Olen niin huono lausuja, mutta kuuntelen mielelläni,
Aforismikin käy,
Tässä Sinulle: Jos kompastut,
älä huoli,
muista, että vain mato
ei voi kaatua!
Aforismikin käy,
Tässä Sinulle: Jos kompastut,
älä huoli,
muista, että vain mato
ei voi kaatua!
Lukisitko minulle
RUNON
13534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Monelle
Olemuksesi pohjasta etseit
elon pulmien avainta.
Mitä sen oli ulkopuolla,
ylenkatsoit ja torjuit sa.
Mut siinä kun uursit ja puursit,
se pieni, min henkesi syrjähän heitti,
niin suurtui, ett muun kaiken se peitti.
Sa itsesi katkerin vihamies!
(Eino Leino)
kiittää ja kumartaa. Oli uusi runo Leinoa minulle.
runoudesta ja runonlausunnasta:
http://www.suomenlausujainliitto.fi/lausahduksia2.html
otan yhtettä sinne t. runotar
Täältä tulee :
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=717&a=6108
sinulle, en ole aloittaja, enpä ole älynnytkään hakea runoja Elävästä arkistosta.
lukisin Risto Rasaa,
Kaikki mitä kirjoitan
on kaipuuta.
...
Tule viereeni
ollaan hiljaa,
jutellaan.
...
Elämä on kuin tervapääskyn pesä
ilmasta siepatuista tarpeista
lujasti muurattu tuulentupa.
...
Antaisin sinulle kukan,
mutta niitä on täällä niin vähän
vain oravalle marja ja ketulle leipä.
Kuvittele.
Talvi-ilta on tyyni, talo hiljainen on
sivun käännät ja ilmaan, leijuu lehdestä kahahdus.
Naakan kaipuinen kutsu, soi ilmassa hetken
Pöllö huhilee hiljaa, sillä sama on tarkoitus.
Kevyt tuulahdus kulkee, raost' ikkunan, sisään
Se on kylmä, mut siinä, on keväinen tuulahdus.
Käännät sivun taas uuden, minä katsomaan jään
kuinka keväinen kuiske, kulkee ihosi pintaa.
Se värähtää hiljaa, saa huokaamaan sun
käännät katseesi minuun, laitat kirjasi pois.
Tässä laitan sinulle runon
vähän sanoja yhteen punon
ajatuksia tässä vähän tuumin
sitten kirjoitan muutaman riimin
talvi on tullut pohjolan maille
ilon suo lapsille riemukkaille
voi mäkeä kelkalla ajaa
ei ole silloin riemulla rajaa
miten on laita vaarin ja mummun
nouseeko kelkka laelle kummun
onko vielä lapsen mieltä
lakea alas sieltä.
Kiitos Ihanista runoista, kaikille ! :) Teille
Tohdinko tähän oman...
Valon myötä
Uusi kevät valloittaa
meitä valoon opastaa
Herkin, hennoin hiirenkorvin
Kevättuulin leppolennoin
Avoimin vuokoin auringossa
ohjaa avautumaan
kohti luontoa,
itseämme, toisiamme
Valon myötä
vahvistumaan
Omaan mittaan
kasvamaan
Lena
Vielä on kevät hangen alla
säilötty siemenet pakastamalla
aurinko armas lämpöä käyttää
kohta jo valo pälviä näyttää
tulee sieltä esiin vuokot ja muut
naurussa raikuvat tyttöjen suut.
jonkun muun?
Olen vasta aloittelija. Tällä palstalla, eikä aikaa riitä kommentoimisiin. Kiitos kevättä pursuavasta runosta, vielä aikaa kevääseen! Kyllä se sieltä kovaa vauhtia on tulossa.
Siteeraan taas Sylvi Kekkosta
Pieni on se
äidinrakkauden piiri,
johon ei muuta mahdu,
kuin omat lapset.
terveisin aloittaja
Kaikki on omaa
eikö sitä huomaa
oisko tuuli tuonut
sanat siihen luonut
vaikka sulta sitaatit puuttuu
tuskin Sylvi siitä suuttuu.