Mitä pitäisi tehdä. Meillä noin 35 lehmää, keskituotos noin 8000 kg. Yhtä kituuttamista. Tuntuu, että lehmiä pitäs olla ainakin tuplasti, vaan riittääkö sekään jos investoi?
lehmät ei lyö leiville
kustannuskriisi
353605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mutta sinulla on kuitenkin työpaikka ja tuet
tulee kun jaksat hoitaa lehmiä.
Karsi kuule kaikki turhat kulut pois.
Lopeta ammattilehdet,jäsenmaksut,karjantarkkailut jne.
Olin suuresti helpottunut kun älysimme erota
karjantarkkailusta.Saa hoitaa kuten haluaa ja
säästyy vuodessa satoja euroja.
Pärjää ihan hyvin, kun ei lähde siihen suuruuden hulluuteen jota hokevat, ei ne suuret tulot, vaan
pienet menot!
voisimme huomenna hakea konkurssiin. onhan meillä tosin velkaa tilakaupoista jne. noin 220 000 euroa.
Niinhuomaa ettei niillä pienillä tuloilla ole sinne asiaa.
Peruseläminen vedetty niin kalliiksi,ettei köyhäily pelitä enää.Liki tyhjä muovikassikin maksaa 30 eur.
Mulla 33 lehmää ja laajennusvaiheen jälkeen velkaa oli viisi vuotta sitten 250 000e, nyt 130 000e. Myös
minulla lehmämäärä ennen laajennusta oli n.13, lähtötilanne tilakaupantekohetkellä alta 10.
Kun menoja, saattaa kummasti pärjätä pienilläkin, toisaalta ne pienet velatkin on jo maksettu niillä pienillä tuloilla pois, joten jottain jää käteenkin. Eikä lisäinvestoinnit pahemmin kiinnosta.
Nykyään vaan tuntuu karkaavan joillakin tuo mopo käsistä, veloillakin ajellessa.
täyttä asiaa
vaan menot. Omavaraisuuden lisääminen konekalustossa, ja tonni lisää keskituottoon, niin eiköhän sitte tule jo isommat ennakkovero laput... ja elukoitten ruokinnassa halvin vaihtoehto ei ole edullisin... Mutta eihän täysrehua sentäs käytetä...
verokirjanpidon valmiiksi .Katsele sieltä pääkirjan loppusaldoista minne ne rahat oikein menee.
Osto rehuihin ,lannoitteihin tuskin karjatilalla,koneisiinko,joutaviin lehtiin ,sinne karjantarkkailuun,vai tilitoimistolle.
Laina kuluihin vaikea vaikuttaa,jos ei ole turhia koneita ostettu lainoilla tai muuten.
Huonoja lehmiä pois ....
Siitä 80-luvun alun mallista.Ihan pelkkää kulua vain.Hankkii hevosen niin ei maksa mitään.
On kyllä hyvät ehdotukset.
sanoin "Herrat lyö sulle sellasen roknoosin käteen ,että ei sulla voi olla näläkä ..."siis rahapuute,jos maksetuilla, hyvin huolletuilla koneilla rehut lehmien eteen hommaat...
Hevosen pito se vasta kallis harrastus on ,siihen tarvitaan jokaiselta suomalaiselta ,5 milj.ta, kansallistatukea 250€ nuppia kohti.
mutta mutta, tulonhankintakuluissa on myös trahtimesten velootukset. Joita tosin minulta EI löydy. Kun omavaraisuus konekalustossa on lähes 100%, lietekärry tarttee kerjätä jostain sosiaaliapuna liisinkiin päiväksi parina päivänä vuodessa.
Nykyhinnoilla laskenut polttoainekustannus lisää oman oman konekaluston kannattavuutta, kun se polttoainelaskukin on noin puolittunut vuodentakaiseen. Se 12.000€ konet tulee ihan hyvin halavan koneen perässä, jos vaa vetoteho piisaa. Jua identiteetti riittää aja setorilla, etä ei tartte olla sähkömajoria ja huoltomiehen numeroa pikavalinnassa.. Uudetkin koneet on nopeasti tohjona huolettomalla huollolla ja kovalla käytöllä...
liikevaihto, niin voisi tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Hyviä säästöneuvoja jo tullutkin tuonne.
Mutta entä yksityisrahaliikenne?
Piirrä itsesi ympärille näkymätön tullimuuri. Sitä viivaa ei saa ylittää eurokaan, ettei sitä kirjaa ylös ja mieti sen tarpeellisuutta ja vaikutusta.
Siis kaikki rahaliikenne kirjataan , joka ei ole vähennyskelpoinen maatalouden kirjanpidossa.Verot mukaanlukien, paitsi maatalouden alvimaksu.
Näin saadaan yksityinen kulutus seurantaan ja voidaan nähdä kuinka suuren bruttopalkan edestä on kulutettu rahaa, sitä yksityistä ikäänkuin firman maksamaa palkkaa palkannauttijalle.
Ja huomioithan, että maanostoon käytetty raha on maksettava nettopalkasta!
Kun verotus on jyrkästi progressiivista, niin ei ole ihme, jos suuretkin rahat hupenee huomaamatta.
Mutta jos maatalouskirjanpito näyttää jo nollaa, niin siellä on se ensimmäinen syy.
Mutta sitäkin suurempi syy on seurata yksityispuolta, ettei tule vararikko.
tuonne nykyiselle tasolle, ei siis pitkäaikaisia kokemuksia tuosta kokoluokasta. Lähtötilanne oli reilut pari vuotta sitten 13 lehmää. Mutta, kyllä tuntuu, että enempi lehmiä, niin suuremmat menot ja työ vain lisääntyy. Tällä hetkellä vielä täysrehuruokinta, niin tuntuu että meijeritilin voisi kääntää suoraa Raisiolle. Yksityistaloudesta sen verran, että ajetaan ikälopulla autolla ja en edes muista milloin olisi käynyt vaatekaupassa, eli melkein kädestä suuhun.
yksityispuolella ei näyttäisi olevan vuotoa.
Mutta se rehuraiskio. On vain pysyttävä erossa tuollaisista palveluista. Liian kalliita käyttää.
Paras alkaa junailla omana työnä nuo rehut.
Mutta jos olette vasta laajentaneet, niin ei mikään ihme, jos alkuun ei rahaa näe. Sen suuremman liikevaihdon käynnistäminen vaatii pääomaa. Kyllä se sitten joskus alkaa tuoda takaisin uhraukset!
Itsekin olin pallo jalassa nuoruuden, mutta nyt lopetettuani rahaa tulee voittojen kotiuttamisen muodossa.
Tästä ei enää tuottajaksi koskaan ole mahdollista nousta, mutta aktiivi työikäkin on takana.
Mutta nuorena kannattaa yrittää.
vielä tarpeen. Mutta miten tuon ruokinnan kanssa. Pellot meillä pääasiassa vuokramaita, keskivuokra noin 250 euroa hehtaari. Puimuria eikä kuivuria ole, murskeviljaan ei enää palata nykyisillä systeemeillä. Oli pellolla aumassa, mutta liian työlästä (kottikärryllä eteen). Rahtikuivausmahdollisuus olisi, kallista?.
Pinta-alaa olisi viljallekkin, mutta nykyisten lannoitteitten hinnoilla, ei näillä korkeuksilla homma tunnu järkevältä, no korkeintaan nurmen uudistamiseen tarvittavat alat. Olen tosin miettinyt nurmen uudistamista nykyisillä nurmensuorakylvökoneilla, jolloin monia työvaiheita jäisi pois.
kyllä minusta ihan hyvä systeemi vaikka paljon siinä rahaa tietysti rehufirmalle mennee. Huomio pitäisikin kohdistaa säilörehuun että se olisi mahdollisimman hyvälaatuista. Nuorena tehdyn säilörehun rinnalla olisi hyvä olla myös karkeampana tehtyä säilörehua tai kuivaa heinää. Ruokintasuunnitelman kai teillä tekee joku ammattilainen? keskituotokseen voisi kiinnittää huomiota että sitä saisi nousemaan. Huonoja lehmiä voisi karsia mutta jos tilaa on navetassa niin kannattaa niistäkin ottaa se paras maito ennenkuin laittaa teuraaksi.
Jos teillä on tilaa ja rehua riittävästi voisitte ajatella sonnivasikoiden kasvatusta teuraaksi. Tonni sillon tällön teurassonnista on ihan hyvä raha ja lisäksi niistä tulee tuet.
Ja jos ihan oikeasti on tiukkaa niin kannattaa harkita neuvottelua pankin kanssa että saisi mahd. helpotusta lainanmaksuun ja jatkossa kannattaa laatia budjetti kokovuodelle ja ajoittaa isompia hankintoja ajalle milloin myös rahaa enemmän tulee (syksy?)
