Kun olen saanut vastata melko usein kielteissävyisiin kysymyksiin digi-tv tekniikkaan liittyen, olen pyrkinyt kertomaan kuulijoille, että digi-tv on vain osa pitkää digitaalista prosessia.
Kun Suomeen tulivat digitaaliset levysoittimet=cd-soitin 1980-luvun taitteessa, en muista, että kukaan olisi moittinut äänentoistoa verrattuna kohiseviin ja ritiseviin vinyylilevyihin. Videokuvauslaitteet ja pocket-kamerat alkoivat olla digitaalisia 1990-luvulla, ei moitteita. Digitaaliset matkapuhelinverkot avattiin 1992, kuuluvuus ja erityisesti puheenlaatu paranivat huomattavasti. Tietokoneissa digitaalitekniikkaa on sovellettu jo vuosikymmeniä. Tässä prosessissa digi-tv on vain yksi väistämätön osa ketjua. Erityisesti antenniverkossa sen edut ovat kiistattomat, selkeästi parempi kuvanlaatu sekä lisäkanavat on tyydytyksellä otettu vastaan. Ongelmista valittavien tulee katsoa katolle ja tukeutua ammattilaisen apuun.
Kun Suomeen tulivat digitaaliset levysoittimet=cd-soitin 1980-luvun taitteessa, en muista, että kukaan olisi moittinut äänentoistoa verrattuna kohiseviin ja ritiseviin vinyylilevyihin. Videokuvauslaitteet ja pocket-kamerat alkoivat olla digitaalisia 1990-luvulla, ei moitteita. Digitaaliset matkapuhelinverkot avattiin 1992, kuuluvuus ja erityisesti puheenlaatu paranivat huomattavasti. Tietokoneissa digitaalitekniikkaa on sovellettu jo vuosikymmeniä. Tässä prosessissa digi-tv on vain yksi väistämätön osa ketjua. Erityisesti antenniverkossa sen edut ovat kiistattomat, selkeästi parempi kuvanlaatu sekä lisäkanavat on tyydytyksellä otettu vastaan. Ongelmista valittavien tulee katsoa katolle ja tukeutua ammattilaisen apuun.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Erityisesti antenniverkossa sen edut ovat kiistattomat, selkeästi parempi kuvanlaatu sekä lisäkanavat on tyydytyksellä otettu vastaan. Ongelmista valittavien tulee katsoa katolle ja tukeutua ammattilaisen apuun."
mitäs sitten, jos "ammattilainen" väittää, ettei saa tulemaan kuvaa esim. kovalla lumisateella tai rankkasateessa. Onko olemassa siis "ammattilaisia" ja ammattilaisia? Mistä nämä kaksi rotua erottaa? Molemmat muuten laskuttavat TOSI ammattilaisesti !!
Rotuja on tosiaan, käytännössä kahta: niitä, jotka osaavat ja niitä, jotka luulevat osaavansa. Jälkimmäisiä on huomattavasti enemmän kuin ensimmäisiä. Analyyttinen ja asiakslähtöinen antennityö on todella harvinaista. Useimmilla tekijöillä on ensimmäinen ja tärkein asia oma lompakko. Analyyttistä kiinnostaa ensisijaisesti vain tehtävässä onnistuminen. Tosi ammattilaista on maallikon vaikea erottaa ja kun valinta useimmiten tapahtuu keltaisten sivujen kautta, ei voi koskaan tietää, mitä saa. Tilattua "ammattilaista" on vaikea käännyttää takaisin, mikäli huomaa, ettei mies hallitse asioita. Itselläni on keskeisenä toimintaperiaatteena ollut aina palveluiden ja tavaroiden toimittaminen niitä tarvitseville kilpailukykyiseen hintaan painottuen tilaajan edun mukaisiin ratkaisuihin. Voin vakuuttaa, että kysyntää on ilman markkinointiviestintääkin. Työtavan kokeneet huolehtivat markkinoinnista.
Kokemusta on kodintekniikasta kaikilla tehtävätasoilla 35 vuotta ja lisäksi intohimo aihealueeseen.
Kyllä niitä vinyylin suosijoita oli tuolloin. Määrä tosin oli pieni. Lisäksi tässä oli se merkittävä ero, että CD:hen sai siirtyä omaan tahtiin ja jatkaa halutessa vanhojen vinyylien kuuntelua. Yleensä muutoshalukkuus tekniikan suhteen korreloi sen kanssa miten halukas on ostamaan myös uusia levyjä, joten niille, jotka eivät halunneet siirtyä vinyyliin uusien levyjen puute vuoden 1990 jälkeen ei ollut mikään merkittävä ongelma.
1990-luvulla digikamerat olivat vielä harvojen herkkuja. Ne olivat joko tuhottoman kalliita tai todella pienellä resoluutiolla. Vielä vuoden 2002 Anttilan luettelossa filmikamerat olivat normi. Tässä jokainen todella sai siirtyä omaan tahtiinsa. Toiset kuvaavat filmille yhä. Peruskäyttäjälle digin edut ovat selvät. Mitä tulee kuvan laatuun siinä on vieläkin filmin suosijoita.
Analogisista matkapuhelimista ei koskaan tullut suuren kansan tuotetta. Tilaajamäärä suurimmillaan oli jotain 400 000 asiakasta, kun GSM:ssä taitaa nyt olla kuutisen miljoonaa. Lisäksi tekniikan kehittyvyys on suurta ja laitteiden vaihtuvuus muutenkin varsin nopeaa. Mitä tulee äänenlaatuun olen kuullut sellaisia, jotka moittivat GSM:n laatua etenkin alkuaikoina.
Minä en näe miksi analogilähetysten lopettaminen etenkin kaapelissa oli välttämätöntä. Antennisakin olisi voitu odottaa parisen vuotta. En sano, että olisi ollut parempi odottaa, mutta olisi voitu aivan hyvin odottaa. Mitä kansa sai siirtymästä muuta kuin maksulliset formulalähetykset :-)
Ongelma digi-TV:ssä oli pitkälti se tapa, jolla sitä markkinoitiin. Heti ensimmäinen tieto mitä asiasta kerrottiin oli, että analogilähetykset lopetetaan (silloisen aikataulun mukaan) vuoden 2006 lopussa. Tämä heti loi negatiivisen ennakkoasenteen. Muutenkin asenne Ylellä ja päättäjillä oli: "me tiedetään miten homma hoidetaan, teidän tehtävä on vain totella." Tällaista ylimielisyttä oli aikataulun ja kaapelin pakkodigitalisoinnin ja keskusboksikiellon lisäksi DVB-tekstityksessä sekä täytelähettimien määrässä. Kuvaavaa oli, kun digi-TV-illassa näytettiin miten Ruotsissa asennettiin pieni antenni katonharjalle niin suomalaiset asiantuntijat naureskelivat ja kehuivat miten täällä lähdetään siitä, että antennit laitetaan kymmeneen metriin - ihan kuin asioiden tekeminen kuluttajalle hankalaksi olisi joku itseisarvo.
Kyse kuitenkin oli ainutlaatuisesta muutoksesta, jossa valtaosan kansasta pitkään käyttämä vastaanottoteknologia ajettiin kerralla alas.
Tuota digitointiprosessia telkkareissa sotki samanaikainen siirtyminen isoihin taulutelkkareihin. Päästään valittamaan isolla tarkalla näytöllä digikuvan ongelmista tai palikoitumisesta, joita ei vanhassa 22...28 tuuman putkitelkussa vielä nähnyt digiboksin kanssakaan. Mitähän kuraa perinteinen analoginen kuva olisikaan vaikka 50" plasmalla?
Mielestäni muuten digilähetysten kuvanlaatu on vuosien mittaan jonkun verran parantunut. Ehkä lähetyspäässä on tapahtunut pakkaustekniikassa ym. kehitystä. Tosin kyllä on matkaa vielä kunnolliseen DVD-tasoonkin.
Joka tapauksessa lähivuosina tapahtuu massiivinen siirtyminen digi-tv:hen joka puolella maailmaa, ei analogisen kuvan perään kannata haikailla. Ja digivastaanottimien hinnathan on jo romahtaneet, kohta niitä on varaa ostaa köyhemmissäkin maissa.
nad 5255, toimi kuin junan vessa ja oli hifiä. Toista ei voi sanoa uusista kännyköistä eika varsinkaan digitv hilppeistä. Varsinkin nokia tekee kännyköissä paskaa ja finluxi digitv:ssä.
Mulla parikin nokian kännykkää on hetikohta oston jälkeen mennyt huoltoon ja uusi 32' finluxin digitv:ssä ei voi sanoa, että hae vain ilmaiset kanavat, vehje hakee kaapeliverkossa kaikki 100 kanavaa ja niitä sitte pitää poistaa yksitellen, jotta mummolle tv:n käyttö olisi helppoa.
miten digita säätää parin kuukauden välein lähetyspäätä ja mökillä pitää antennia säätää tuolloin. Tähän asti mulla on mennyt 10 tuntia, jotta kuva toimisi koko ajan, aluksi riitti harjalle kiinnitetty antenni, sitten ne muutti jotain ja mastoputkea piti ostaa 3 metriä. Saas nähdä mikä on tilanne taas kevällä kunhan digiboksi ja tv kaupungista sinne taas siirtyvät.
Aivan kaikissa mainitsemissasi "edistyksissä" on ollut myös ongelmansa tai ihmisjoukko, jolle muutos on ollut negatiivinen.
CD-levyjen suhteen oli eriäviä mielipiteitä eikä sinänsä edes mikään ihme, sillä CD-levyn äänenlaatuhan riippuu täysin soittimesta. Läheskään kaikkien soittimien analogiaosat eivät ole oikein suunniteltuja tai eivät vain muuten käy yksiin vahvistimien kanssa, joten varsinkin alkuaikoina kun signaalin siirto CD:ltä vahvistimeen oli aina analogista oli päivänselvää että myös erilaisia ihan korvinkin kuultavia ongelmia oli olemassa (kohinaa tai äänen säröytymistä yms). CD-soitinhan antaa hyvin voimakkaan linjasignaalin verrattuna muihin tuon ajan äänilähteisiin (kasettidekit ja kelanauhurit) joten sen soveltuminen yksiin vanhojen laitteiden kanssa ei ollut päivänselvää.
Nykyään tekniikka on jo kypsää tältä osin ja ennen kaikkea ääni siirtyy soittimelta vahvistimelle digitaalisena, jolloin soittimen laatu ei enää vaikuta asiaan samalla tavalla. Tietysti tähänkin löytyy epäilijäjoukkonsa joka maalailee levyjen sivuja tussilla mustaksi ja väittää sen parantavan bittien lukemista ja sitä kautta äänenlaatua, vaikkakin tässä on kyse puhtaasti psykologisesta efektistä. Nykyään CD-levyn äänenlaatu riippuu vahvistimesta ja koko järjestelmän äänenlaatu kaikista eniten kuunteluhuoneen akustiikasta ja kaiuttimista.
Myös videokameroiden osalta voidaan yhtyä edelliseen. Ainakin itse muistan vielä selvästi, kuinka heikkolaatuinen kuva oli ensimmäisissä kuluttajatason MiniDV kameroissa. Kennot kohisivat todella runsaasti ja kun tämä kohinainen kuva sitten pakattiin DV-muotoon, oli lopputulos huomattavasti heikompi kuin sen ajan SuperVHS kameroissa. Niinpä pitäydyinkin SuperVHS:ssä vielä monta vuotta, kunnes alkoi tulla 3-kennoisia MiniDV kameroita ja tekniikka oli silläkin puolella sen verran "kypsää" että DV tarjosi selvästi paremman kuvanlaadun kuin S-VHS.
