Tietäisikö joku mistä lautasliina on alkujaan peräisin? Ja mistä sana lautasliina juontuu?
Minkä kokoisia on ennenvanhaan olleet lautasliinat?
Lautasliina - mistä peräisin
olisi kiva tietää
8
1715
Vastaukset
Täytyy siteerata Plazan artikkelia:
"Tiesitkö, että lautasliinoja käyttivät ensimmäisinä kuninkaalliset eurooppalaishoveissaan 1400-luvulla? Tuolloin liina ei kuitenkaan ollut ruokailun apuna ja kattauksen kaunistuksena läpi aterian, vaan lautasliinoja säilytettiin lieden lähettyvillä ja ne tuotiin ruokailijoille vasta aterian jälkeen, lämmitettyinä ja usein myös hajustettuina.
Hoveista lautasliinat levisivät vähitellen muuallekin ja pääsivät mukaan ruokapöytäänkin. 1600-luvulla niiden monimutkaista ja näyttävää taittelua pidettiin eräänlaisena taiteen lajina, mutta 1800-luvun loppupuolella muotitietoiset olivat sitä mieltä, että paras tapa on yksinkertaisesti asettaa lautasliina lautasille siististi taiteltuina. Saman vuosisadan alkuun mennessä jo myös vähemmän sivistyneet piirit olivat oppineet käyttämään lautasliinaa."
Kaipa lautasliina sanana tulee liinasta, joka katetaan lautaselle tai lautasen viereen. Englanniksihan se on napkin, ruotsiksi servett ja saksaksikin Serviette - samaa juurta on myös ranskankielen serviette -, joten näistä ei tuota suomenkielen merkitystä voi johtaa.
Muistan lukeneeni jostain, että ensimmäisten lautasliinojen virkaa teki juuri pöytäliinan alaosa, jolla koetettiin suojata vaatteita ja johon pyyhittiin kädet ja suu syönnin jälkeen. Haarukka ei ollut vielä erityisesti yleistynyt ja ruoka syötiin ennen ateriaa tapahtuvan käsienpesun jälkeen sormin.
Ensaimmäiset lautasliinat pidettiin vasemmalla olkapäällä tai käsivarrella kunnes se siirtyi rinnuksille siten, että yksi kulma työnnettiin kauluksesta sisään. Pukeutumisen muuttuminen siirsi lautasliinan syöjän syliin tai toiselle polvelle.
Kunnollinen lautasliina on isohko, kankainen liina, jolla voidaan tarpeen mukaan peittää koko syli ruokaroiskeilta. Kuinka iso se aikanaan on ollut, ei ole tiedossani.
Lautasliina pestään aina joka ruokailun jälkeen, silitetään ja aikanaan myös tärkättiin ja hajustettiin. Lautasliina oli - ja on edelleen - osa koristeellista kattausta ja siitä tehtiin mitä ihmeellisempiä luomuksia pöytään.
Useimmiten käyttämistämme paperisista lappusista ei ole ruokailun kannalta mitään hyötyä - päinvastoin: niitä saa alinomaa kaivella lattialta, jonne ne kevyinä liipakkeina putoavat.
Investoikaa muutama kymmenen euroa kunnon lautasliinoihin - ette tule katumaan.- olisi kiva tietää
"kunnes se siirtyi rinnuksille siten, että yksi kulma työnnettiin kauluksesta sisään. Pukeutumisen muuttuminen siirsi lautasliinan syöjän syliin tai toiselle polvelle."
Olisiko pahakin virhe jos vieläkin noudattaisi tuota kauluksesta yksi kulma sisään-tapaa?
Rinnuksillehan se ruoka yleensä putoaa eikä syliin.
Kiitos muuten kattavasta vastauksestasi.
Oliko se karjalaisten käspaikka sitten alunperin suomalainen versio lautasliinasta? - porkkanapää - seksiporsas
Antiikin Roomaa, mutta sinulla saatta olla enempi ajan tasalla olevaa tietoa ?
Itse asiassa Pompeijissa taisi olla jo käytössä
lautaslinoja- muistanenko oikein.
Muista mantereista on vaikea mennä sanomaan
yhtikäs mitään... mutta ne säälittävät kovat
lappuset mitä saa täällä automaateista ovat
vähän niinkun irvikuvia asiasta.
Ipana on hakki vääntelemään niistä kukkasia;
hyvin kestävät kasassa !
BTW; Joku täällä haaveksi ruusuvedestä; itsekkin oisin kiinnostunut siitä. Asiasta viidenteen...
- ei kyllä
ole MINKÄÄNLAISTA järkeä.
Porkkanapäälle - eiköhän siellä vanhassa Roomassa ollut jo vähän kaikkea, varmaan lautasliinojakin. Jollei sitten käsiä pyyhiskelty toogan helmaan Trimalkion pidoissa.
Kaipa se kuitenkin - historiankirjoituksen mukaan - ikäänkuin vakiintui vasta 1400-1500-luvuilla.
Karjalainen käspaikka - ja nyt olen tosi varovaisilla vesillä - oli todellakin eräänlainen pitkä lautasliina, mutta sillä oli merkittäviä uskonollisia ja mystisiä merkityksiä. Varsinkin sellaisilla käspaikoilla - "paikka" muuten merkitsee liinaa - joka kirjottiin erilaisilla kansanomaisilla ja uskonnollisaiheisilla kirjonnoilla oli aivan oma paikkansa juhlaan liittyvänä esineenä ja sitä pidettiin ikonin päällä siten, että käspaikan päät roikkuivat ikonin kummallakin puolella tuvan ikoninurkkauksessa.
Vanhalla mummollani oli ikoni nurkkauksessaan ja sisään tullessa tehtiin ristinmerkki, mutta sitä ei sopinut tehdä likaisin käsin vaan sitä ennen pestiin aina kädet. Kädet pyyhittiin käspaikkaan, joka oli pesuvadin lähellä odottamassa.Unohdin pari asiaa: käspaikka on karjalainen versio lautasliinasta, koska kyllä sillä oli pöydässä myös käyttöä lautasliinana. Sen lisöksi, että siihen voitiin pyyhkiä kädet se esti myös murujen - "jumalanviljan" - tippumisen lattialle.
Vastaus on siten se, että käspaikka on karjalaisuuteen ja ortodoksiseen uskontoon liittyvä esine, jota muualla Suomessa ei tunnettu eikä sillä ole ollut koskaan sellaista merkitystä muualla.
Tuo toinen kysymys tuosta lautasliinasta: lautasliinaa näkeen tänäkin päivänä ihan arvovaltaisissakin pöydissä joskus käytettävän siten, että kulma työnnetään kauluksen alle.- Vanha kokki
crudo kirjoitti:
Unohdin pari asiaa: käspaikka on karjalainen versio lautasliinasta, koska kyllä sillä oli pöydässä myös käyttöä lautasliinana. Sen lisöksi, että siihen voitiin pyyhkiä kädet se esti myös murujen - "jumalanviljan" - tippumisen lattialle.
Vastaus on siten se, että käspaikka on karjalaisuuteen ja ortodoksiseen uskontoon liittyvä esine, jota muualla Suomessa ei tunnettu eikä sillä ole ollut koskaan sellaista merkitystä muualla.
Tuo toinen kysymys tuosta lautasliinasta: lautasliinaa näkeen tänäkin päivänä ihan arvovaltaisissakin pöydissä joskus käytettävän siten, että kulma työnnetään kauluksen alle.Mutta jo antiikin kreikassa tunnettiin lautasliina, mutta hieman eri tarkoituksessa kuin me tunnemme sen nykyään.
Sen tarkoitus ei suinkaan ollut suojata käyttäjänsä asusteita vaan se toimi käsipyyhkeenä.