1. Älä ahnehdi liikaa työtä, älä tee YLIPITKIÄ työpäiviä, muista pitää lomat lomina,
2. Viljele kunnolla ne pellot, jotka tarvitset rehuntuotantoon. Luovu tarpeettomista pelloista,
3. Viljanviljelyä en sinulle suosittele jyvien takia. Nurmen uusiminen ja pehkujen kerääminen tekee kyllä senkin kannattavaksi,
4. Osta väkirehu viljana ja tiivisteenä. Tuohon tuotokseen pääset hyvin tälläkin rehustuksella, jos vain säilörehu on hyvää ja riittävästi,
5. Pidä tarkempi kirjanpito tilasi toiminnasta. Sieltä löydät heikot lenkit. Suosittelisin jopa kannattavuuskirjanpitoon liittymistä. Se on ilmaista, mutta vähän paperityötä se vaatii. Kysäise poro akrian talousneuvojalta.
6. Noinkin nopea tilan laajentaminen on sitonut paljon pääomia, sen huomaat vasta sitten, jos lopetat ja myyt kaiken pois. Kun tilanne tasaantuu, alat voida ottaa tulojakin tilastasi.
Tee niinkuin minä! Laitoin kantturat autoon ja pellot vuokralle. Työllistän itseni vain oman metsänhoidossa ja hankinnoissa ja pieni muotoisessa puunajossa. Tulot pienenivät paljon, mutta menot kanssa. Pärjään paremmin tai yhtä hyvin kuin ennen, mutta pienemmällä työ määrällä.
Luovuin täysrehusta heti tilakaupan tehtyäni, jauhaminen ei ole kivaa mutta mielestäni kannattavaa. Enää en viljele viljaa itse, kaikkia koneita viljanviljelyyn ei ole ja viljaa saa ostettua viljanviljelyyn erikoistuneilta tiloilta kun maksuvalmiutta löytyy. Täällä ei kukaan maksa pellosta vuokraa 250e/ha, en minäkään.
Kun kirjoitin etten maksa pellosta vuokraa 250e/ha, pitänee lisätä etteivät kaikki pellot viljanviljelyyn sopisikaan. Pelkästään muokkaustöiden työläyden takia nurmen suorakylvö on ok, säästyy aikaa ja polttoainetta. Pitkäaikaista kokemusta suorakylvöstä ei vielä ole.
Ne muut suunnitelmat peltoalan hyödyntämisestä, kun on velkaa, alkaa paremmin kiinostamaan tulevien investointien taloudelliset hyödyt. Tehkää mitä teette, mutta homman täytyy olla kannattavaa.
Tarvitaanko muuten karjatilalla lannoitteita, erikoistumismahdollisuuksiakin olisi.
Jos aloittajalla on velkaa 250 000e, tuskin pelkkään metsätalouteen siirtymisestä mitään hyvää seuraa...
Valkuais rehua. Eli jos mahdollista kylvää muutama hehtaari rypsiä ja kuivattaa ne tai toinen vaihtoehto ostaa suoraan viljelijältä ja ajaa rypsin siemenet litistemyllyn läpi ja antaa joko suoraan tai muun rehun yhteydessä lehmille.
Silloin kunitsellä oli vielä lehmiä niin pääsin mielestäni todella hyviin tuloksiin, voi jättää kaupan rehua huomattavasti vähenmmälle.
Kustannukset minimiin, sähkön, pankkien, vakuutusten, ym. kilpailutus, osto-osuuskunnat, oman puun käyttö lämmitykseen, oman lannan käytön tehostaminen... onhan näitä keinoja.
Viljan voi säilöä hapolla suursäkkeihin ja litistää siitä säkin kerrallaan. Ei niin kauhean työlästä, mutta edullista.
rehua viljasta saa,kun säilöö sen litistettynä laakasiiloon suoraan pellolta. 3 l/tn AIV-liuosta sekaan.Painotus edullisella perunarehulla.
Nam....
kun hommaa kimpassa esim.koneita, niin paljon vähemmällä rahalla pääsee ja tulee se työkin mielekkäämmäksi porukalla tekemällä.
tuossa yhteistyössä ole ,kuin sitten joutuu joka ikinen päivä olemaan jonkun pellolla heinäteossa .tms.
korjattavan kokonaisalan mukaan. Mutta sekin maksaa, joten yhteiskoneista saatava hyöty ei ole niin suuri kuin äkkiä ajatellen tuntuisi.