Mitä tulee digitaalisiin matkapuhelimiin niin itse asiassa kuuluvuus heikkeni. NMT450 verkko tarjosi huomattavasti paremman kuuluvuuden varsinkin lapin läänissä, koska sekä MT:n että BS:n lähetintehot olivat yli kymmenkertaiset ja taajuus matalampi, joka etenee pidemmän matkan samalla teholla. Vaikka city-ihminen tässä muutoksessa voittikin, ei haja-asutusalueilla olla menty kuuluvuudessa eteenpäin, vaan päinvastoin. Esimerkiksi paljon mainostettu mobiililaajakaista on suuren luokan kusetus, joka ei toimi haja-asutusalueilla lainkaan kunnolla. Kuitenkin kun ajatellaan kännykän alkuperäistä tarkoitusta, sehän on MATKApuhelin. Siis MATKA; ei tarkoitettu käytettäväksi kodin ainoana puhelimena, kuten valtaosa ihmisistä nykyään tekee. GSM vaatii paljon tiheämmän tukiasemaverkon kuin NMT450 aikoinaan. NMT900 oli selkeä häviäjä GSM:lle, mutta NMT450:ssä eli "megafonissa" oli vahvuutensa haja-asutusalueilla. Nimitys megafoni tulee muuten siitä että näitä puheluita oli niin helppoa kuunnella, että olisi sama kuin olisi huutanut asiansa megafonilla.
TV:n kuvanlaadun paranemisen antenniverkossa on kyllä selkeä virhekäsitys. Tekniikkana digi-tv kyllä pystyisi tarjoamaan erinomaista kuvaa (ja tarjoaakin mm. saksalaisilla satelliittikanavilla) mutta jos verrataan kotimaista antenniverkon digikuvaa kunnollisella antennilla vastaanotettuun analogiakuvaan, ei se pärjää sille alkuunkaan. Tokihan digi on parantanut kuvaa niillä, joilla antennijärjestelmä on ollut jo alun perinkin korjausta vailla. Nyt tämä sama ihmisjoukko ei enää valita kohinaisesta kuvasta, vaan siitä että kuva palikoituu ja pätkii. Sensijaan todellinen etu antenniverkossa on kanavamäärän lisääntyminen, joskin ikävää on että se tapahtui kuvanlaadun kustannuksella.
Totta joka sana - näin juuri on käynyt.
Tosi on, ettei digitalisointiprosessia ole viety moitteetta läpi, mutta suuren enemmistön kannalta kehitys on ollut ensi sijaisesti myönteistä, olen seurannut suomalaista kodintekniikkaa kaikilla tehtävätasoilla jo 35 vuoden ajan.
Itsekin olen ikäni ollut "audiofiili" ja arvostanut laadukasta äänentoistoa. (Minulla on mm. n. 600 vinyyliä ja laadukas soitin, enkä hankkinut cd-soitinta kuin vasta 10 vuotta sen tulon jälkeen).
Alalla toimivana minun tulee kuitenkin ensi sijaisesti huomioida massojen mielipiteet.
Mitä tulee kuvanlaatuun erityisesti antenniverkossa haja-asutusalueilla on digitekniikka "avannut taivaan" sellaisille ihmisille, joilla analogisella tekniikalla ei kohtuuponnistuksin ole millään saatu aikaan virheetöntä kuvaa.
Ei liene vaikeata arvata, kumman ratkaisun puoleen ihminen taipuu, jos ilmoitan, että vaihtoehtona on 500€:n sijoitus olevaan antennikalustoon analogisen vastaanoton parantamiseksi tai 100€ digisovittimeen, jolla saavutetaan lisäksi parempi tulos lisäkanavineen!
Muut tekniikan alueet siirtyivät digiaikaan jo 1980-luvulla. Jos Nykyinen digi-tv olisi tuotu markkinoille silloin, se olisi ollut hyvä juttu. Koska tv:n digitalisointia ei tehty ajoissa, olisi ollut parempi pitää vanha analoginen hengissä vielä vähän aikaa ja siirtää tv osaksi netin palveluita. Näinhän tulee joka tapauksessa käymään.
Jos vertaat uutta kännykkää kolmen vuoden takaiseen malliin, kehitys on ollut huimaa. Lisää ominaisuuksia päätelaitteessa ja enemmän palveluita käytettävissä. Jos vertaat uutta televisiota 10 vuoden takaiseen malliin, ero on huomattavissa, mutta se on vähäinen. Eikä kehitys kaikilta osilta ole ollut positiivinen.
Miksi meidän kuluttajina pitäisi hyväksyä uudella tekniikalla rahastaminen, kun emme saa yhtään uusia palveluita?
"Miksi meidän kuluttajina pitäisi hyväksyä uudella tekniikalla rahastaminen, kun emme saa yhtään uusia palveluita?"
Niin MIKSI ?
No, mutta kodinkonekauppiaat ja antenniliikkeet tekivät hyvät voitot...
