Nykyiset lukiorankinglistat eivät kerro lukion tasoa. Jos lukion tasoa haluttaisiin mitata, tulisi verrata koulun ylioppilastutkinnon puoltoäänien keskiarvoa niiden kirjoittajien peruskoulun päättötodistukseen. Näin voitaisiin sanoa, mikä lukio on hyvä, eli missä on saanu parhaita tuloksia aikaan verrattuna opiskelijoiden lähtötasoon. Nämä nykyisen rankinglistat suosivat sellaisia lukioita, mihin pääsee n. 9:n keskiarvolla. Tiestysti sellaiseen kouluun, mihin tarvitaan 9 keskiarvo, tulee parempia arvosanoja ylioppilastutkinnossa, kuin sellaiseen lukioon, minkä keskiarvoraja on 7. Tämä ei muitenkaan kerro lukioiden tasoa.
Oikea kaava = (ylioppilastutkinnon puoltoäänten keskiarvo) : (peruskoulun päätöstodistuksien keskiarvojen keskiarvo)
Oikea kaava = (ylioppilastutkinnon puoltoäänten keskiarvo) : (peruskoulun päätöstodistuksien keskiarvojen keskiarvo)
Vastaukset 5
Vanhimmat
MTV3:n kesällä tekemä lukioiden lista sisälsi myös sen heikkouden, että se suosi lukioita, joissa on laaja kielivalikoima. Puoltoäänien keskiarvoon vaikuttaa paljon se, kuinka monta ainetta kokelaat kirjoittavat. Jos kirjoitetaan kuusi ainetta ja saadaan kaikista c, saadaan 24 puoltoääntä. Jos kirjoitetaan pakolliset neljä ainetta ja saadaan kaikista c, saadaan 16 puoltoääntä. Totta kai kuuden aineen kirjoittaminen voi olla arvokkaampaa kuin neljän, mutta ei tuo 16 ja 24 puoltoäänen ero mitään lukion tasosta kerro.
Tällä tavalla laajan kielivalikoiman koulut yleensä saavat paljon ääniä, koska niiden abit kirjoittavat lyhyitä kieliä enemmän. Onhan meillä nykyisin jopa kymmenen aineen kirjoittajia! Toisaalta esim aikuislukioiden äänet jäävät peräpäähän, koska aikuiset usein kirjoittavat vain pakolliset tai korkeintaan viisi ainetta ja opiskelevat kieliä enemmänkin itselleen eivätkä yo-kirjoituksia varten.
Poikkeus tässäkin vahvistaa tietysti säännön: pari vuotta sitten kymmenen ällää kirjoittanut oli aikuislukiosta.
Lisäongelmia toisi vertailuun se, että yläasteiden päästöarvosanat eivät ole vertailukelpoisia, koska niitä ei ole kyllin tiukasti standardoitu. Naapuriyläasteillakin voi olla hurjia eroa siinä, millaisilla suorituksilla saa tietyn numeron, ja eroja on jo saman koulun eri opettajillakin. Eli kunnollinen vertailu edellyttäisi sitä, että yläasteillakin olisi valtakunnallinen koe, jonka arvosanoja sitten voitaisiin verrata lukiosta saatuihin yo-arvosanoihin. Ja sitten pitäisi vertailuun vielä oikeastaan lisätä sellaiset seikat kuin lukion rahalliset resurssit, koska minua on jo pitempään ihmetyttänyt esimerkiksi sellainen juttu, että pienestä maalaislukiosta kirjoittaneena tiedän, että siellä ollaan rahallisesti aika tiukoilla, mutta siltikin kirjoitusten tulokset ovat aika paljon paremmat kuin läheisen kaupungin suuren lukion, jolla rahaakin on käytettävissä aivan toisella tavalla. Kyseisessä kaupunkilukiossa on varaa järjestää monia erilaisia kielikursseja esimerkiksi, mutta vaikka siellä kirjoitetaan useampia aineita kuin omassa pienlukiossani, jossa ei samanlaisia mahdollisuuksia ole, niin jo MTV3:n vertailussa kaupunkikoulu oli huonommin sijoittunut kun oma lukioni. Ja kun muutama vuosi sitten oli Hesarissa vertailtu lukioiden yo-tuloksia nimenomaan kirjoittaneiden arvosanojen keskiarvojen perusteella, oma pienlukioni oli melkein yhtä arvosanaa parempi keskimäärin kuin tuo suuri kaupunkikoulu.
Mikään hiostuspaikka meidän koulu ei ollut, vaan tunnelma oli mukava ja varsin rauhallinen. Opettajat olivat aika tiukkoja, mutta siltikin sellaisella ystävällisellä tavalla, että sinne tunsi olevansa todella tervetullut.
...niitä MTV3 vertailuja jossain? Onko ne tehty suoraan kirjotusten perusteella vai onko niissä huomioitu myös pyrkimistaso? Haluisin käydä kattomassa niitten lukioiden opetuksen tasosta, joihin olen hakemassa.
MTV3:n lukiovertailut ja niistä käydyt keskustelut löydät linkistä:
www.mtv3.fi/lukiot
Katso myös opetushallituksen asiasta julkaisema uusi tutkimus, jossa on analysoitu, mitkä tekijät selittävät lukioitten eroja:
www.oph.fi
Älä ihmeessä luule, että mtv3:n tekemä vertailu kertoo lukioiden paremmuusjärjestyksen tai opetuksen tasosta yhtään mitään. Se todellakin kertoo vain sen, missä lukioissa on saatu parhaat puoltoäänimäärien keskiarvot.
Opetushallituksen raportti kertoo sen, että tulokset korreloivat voimakkaasti oppilaitten äitien koulutustasoon, eli itse lukion paremmuudesta ne eivät todellakaan kerro. Sisäänottokeskiarvot eivät myöskään ole olennainen asia, koska peruskoulujen arviointi saattaa olla vaihtelevaa. Mielenkiintoisia raportissa olivat hyviä tuloksia saaneiden rehtoreitten puheenvuorot, jossa he selittivät hyviä tuloksiaan esim huolenpidolla opiskelijoista ja olennaiseen keskittymisellä.
Jos olet valitsemassa koulua, ja haluat hyvään kouluun, voisit parhaiten siis uskoa ihmisiä, jotka kertovat, että lukiossa vallitsee hyvä ilmapiiri ja siellä tehdään töitä kirjoitusten eteen.
Lässyn lässyn! Ei ne listat muuta lukioita yhtään paremmaksi tai huonommaksi! Kyllähän kaikki tietää yleisen tason, ja listat aika hyvin tukee sitä. Senhän ei pitäisi olla selvää, että listat kertovat nimenomaan PUOLTOÄÄNIEN KESKIARVON, ei yleistä paremmuusjärjestystä...