miksi puututte aina toisten elämään? Ei kenenkääntarvii tehdä samallalailla asoita kuin työ! Tehkää työ niinkuin teette, ja mies ja lapset miten haluu! Hei halooo, oisko kiva jos sua haukuttais joka päivä??? Lapsi on miehen, ja hällä on oikeus olla samanalainen kuin aina ennenkin. Miksi kiukkuatte siitä ettei kukaan tee niinkuin nyksät haluu?? Ei kenenkään tarvi muutta mitään nyksän tahdon mukaniseseti. Se jonka kuuluu muuntua, on sitten nyskä, joka viimeisenä tuli taloon! Hei haloooo miettikääs nyt hieman, kuka kiusaa ja ketä???
Hei haloooooo nyksät
halooooooooota hoooo
27640
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kyllä minä ainakin nyksänä sanon miten asiat meillä hoidetaan, ja tulen aina sanomaan, enkä tarvi siihen yhdenkään exän lupaa tai ymmärtämystä.
Minun ja mieheni koti ja meidän säännöt.
Niin toimitaan meillä, eikä siitä lapset kärsi, eihän aikuiset ihmiset huvikseen lapsille sääntöjä laita.
Jos pahalta tuntuu, sen voi aina sanoa ja asioita keskustella.
Mutta ilman idioottimaisen tyhmää ex muijaa.
on muitakin ihmisiä kuin sinä sinä! Mitään sanomista kenenkään perheistä sulla ei oo.
Kyllä minulla on!! Minulla on oikeus sanoa miten meillä tehdään ja ollaan, en ole tulossa sinun kotiisi, vaan olen omassa kodissani.
Jossa huom. asuu minun perheeni, eli omat ja mieheni lapsi.
Juuri niin siis meidän perhe.
Enkä pidä itseäni katkerana, olen kyllä kaikkea muuta, usko pois.
Kannatta miettiä elämää!
Sitä kutsutaan myös, tuota puuttumista, epätoivoiseksi mielialahäiriöksi. Se tunne korostuu juuri tuolla tavalla, kun tuntee itsensä ulkopuolisksi. Sitähän se on, ulkopuolisuutta. Ei ole hyvä mennä sorkkimaan kenenkään valmiiseen idylliin. Jokainen perhe on tottunut omaan tapaan toimia, eikä ulkopuolisilla ole siihen mitään sanomista. Päinvastoin, heidän tulee sopeutua siihen, miten perhe on aiemmin elänyt, varsinkin jos tullaan perheen ulkopuolelta, toisten ostamaan kotiin ja perheeseen. Helppohan se on alkaa sohimaan toisten kotia, kun ei sitä olek oskaan rakentanut.
Jokainen perhe eläköön omalla tavalla, ja ulkopuolisten on minusta siihen sopeuduttava, tai mietittävä miksi ylipäätänsä on pyrkinyt toisten perheeseen mukaan.
voi muuttaa uuden kämppään (eli uusikon toisinsanoen) minusta uusikolla on sillon ainankin oikeus komentaa lapsia jotka sotkee ja on kurittomia;D ilman sitä ex muijaa joka ei ole uusikon kotia ostanut eikä siellä asunut:P
Jossa uusikko ja mies hankkivat yhdessä itselleen kodin, kuten me teimme.
Enkä sitä enne päivääkään asunut ex muijan kotona.
Minulla ei myöskään ole mielisairautta, onneksi.
Mutta jos kuulostan katkeralta sanoessani että kodissamme on meidän säännöt, niin ihan vapaasti se saa särähtää jonkin korvaan.
Entäs kun kutsun exää muijaksi, kutsun myös itseäni eukoksi ym. eli se siitä.
Tällä uusperheellisten palstalla sanalla perhe tarkoitetaan sakkia, johon kahden aikuisen lisäksi kuuluu heidän lapsensa aiemmista suhteista sekä mahdolliset yhteiset lapset.
Yhdessä tämä moninainen poppoo sitten luo oman perheensä arvopohjan ja tavat toimia. Lasten turvallisuudentunteen säilyttämiseksi ei tietenkään ole kannattavaa mullistaa kaikkea päälaelleen, vanhempien erossakin on ollut tarpeeksi mullistusta. Mutta toki uudet perheenjäsenet aina tuovat palettiin jotain uutta. Ja se on sallittava. Kyse on kompromisseista, sopimisesta ja ennenkaikkea jokaisen perheenjäsenen kunnioittamisesta.