On halvin. Tupla-Junkkarilla ja tarpeeksi isolla kärryllä laakasiiloon ajaa 30 lehmän rehut kolmeen päivään/korjuu ja säilyy varmasti.
emäntä marmattaa,että "koko kesän saa yksin hoitaa elukat ,kun ukko aina jonkun pellolla, porukan koneita ajamassa".
...toiminta kannattavaksi, jos sitä tekee enemmän? Tätä yhtälöä en ymmärrä.
No se riippuu ongelmasta, pitäisi tietää mistä kannattamattomuus johtuu.
Mikäli ongelma on muuttuvien kulujen puolella, niin koon kasvattaminen ei välttämättä auta, mutta jos ongelma on kiinteiden kulujen puolella, niin volyymin nostaminen korjaa tilanteen kannatavaksi.
Koska kiinteät kulut ei nouse tuotannon kasvaessa, ne on ne samat mitkä on alussa asetettu.
Nyrkkisääntönä sanoisin, että 25 lehmän navetassa menee kiinteiden kulujen kattamiseen ehkä 15 senttiä tuotetusta maitolitrasta ja 50 lehmän navetassa menee kiinteisiin kuluihin ehkä 5 senttiä tuotetusta maitolitrasta.
Muuttuviin kuluihin menee suunnilleen sama summa tuotetusta maitolitrasta, oli koko mikä tahansa.
Ei muuta kuin laskemaan ja analysoimaan, kyllä se siitä sitten selviää ...
Ei pärjää .
Itsellä 11 lehmää ja omaa peltoa 37ha .
ja vuokralla n:40ha no vuokra maista
ei jää käytänössä mitään kovista vuokrista
johtuen .
En laajenna muuten kuin jos saan ostaa
peltoa läheltä kohtuu hintaan.
Käykö huolto/korjaus ukot, vai onnistuuko itseltä?
Meillä lehmiä 18-20 kpl keskimäärin.20 enempää ei .
Ja hyvin on pärjätty.Koneet ei ole ihan uudemmasta päästä
valmettia kumminkin .Korjataan itse kaikki vehkeet.
Ja kaikki kone kanta on itsellä,ei tarvii rukoilla naapurin apua
pellolle.Sitä kun ei tahdo saada,ihmeen vaikeata on kun
pyytää.
Keskituotos on 9000kg paikkeilla.
Ja rehutehtaita ei rikastetuta,pohjanmaan rehujauhatus tekee
5000kg kerralla tilasekoitusta.
Myö saadaan jos ostetaan rehutehtaasta 3000kg nappuloita,
rehunsekoittaja tekee 5000kg samaan hintaan hyvää tila-
sekoitusta.
Ja lehmät on lypsäneet ihan hyvin paremminkin kuin
tehtaanrehulla.
Säästöä tulee jo siinä vuoteen aika lailla.
Joku sanoo et kyllähän sitä pärjää kun ei velkaa ole,
meillä on velkaa ja talo rakennettiin.Ja metsää ei ole humisemassa
josta rahaa ottas.
Kaikki on navetasta meidän tulo,siitä vain maksetaan
lainat ja jää vähän muuhunkin.
Ja kaksi henkeä elättää,ei ole ollut puutetta mistään.
Ja aikaa jää muuhunkin kuin työn tekoon.
30 hehtaaria on peltoa ja kaikki omia.
Pisin matka pellolle on 500 metriä kaikki tässä ympärillä.
Rehua tehtiin ja tuli mahtava sato vielä kun toisen tekee
ei ole hätä päivää.
Hiehot kasvatetaan itse omista . ja sonnit isona vasta myydään
teuraaksi.
Vielä syötetään lehmille lisäksi viime kesän rehua,ei ole
menny miksikään.Arvosana oli viime syksyn rehulle 9.
Ei ole maitohappo ongelmia ollu vielä kertaakaan.
Kyllä sitä pärjää kun ei liikaa yritä.
Sekin on jokaisen oma asia mitä tekee.laajentaako vai
lopettaako vai mitä tahansa.
Mutta meillä näin ja jatketaan niin kauan kuin olla eläke iässä
.
Jokainen tekee elämälleen niin kuin haluaa,mutta vähemmälläkin
pärjää.
Voimia kaikille emännille ja isännille.
Poika kasvaa isännän saappaisiin kun aika joutuu,
innokas tekemään maatalous töitä.
Joku kun on kysynyt mikä sinusta tulee minusta tulee maanviljelijä.
Kerran yksi emäntä kysy pojalta että tuleeko sinusta isäntä
taloon,poika vastasi että ei kun maanviljelijä.