Joskus kaipaan
mennyttä aikaa
-paloja siitä
Kun ihmiset
välittivät toisistaan
enemmän
Kun työnantajat
välittivät työntekijöistään
enemmän
Kun elämä oli
ihmisen kokoinen
-hallittavissa
Kun ei aina ensin ajateltu
voiton maksimointia
maksimaalista tuottavuutta
synergiaetuja
globalisaatiota
Kun yhteinen etu
oli kaikkien etu
Kun ihminen
oli ihminen
Ei numero
tai pelkkä menoerä
Kun oikeudenmukaisuus
merkitsi jotain
Kun ihmisen sanaan
ja kirjoitettuun sopimukseen
saattoi luottaa
Vai muistankohan väärin?
Oliko joskus tuollainen aika?
Vai kultaako aika muistoja?
mennyttä aikaa
-paloja siitä
Kun ihmiset
välittivät toisistaan
enemmän
Kun työnantajat
välittivät työntekijöistään
enemmän
Kun elämä oli
ihmisen kokoinen
-hallittavissa
Kun ei aina ensin ajateltu
voiton maksimointia
maksimaalista tuottavuutta
synergiaetuja
globalisaatiota
Kun yhteinen etu
oli kaikkien etu
Kun ihminen
oli ihminen
Ei numero
tai pelkkä menoerä
Kun oikeudenmukaisuus
merkitsi jotain
Kun ihmisen sanaan
ja kirjoitettuun sopimukseen
saattoi luottaa
Vai muistankohan väärin?
Oliko joskus tuollainen aika?
Vai kultaako aika muistoja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Maailman muuttuvan sanotaan, kuitenkin tullaan ja kadotaan...
Automaatio tekee meidän työt, tietsikat hoitaa meidän suhteet&huvit, valmiseinekset täyttää suut, lääketiede pitää meidät oravan pyörässä pidempään...
Ja kuitenkin osiltaan eletty elämä "tuntuu lapsuuden&nuoruuden silmin ja mielin huolettomammalta" ;)
Maailma se vaan muuttuu, nopeammin ja nopeammin...ei kerkiä ihminen muuttua niin nopeasti ja pysyä kehityksessä mukana. Kun ihminen ei ole kone, jota voisi ohjelmoida ja säätää haluttuun muutosvauhtiin.
Tuntuisi, että joskus on väkisinkin tultava loppu jatkuvalle kasvulle, kasvavalle tehokkuudelle, ylimitoitetuille vaatimuksille....
Juu...niinhän se vaan tuntuu. Valikoiva muisti muistaa mitä haluaa ja vielä irroittelee asioita kokonaisuuksista.
Kiitos, kun kävit kylässä ja kommentoit!
runosi puhutteli !
luulin jo, että olen kuvitellut kaiken...
Kiitos lindalinda1!
Se mitä ennen ollut on, on oleva vastaki, se minkä on tulevaa, on ollut ennenkin.
Ei ole mitää uutta auringon alla.
Kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua.
Se että muistamme aikoja joita kaiholla muistelmme, on myöskin harhaa, sillä silloin vain emme tienneet, sitä minkä nyt tiedämme.
Jos orjilta kysyttiin he saattoivat sanoa, että asiat eivät ole hyvällä tolalla, jos kartanon isännältä kysyttiin hän saattoi sanoa että juuri ja juuri toimeen tullaan jos nuo orjat olisivat pienempi ruokaisia.
Milloin olisi ollut se onnen aika jolloin ihmiset olisivatolleet kaikki toisilleen inhimillisiä?
Sellaista onnen aikaa ei ole ollut eikä koskaan tule olemaan.
Ikävä on haaveesi romuttaa.
"Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisasten keskellä" ja
"Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä"
Kiitos kommentistasi!
Ai niin...et sinä minun haaveitani ole romuttanut. Minun haaveeni suuntautuvat eteen-, ei taaksepäin.
eteenpäin sanoi mummo lumessa, joten mennään sinne porukalla, ei tuolla takana päin monikaan asia vaadi sinne takaisin.
Olisihan se tietysti somaa jos osaisimme virheistämme oppia.
Iloa alku keväästä.