Uusperhettä ei läheskään aina saa muodostettua toimivaksi yhtä luonnostaan kuin ydinperhettä. Tämä vaatii paljon kaikilta osapuolilta. Haasteita ja kysymyksiä riittää, siksi vertaistuki onkin meille monesti hurjan tärkeää. On harmillista, että täällä sen saaminen pyritään tekemään hankalaksi jatkuvilla sivullisten asiattomuuksilla :(
Pidetään me uusperheelliset silti lippu (ja keskustelujen taso) korkealla :)
Lapsille tärkeintä on säilyttää läheinen suhde kumpaankin vanhempaansa. Jos tämä side on kunnossa, siihen mahtuu hyvin myös varaäidit ja -isit kuvioon mukaan. Eikä tämä ole keltään pois, vaan päinvastoin rikkaus kaikille :)
Niin, mikä idylli siellä isän ja lasten kotona enää on, kun se kaikki tietävä äiti petti ja jätti? Kyllä idyllin rikkoja oli joku muu kuin isän uusi kumppani! Ja kun idylli oli jo valmiiksi rikki, niin siitä olikin hyvä alkaa rakentaa meidän omaa.
Eikä siihen ole ULKOPUOLISILLA puuttumista!
Kellään ei ole oikeutta siihen, ei varsinkaan ihmisillä, joilla ei ole mitään käsitystä toisten perhe elämästä. On huonoa käytöstä purkaa omat ongelmat otisten perheisiin, ja sysätä syyt heidän niskoille.
Jos on omia ongelmia, ne kannattaa hoitaa pois tai pitää sisällään, eikä purkaa vieraiden lapsiin.
Täysin samaa mieltä, että kaikilla nyksillä ei ole kyllä kaikki kotona! Kannattaa mennä hoitoon, jos ei selviä yksin.
Siinä nyt meni sit puurot ja vellit sekaisin vai.
Tässähän se pointti onkin, niillä nyksillä on PERHE, ja varmaan exilläkin olisi jos lakkaisivat puuttumasta, sen nyksän perheen asioihin.
Kuka hemmetti nyt haluaa ottaa rinnalleen ihmisen, joka on koko ajan kiinni entisessä suhteessaan.
(Uus)perheen pyörittäminen ei ole yhtä kuin jonkin (ydin)perheen kuvioihin puuttuminen!
Erossa aikuiset muodostavat kaksi erillistä perhettä. Nämä voivat olla yh-perheitä, tai sitten niihin voi kuulua uudet puolisot, jolloin puhutaan uusperheestä.
Uusperheen aikuiset, olivatpä eksiä nyksiä tai mitä tahansa, eivät hypi kenenkään silmille hoitaessaan oman perheensä asiat tahtomallaan tavalla, luonnollisesti perheeeseen kuuluvat lapset huomioiden.
Erityiset ongelmatapaukset (esim päihde ja mielenterveysongelmaiset vanhemmat)ovat oma lukunsa, mutta muuten, myös vaikean eron läpikäyneiden tulisi muistaa, että se toinenkin vanhempi kyllä osaa huolehtia lapsestaan. Ei ehkä aina juuri samalla tavalla kuin minä itse, mutta omalla (tai tässä tapauksessa uusperheensä) tavalla.
Korostan vielä, että yh-perheitä varten on tälläkin fooumilla myös oma palstansa, jossa samassa tilanteessa olevat kenties paremmin ymmärtävät toisiaan.
jonka mies jätti ex-akkansa ja kakaransa,koska exä ei halunnut muuta kuin rahaa,rahaa,rahaa ja kaikki olis pitänyt mun nyksän ostaa niille kakaroille vaikka saivat korotetut elarit ja ok-talonkin mun nyksä sille akanplösölle jätti.
Ja puhunut uusperheistä.
Joka siis on, SE NYKYINEN PERHE.
Kuinka vaikea on ymmärtää lukemaansa, jos kirjoituksesi minulle tarkoitit.
Me olemme uusperhe, ja meitä ei tule neuvomaan kummankaan mieheni tai minun exät. kasvatamme lapsemme kotonamme kuinka haluamme.
Totta kai se toinenkin vanhempi osaa laspista usein huolehtia, mutta heillä heidän tavallaan, meillä meidän tavalla.
aloittajalle, ja muille, jotka kauhistelevat "toisten elämään puuttumista" tarkoittaen, että uusperheen uusikoiden tulisi elää omassa kodissaan sivustakatsojina...
Nimenomaan siis peräänkuulutan kunkin perheen oikeutta, jopa velvollisuutta, luoda itse omat säännöt ja sitten toimia niiden mukaan.
Että tekstisi ei ollut, osoitettu mulle kun hyppäsin liian alas vastatessani.
Sekavaa eikö olekkin, siis mun piti vastata just kauhistelijalle:)
perhe, se jossa hän asuu. Eli äidin luona. Isä on hänelle vain tapaamis isä, ja ei kuulu sinne. Uusikolla ei näin ollen ole mitään aiaa miheen lapseen ja näin ollen, hänen kuuluu olla hissukseen kun lapsi on isän luona.