Ajatus että TV jotenkin siirtyisi nettiin ei pidä paikkaansa. Ei ainakaan niin kauan, kun ihmisten odotetaan maksavan kaistasta.
1980-luvulla tuli digitaalisista palveluista vain CD ja Nicam ääni. DVD tuli 1990-luvun lopulla. Vasta 2000-luvulla digitekniikka löi lopullisesti läpi ja syrjäytti vanhat tekniikat. Esim. videonauhurien myynnissä huippuvuosi oli 2000. Vuonna 2003 DVD-soittimien myynti ylitti videonauhurien myynnin vuosimyynnissä mitattuna.
Nykyinen TV eroaa aivan älyttömästi vuoden 1999 televisioista. Sen sijaan vuoden 2003 TV ei niin eronnut vuoden 1993 TV:stä.
TV:ssähän palvelut ovat nimenoman kanavia. Niitä tuli lisää. Sen sijaan ei voi maksa laskujaan TV:llä, niin kuin aikaisemmin hehkutettiin. Tämä on vain ihan hyvä asia.
Minusta tuntui aina, että HMP oli se, jolla päättäjät legitimoivat digi-TV:n itselleen ja toisilleen. Kun TV on vain viihdettä ja hieman hävettävääkin, ei siihen ole mieltä panna miljoonia rahaa. Kun asia voidaan naamioida joksikin etäoppimiseksi muuttuu homma täysin.
Alle kolmekymmpiset katsovat tv-ohjelmansa netin välityksellä. Ulkomaiset sarjat imaistaan omalle koneelle kauan ennen kuin ne ovat tv-jakelussa Suomessa. Aiemmin näytetyt ohjelmat katsotaan esim YouTubesta. Finnpanel muutti viime vuoden katsojalukujen tilastointiperustetta, jotta katsojalukujen lasku ei näkyisi.
Nykyistä televisiota ohjataan edelleen kaukosäätimellä ja viesti kulkee vain yhteen suuntaa. Kännykällä olen päässyt nettiin jo kauan. Kännykässäni on myös sähköposti, sms, kamera, navigaattori,... Ja vuosi vuodelta edullisemmin.
TV-yhtiöt ja laitteiden valmistajat ovat nukkuneet onnensa ohitse. Koko touhu on auringonlaskun bisnestä.
Ensimmäiset harrastajakäyttöön tarkoitetut mikrotietokoneet tulivat markkinoille 1980-luvun alussa. Niissä oli 8-bittinen prosessori ja muutama kilo muistia. Massamuistina toimi C-kasetti. Nyt prosessorien teho ja muistin määrä on noin miljoonakertainen. Mikrotietokoneisiin kiintolevyt tulivat noin 25 vuotta sitten. Telkkareihin ja digiboxeihin niitä on saatu vasta viime vuosina ja älyttömällä ylihinnalla.
Ja laadussa mennään koko ajan takapakkia. Esimerkiksi YouTube on niin järkyttävää pikselimössöä että sen rinnalla jopa vanha VHS näyttää kuin HD-kuvalta. Eikä ihme, kun materiaali on kamerakännyköillä tuotettua (joka EI ole videokamera).
Sama pätee myös tietokoneissa. Vaikka tehoa onkin nyt tuhansia kertoja enemmän kuin 80-luvulla, toimivat ohjelmat silti nykyään paljon hitaammin. Syynä tehottomat ohjelmointikielet kuten Java ja yleinen osaamattomuus. 25 vuotta sitten osattiin oikeasti ohjelmoida ja jopa 64k muistilla saatiin aikaan tehokkaita sovelluksia. Nykyään ei enää osata tehdä kuin jotain Java-kötöstyksiä jotka eivät pyöri nopeasti missään.
Kun puhun nettiin siirtymisestä tarkoitin nimenomaan sitä, että ne olisi vain netissä. Ei TV-lähetystoimintoa Suomessa voi perustaa siihen, että ihmiset laittomasti lataavat ohjelmansa pirate baysta.
Televisiota myytiin viime vuonan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ei näytä auringonlaskun bisnekseltä. Kaikki eivät viitsi tihrusta ohjelmia jostain kännykän ruudulta.