Amputoitu sydän

olen haavoittunut sodassa
jota rakkaudeksi kutsutaan

sydämeni on amputoitu

tuo vanha sotavamma
ei parane koskaan

se sykkii ja elää - sydän -
mutta ei tunne enää rakkautta

joskus se vähän liikuttuu
ja lämpenee
ei pala kuitenkaan
niin kirkkaalla liekillä
kuin silloin

kun sinä vielä rakastit minua
4150
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

...pitää purkaa muurit sydämesi ympäriltä
jotka pystytit kun vakavasti haavotuit
niin kyllä se pikkuhiljaa alkaa sykkimään
rakkaudelle,rakkaudellesi...
aika on rakkauden nimissä mahtava lääkäri.

kylläpä on hieno runosi,
uusia sanoja särkyneelle sydämelle.
pidin kovasti
hyvä kuunsisar!!!

Äänestä
  • ... on mahtava lääkäri, sanoit.
    Totta, mutta joskus mietin
    kauanko paraneminen kestää.
    Erosta on kohta kaksi vuotta,
    missään tekemisissä en ole ollut
    hänen kanssaan vuoteen.
    Moni asia on elämässäni paljon paremmin
    kuin vuosi sitten -
    saan esim. olla työssä missä viihdyn.
    Silti tuntuu, että olen kadottanut
    itsestäni ja elämästäni
    jotain hyvin oleellista.
    Jotain sellaista sisältäni,
    jota tarvitaan,
    että voi vielä uskoa rakkauteen.

    Kiitos sanoistasi, kommentit tuntuu mukavalta
    pöytälaatikkorunoilijasta.

    Äänestä

joka niin monella meistä koettuna on.

'
ei pala kuitenkaan
niin kirkkaalla liekillä
kuin silloin

kun sinä vielä rakastit minua '

Kaunis, mutta haikea säe niin kuin koko
runosikin.

Äänestä
  • ... on itse elämäkin, useimmiten.
    Miksi ihminen ei ymmärrä,
    että hänellä on ollut kaikki tarvittava
    ennen kuin hän sen menettää.
    Ja ymmärtää,
    miten turhan takia
    moni pilaa elämänsä,
    kun ei katso ajoissa peiliin.

    Suurin osa on kokenut rakkaudessa pettymyksiä,
    mutta yleensä ne jää ajan myötä taakse.
    Miksi en voi vain sopeutua?
    Miksi silloin - ja yhä vieläkin -
    jokin sisälläni huusi,
    että tämä on väärin,
    ei tämän näin pitänyt mennä.

    Minä elän,
    maksan veroni ja velkani,
    mutta syvä ilo sisältäni on poissa
    ja pelkään, että se ei enää koskaan palaa.

    Kiitos sanoistasi!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kuunsisar64 kirjoitti:

olen haavoittunut sodassa
jota rakkaudeksi kutsutaan

sydämeni on amputoitu

tuo vanha sotavamma
ei parane koskaan

se sykkii ja elää - sydän -
mutta ei tunne enää rakkautta

joskus se vähän liikuttuu
ja lämpenee
ei pala kuitenkaan
niin kirkkaalla liekillä
kuin silloin

kun sinä vielä rakastit minua

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu