Suomi ei ole hyvinvointi valtio, eikä täällä myöskään oikeusvaltionperiaatekaan toteudu kaikilta osin. Otan esille yhden esimerkin ja kerron kuinka täällä lakia sovelletaan. Seuraavassa on kuvaus laista, jossa määritellään yritystoiminnan päätoimisuus. Kerron sen jälkeen miten sitä on minun kohdalla sovellettu.
""Yritystoiminta
” Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Yrityksenä pidetään myös maatalousyritystä.
Henkilön, joka aloittaa 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetun yritystoiminnan tai oman työn, katsotaan työllistyvän siinä päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yritystoiminta voidaan katsoa aloitetuksi aikaisintaan varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan aloittamisesta, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Yritystoiminnan ja oman työn aloittamisajankohdasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Yritystoiminta tai oma työ katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilön työssäolon perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan tai oman työn vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. ”""
Työvoimatoimikunta soveltaa tuota lainkohtaa täysin mielivaltaisesti vastoin lain kirjainta. Antamillaan lausunnoilla se mielestäni loukkaa Suomen kansalaisten ihmisoikeuksia eväten perusoikeuksien toteutumista.
Itse olen tehnyt harrastusluontoisesti verkostomyyntiä. Aloitin toiminnan ollessani työtön. Ensi sijaisesti olen tilannut tuotteita omaan käyttöön ylläpitääkseni omaa hyvinvointia ja työkykyä vaikeassa elämäntilanteessa, mutta olen niitä myynyt myös harrastuksenomaisesti muille. Tuon johdosta olen joutunut suuriin vaikeuksiin Työvoimaviranomaisten ja Kelan kanssa. Minulle annettiin lausunto, jossa minut katsottiin työllistyvän päätoimisesti yritystoiminnassa. Minut potkittiin väkivaltaisesti (vastoin omaa näkemystä tilanteesta) pois kortistosta säännöllisen toimeentulon piiristä. Oma tavoitteeni oli työllistyä koulutusta vastaavassa työssä. Eikä toiminta millään tavalla estänyt kokoaikaisen työn vastaanottamista. Sinä aikana hain palkkatöitä, kävin haastatteluissa ja osallistuin työvoimapoliittiseen koulutukseen ollen kokoaikaisesti ns. ilmaisessa työharjottelussa noin puolivuotta. Tuo on minun mielestä pätevä osoitus siitä että olen ollut valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä.
No siitä huolimatta työvoimatoimikunta pitää sitä päätoimisena yritystoimintana. Kävin juttelemassa asiasta oikeusaputoimistossa ja siellä asiaani käsitellyt sanoi että se vaan on vallitseva käytäntö. Siksipä kysyn että onko Eduskunta luovuttanut lainsäädäntövallan sen ulkopuolisille viranomaisille. Hekö saavat tehdä päätöksiä ohi sen mitä laissa sanotaan. Eikö lain ja sen toteutuksen kuuluisi mennä niin miten se luetaan? Sovelletaanko täällä muitakin lakeja samalla tyylillä.
Nuo lausunnot ovat vuosien aikana aiheuttaneet minulle suunnattoman paljon henkisiä kärsimyksiä. Koen ne tilanteet viranomaisten (Kela, Työvoimatoimikunta) aiheuttamana pahoinpitelynä. Olen joutunut käymään niiden johdosta useamman kerran terveysasemalla ja toimintakykyni on ollut useaan otteeseen vaarassa romahtaa lausuntojen ja siitä seuraavien Kelan toimenpiteiden johdosta. Se on uhannut minua ulosottotoimenpiteillä, jos en maksa takaisin työttömyyskorvauksia.
Tiedän että en ole ainoa vaan vastaananlaisia tapauksia on maassamme runsaasti.
En haluaisi kuulla kenenkään poliitikon suusta että tämä maa kuuluisi hyvinvointimaiden joukkoon , joka kunnioitaisi ja vaalisi ihmisoikeuksien toteutumista.
(niin kauan kuin tällaista toimintaa täällä tapahtuu.)
""Yritystoiminta
” Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Yrityksenä pidetään myös maatalousyritystä.
Henkilön, joka aloittaa 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetun yritystoiminnan tai oman työn, katsotaan työllistyvän siinä päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yritystoiminta voidaan katsoa aloitetuksi aikaisintaan varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan aloittamisesta, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Yritystoiminnan ja oman työn aloittamisajankohdasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Yritystoiminta tai oma työ katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilön työssäolon perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan tai oman työn vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. ”""
Työvoimatoimikunta soveltaa tuota lainkohtaa täysin mielivaltaisesti vastoin lain kirjainta. Antamillaan lausunnoilla se mielestäni loukkaa Suomen kansalaisten ihmisoikeuksia eväten perusoikeuksien toteutumista.
Itse olen tehnyt harrastusluontoisesti verkostomyyntiä. Aloitin toiminnan ollessani työtön. Ensi sijaisesti olen tilannut tuotteita omaan käyttöön ylläpitääkseni omaa hyvinvointia ja työkykyä vaikeassa elämäntilanteessa, mutta olen niitä myynyt myös harrastuksenomaisesti muille. Tuon johdosta olen joutunut suuriin vaikeuksiin Työvoimaviranomaisten ja Kelan kanssa. Minulle annettiin lausunto, jossa minut katsottiin työllistyvän päätoimisesti yritystoiminnassa. Minut potkittiin väkivaltaisesti (vastoin omaa näkemystä tilanteesta) pois kortistosta säännöllisen toimeentulon piiristä. Oma tavoitteeni oli työllistyä koulutusta vastaavassa työssä. Eikä toiminta millään tavalla estänyt kokoaikaisen työn vastaanottamista. Sinä aikana hain palkkatöitä, kävin haastatteluissa ja osallistuin työvoimapoliittiseen koulutukseen ollen kokoaikaisesti ns. ilmaisessa työharjottelussa noin puolivuotta. Tuo on minun mielestä pätevä osoitus siitä että olen ollut valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä.
No siitä huolimatta työvoimatoimikunta pitää sitä päätoimisena yritystoimintana. Kävin juttelemassa asiasta oikeusaputoimistossa ja siellä asiaani käsitellyt sanoi että se vaan on vallitseva käytäntö. Siksipä kysyn että onko Eduskunta luovuttanut lainsäädäntövallan sen ulkopuolisille viranomaisille. Hekö saavat tehdä päätöksiä ohi sen mitä laissa sanotaan. Eikö lain ja sen toteutuksen kuuluisi mennä niin miten se luetaan? Sovelletaanko täällä muitakin lakeja samalla tyylillä.
Nuo lausunnot ovat vuosien aikana aiheuttaneet minulle suunnattoman paljon henkisiä kärsimyksiä. Koen ne tilanteet viranomaisten (Kela, Työvoimatoimikunta) aiheuttamana pahoinpitelynä. Olen joutunut käymään niiden johdosta useamman kerran terveysasemalla ja toimintakykyni on ollut useaan otteeseen vaarassa romahtaa lausuntojen ja siitä seuraavien Kelan toimenpiteiden johdosta. Se on uhannut minua ulosottotoimenpiteillä, jos en maksa takaisin työttömyyskorvauksia.
Tiedän että en ole ainoa vaan vastaananlaisia tapauksia on maassamme runsaasti.
En haluaisi kuulla kenenkään poliitikon suusta että tämä maa kuuluisi hyvinvointimaiden joukkoon , joka kunnioitaisi ja vaalisi ihmisoikeuksien toteutumista.
(niin kauan kuin tällaista toimintaa täällä tapahtuu.)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kela ei ole osallisena tässä millään tavalla.
Työkkäri antaa Kelalle maksatuslausunnon, josta Kelalla ei ole minkäänlaista valtaa poiketa.
Kela hoitaa vain teknisen maksamisen. Työkkäri päättää kenelle maksetaan.
Sama tilanne työttömyyskassoilla.
Sikäli maksajat on tässä mukana, että ne seuraa verottajan tietoja ja jos niillä on syytä epäillä, että on tuloja esim. yrittämisestä niin tekevät ilmoituksen työkkärille.
Jep, verkostomarkkinointi-kutsut on vihoviimeisiä huijauspaikkoja, johon heikoilla oleva (yleensä naisihminen) sortuu.
Kun sitä sopparia parin minuutin aivopesun jälkeen allekirjoittaa, ei oikeasti tiedä mihin sitoutuu. Siksipä verkostomarkkinointi pitäisi tehdä lainvastaiseksi tai ainakin niin, ettei ihmistä pysty laittamaan yrittäjäksi noin vain. Pitäisi käydä vaikka yrittäjä-kurssi, ennen kuin on työvoimatoimisto määrittelee ihmisen yrittäjäksi tai jokin kaupallinen koulutus tai muu, jolla osoitetaan, ettei ihmistä ole huijattu hölmöyksiin, joka aiheuttaa nämä yrittäjä-sählingit työvoimatoimistossa.
Sama juttuhan on se, että puolisosi on yrittäjä, voi olla että sinäkin olet yrittäjä työvoimatoimiston mielestä. Samalla voisi ajatella, että puolisosi on lääkäri, myös sinä olet lääkäri (ilman koulutusta).
Näin tämä Suomi kohtelee ihmistä.
Oletkos sitten hankkinut "liikaa"?
Sehän on ihan selvä juttu, ettei yritystä kannata perustaa häppöisin perustein, koska se tietää sosiaalitukien menetystä.
On laillista toimia myös rekisteröimättömänä, tällöin vaan pitää ne verottajalle ilmottaa sivutuloina. Tällöin ei menetä etuuksia.
Sinällään aika hullunkurista, että Suomessa oletetaan, että yrittäjällä olisi heti rahaa ja kaikki on tulossa heti käsi ojossa kuppaamaan rahaa. Tää on tätä sosiaalidemokratiaa ja ihmisten kannustamista yrittämiseen ja itsensä toteuttamiseen.
Eikä se todellakaan poista tuentarvetta, oli sitten miten täysipäiväinen yrittäjä tahansa, jos yritys ei tuota.
Sinun olisi kai pitänyt hakea starttirahaa ennenkuin firman pistät pystyyn.