko edes sitä tehty?
Siinä pitäisi olla kirjattuna, millä toimilla huostan syyt poistuvat niin, että lapsi voidaan kotiuttaa. Jos sitä ei ole tehty, ovat sossut rikkoneet törkeästi lakia siinä kohden.
Ota yhteyttä asianajajaan ja laaditte yhdessä ne asiat, jotka sossulta vaaditte tehtävään asiakassuunnitelmaan merkittäviksi. SEKÄ yksilöitynä SEN TUEN, mitä sinulle syiden poistoon tarjotaan, jos sellaista tarvitset. Tässä sinulla on voimassa oleva laki takanasi ja oikeus näihin vaatimuksiin.
Se on lapsen etu, eikä se, että lakia rikotaan ja lapsen kotiuttamisen mahdollisuutta ei edes tutkita!
Ei lapsia voi pitää ilman suunnitelmia vuosia huostassa. Ota asianajaja, joka on toiminut lapsi-asioissa.
Ja oma bloki nettiin sekä kirjottaa joka lehden keskustelupalstoille.Kopioida sossujen nimillä kertomus ja jakaa eduskunnan ja aseman luona ihmisille.
Mene ja hae lapsesi kotiin.
Täts it.
vastauksen annoit, niin voisitko kertoa että miten se tapahtuu? ettei joudu syytteeseen?
Meillä tarkistetaan asiakassuunnitelma kaksi kertaa vuodessa ja jos jotain uutta ja erikoista ilmaantuu, ehkä useammin (ei ole näin vielä käynyt, mutta olettaisin)
Siellä on läsnä me sijaisvanhemmat, lapset ja toinen vanhempi, kun toinen ei suostu tulemaan samaan aikaan; on niin katkera vieläkin entiselle puolisolleen.
Hänelle pitää sitten järjestää oma palaverinsa.
Mutta taas jotain negatiivista, ei tosin meidän tapauksesta: kutsut lähetetään hyvissä ajoin, madollisuus on muuttaa aikaa jos ei sovi, kyseessä ehkä läheisneuvonpito, koska paikalle on kutsuttu kaukaakin ihmisiä ja asiantuntijoita.
Kaikki tulevat sovittuna aikana paikalle paitsi äiti, joka edellisenä päivänä vielä on luvannut tulla.
Vähän ehkä turhauttavaa ja senkin ajan olisi voinut käyttää muihin asioihin.
palavereihin saa ottaa lapsetkin mukaan?? ei meidän lasten sijarit ole tuonu niitä kertaakaan mukaan. eikä sossut sanonu että ne sais olla mukana.
sosiaalityöntekijä, vanhempi, me sijaisvanhemmat ja lapset ja palaverit on yleensä järjestetty mukavassa ympäristössä esim perheneuvolan tiloissa jossa lapsilla on piirustustarvikkeita ja leluja.
Ja aina myös heiltä kysellään miten menee, onko harrastuksia ja kaikkea muuta.
Se on meille helppoa, koska olemme ihan oikeasti hyvissä väleissä biovanhemman kanssa, joten yleensä juodaan kahvit, lapsille mehua ja keksejä ja ei ollenkaan kireä ilmapiri.
biovanhempien vastuulla saada myös nämä lapset sinne palaveriin mukaan? koska meille ei kukaan ole sanonut että lapset saa tai voi olla mukana.
Sitä jotenkin luottaa, että lasten oikeuksista työkseen huolta pitävä - siis sossu - ilman muuta tuo esiin tällaiset vaihtoehdot. Niin ei kuitenkaan aina ole. Joka paikassa, joka asiassa lapsen oikeuksien ajaminen jää aina vanhempien vastuulle.
Meillä tilanne oli niin päin, että koska laitoksen henkilökunta puhui palavereissa sellaisia asioita ja siihen tyyliin lapsestakin, että se ei todella olisi ollut lapsen korville sopivaa kuultavaa, ihmettelin heille joskus tätä käytäntöä raahata lapsi väkisin kaikkiin heidän palavereihinsa, koska lapsi ei olisi halunnut tulla sinne.
Lapsesta tehtiin jopa ala-arvoisia huomautuksia ja minusta oli törkeää, että isää arvosteltiin erittäin negatiivisesti lapsen kuullen! Eikä isä edes silloin enää asunut meillä, koska olimme eronneet jo vuosia aikaisemmin.
Jopa sen sairaalan psykiatrisella osastolla, josta laiton huostaanotto tehtiin, oli selkeät rajat, mitä puhutaan silloin kun lapsi on paikalla ja mitä jätetään aikuisten väliseksi asiaksi, mutta ei maailmanlopun sijaishuoltopaikassa, joka vielä oli mielettömän kallis paikka, koska oli olevinaan "hoidollinen" lastenkodin osasto.
Lapsesta käytettiin sanoja "se" ja "tuo", ihan kuin hän ei olisi ollut paikalla ollenkaan. Niinpä alle 10-v menikin joskus pöydän alle tai nurkkaan ikkunaverhon taakse, koska ei kestänyt kuunnella kaikkea asiatonta solvausta ja ylimielisyyttä.
Voi Luojan kiitos, että sieltä päästiin pois muutamassa kuukaudessa!