Kenelläkän ei ole kuin yksi perhe. Meillkän ei ole kuin yksi perhe.
taas kerran...
Vaikka mieheni lapset viettävät äitinsä luona vain viikonloppuja, on se silti heidän toinen perheensä. Ei "parempi" eikä "huonompi" vaan toinen perhe, jossa lapset ovat yhtä rakastettuja kuin täällä meidänkin luonamme!
Lopettakaa nyt tämä pöhköily ja painukaa muualle vinkumaan te jotka ette uusPERHEESSÄ elä!
Monella lapsella on nykyisin kaksi perhettä, eikä se fakta siitä muuksi muutu vaikka täällä kuinka muutama häirikkö lässyttääkin!
Mukavaa alkanutta viikonloppua kaikille uusperheellisille!
Meillä ei ole koskaan ollut kuin yksi. Eikä meidän kellään eronneilla ystävilläänkään ole kuin yksi perhe. Onko suomessa edes mahdollista olla kahta, kolmea, neljää jopa kymmentä perhettä? En minä ole tietoinen ainakaan. Mutta jos jollain on niin melekonen talo pitää olla että mahtuu kaikki perheet saman katon alle. Tai rikas täytyy olla, jotta pystyy pitämään monta taloa.
jolloin sinun ystäviesi vanhemmat ovat eronneet. Ystävät, joihin viittasit, ovat siis kai itse eroperheistä? Koska sitähän on kyse, että LAPSELLA voi eron jälkeen olla kaksi kotia, isän ja äidin kodit.
Niin, siis vielä muutama kymmenen vuotta takaperin oli lähes poikkeuksetta niin, että lapset jäi äidilleen eikä isä tämän jälkeen juuri kuulunut lasten elämään. Avioerolapsilla oli vain yksi koti, isätön sellainen :( Poikkeuksiakin toki oli, esimerkkinä oma äitini, joka kasvoi kahdessa kodissa (mummollani sekä ukillani oli uusperheet) ja pitää sitä rikkautena.
Onneksi nyt eletään 2000-lukua, ja asiat eivät ole enää mustavalkoisia...
Ihanko tosissasi tuon kirjoitit.
Meillä ainakin miehen lapsi asuu meillä, ja me olemme perhe. Lue hitaasti, että tajuat.
Äitiään tapaa satunnaisesti.
Eli siis minulla uusikkona on hyvinkin paljon sananvaltaa.
Muuten ei kellään ole kahta perhettä. Missä sun toinen sitten on jos siinä on yksi, missä toinen???
Voisi olla hyödyllistä käydä ensin koulu loppuun ja roikkua vasta sitten täällä.
Koulun käynnistä hyötyisit myös tulevaisuudessa.
Ja oppisit lukemaan.
En ole kertaakaan sanonut, että minulla on kaksi kotia.
Olen nyksä, tässä suhteessa missä meillä asuu omien lasteni lisäksi puolisoni lapsi.
Eli hän on täällä kotonaan jne. jne.
Tämä on meidän koti.
Ja edelleen kotonani minä ja mieheni sanomme miten meillä toimitaan.
Aivan sama minulle miten exämme toimivat, ja tekevät heidän kotonaan.
mutta sulla ei ole sananvaltaa toisten lapsiin. Heillä on oma rakas äiti, joka on tärkeä, eikä lapset susta piittaa risan rukkasen vertaa.
Pitämistä ruikuta.
Pitää tai on pitämättä, mitä sitten??
Minulla myös täällä omat lapset, joille minä kai sitten, se rakas äiti.
Ja ihan omasta halustaan mieheni lapsi meille muutti, itse kysyi saako.
Ei viihtynyt rakkaan äitinsä luona. Åitiään varmaan rakastaakin ja hyvä niin, mutta meillä meidän perheessä jossa sanon aina sanottavani haluaa asua.
taloon viimeisenä?
Meill ainakin kumpikin muutti ns. yksinasumis muodosta..yhteiseen asuntoon,jossa ei oo kummankaan puoliskon haamuja.
Mistä hemmetistä noita valittaja-vonkujia oikein sikiää..kertoo vain huonosta itsetunnosta,ja idioottimaisuudesta!
On aivan turha antaa neuvoja kelleen,kun on itse aikoinaan siinä ex-suhteessaan epäonnistunut!
ja on niitäkin missä vanhemmat ei ole olleet lapsen syntymän aikoihin enää yhdessäkään. Ei ollenkaan asunu yhdessä. Tämä missä asun on mun koti, mun ja mieheni, ei lapsen joka vaan käy. Tämä ei ole hotelli missä ollaan miten vain. Pitääkö ihmisen todella sietää kotonaan mitä tahansa meininkiä vaan siksi että siellä välillä käy lapsi jota "ei saa käskeä" ?