suru kulkee kanssani
vierelläni, takanani
ei jätä ei hylkää
näkymätön ystäväni
suru asuu silmissäni
tyhjässä katseessani
joka naamioituu
hymyni taakse
ajan hammas on armoton
mennyttä ei saa takaisin
rikottua ei saa ehjäksi
silti se ei jätä rauhaan
elämä jatkuu - kunnes loppuu
mutta miksi minulla on tunne
kuin leijuisin yksin avaruudessa
ikuisessa pimeydessä
vierelläni, takanani
ei jätä ei hylkää
näkymätön ystäväni
suru asuu silmissäni
tyhjässä katseessani
joka naamioituu
hymyni taakse
ajan hammas on armoton
mennyttä ei saa takaisin
rikottua ei saa ehjäksi
silti se ei jätä rauhaan
elämä jatkuu - kunnes loppuu
mutta miksi minulla on tunne
kuin leijuisin yksin avaruudessa
ikuisessa pimeydessä
Vastaukset 2
Vanhimmat
...on toivosi,toiveesi
joka sydämessäsi tunteineen asuu
odottaen hetkeään
jolloin jälleen saa rakastaa ja rakastua.
särkyneeseen sydämeen on yksi lääke-rakkaus
jonka aika-mahtava lääkäri on määrännyt
otettavaksi käyttöön sitten kun olet valmis...
jälleen täydestä sydämestä rakastamaan.
koskettavaa kertomusta sinulla
mutta hyvin puet sanoiksi tuntemuksia
joten täyden kympin suoritus!!!
hyvä upea kuunsisar!!!
... jälleen sanoistasi!
Silloin kun runo tai muu teksti tulee luetuksi niin,
että se koskettaa lukijaansa -
silloin se ei ole enää kirjoittajansa
yksityista terapiaa
vaan kirjallinen tuotos,
kollektiivinen kokemus.
Ps. Varmaan sekin ystävä siellä jossain piileksii...