Ruoka syötiin tuohon aikaan useinmiten pelkin sormin, kuten monissa arabimaissa tänäkin päivänä.
Katteeseen kuului jokaiselle ruokailijalle varattu kulho, jossa oli usein sitruunalla ja tipalla öljyä suurustettu vesi. Tuossa vedessä huuhdeltiin sormet ja kuivattiin, ei suinkaan toogan helmaan vaan nimenomaa siihen tarkoitukseen varattuun "lautasliinaan". Ainakin
turkissa on säilynyt tuo tapa nykyisyyteen, tosin hieman muuttuneena. Monissa paikoissa tarjoilija tulee ruokailun päätyttyä vesipullon kanssa pöytäseurueen luo ja ruiskauttaa kunkin asiakkaan käsille tuota hajustettua vettä, sen jälkeen kämmeniä hierotaan yhteen ja kuivataan lopuksi lautasliinaan.
Noita huuhteluvesiä saa ostaa eritavoin valmiiksi hajustettuina ja pullotettuina. Ihan mukava tapa sinänsä, etenkin kuumana kesäpäivänä, jolloin hikiset kädet saavat raikkaan hajun ja veden sisältämä öljy antaa myös pehmeyden.
Porkkanapäälle: Tuota huuhteluvettä saa myös ruusuöljyllä hajustettuna. - ???
Vanha kokki kirjoitti:
Mutta jo antiikin kreikassa tunnettiin lautasliina, mutta hieman eri tarkoituksessa kuin me tunnemme sen nykyään.
Sen tarkoitus ei suinkaan ollut suojata käyttäjänsä asusteita vaan se toimi käsipyyhkeenä.
Ruoka syötiin tuohon aikaan useinmiten pelkin sormin, kuten monissa arabimaissa tänäkin päivänä.
Katteeseen kuului jokaiselle ruokailijalle varattu kulho, jossa oli usein sitruunalla ja tipalla öljyä suurustettu vesi. Tuossa vedessä huuhdeltiin sormet ja kuivattiin, ei suinkaan toogan helmaan vaan nimenomaa siihen tarkoitukseen varattuun "lautasliinaan". Ainakin
turkissa on säilynyt tuo tapa nykyisyyteen, tosin hieman muuttuneena. Monissa paikoissa tarjoilija tulee ruokailun päätyttyä vesipullon kanssa pöytäseurueen luo ja ruiskauttaa kunkin asiakkaan käsille tuota hajustettua vettä, sen jälkeen kämmeniä hierotaan yhteen ja kuivataan lopuksi lautasliinaan.
Noita huuhteluvesiä saa ostaa eritavoin valmiiksi hajustettuina ja pullotettuina. Ihan mukava tapa sinänsä, etenkin kuumana kesäpäivänä, jolloin hikiset kädet saavat raikkaan hajun ja veden sisältämä öljy antaa myös pehmeyden.
Porkkanapäälle: Tuota huuhteluvettä saa myös ruusuöljyllä hajustettuna.tarkoittanet huuhteluvedellä "kolinaa" eli 80% alkoholia jota Turkissa ihan yleisesti käytetään käsihuuhteena kun ei vettä käsienpesuun löydy. Ja toki myös muuten virkistävänä hajusteena kuumalla ilmalla. En ole koskaan törmännyt siihen, että aine olisi vettä ollut. Kyllä se on ihan alkoholia eri tavoin hajustettuna. Useimmiten sitruunalla. En tiedä aineen koostumusta tarkemmin, mutta ei kuivata ihoa. Hyvä aine on.
Turkissa saattaa törmätä myös siihen käytäntön, että ruokailijoille annetaan kosteat pienet pyyhkeet käsien pyyhkimiseen. vaikka ruokailuvälineitä käytetäänkin, niin kyllä sitä tavallisesti kanankoivet ja lampaankyljykset tulee popsittua luusta sormin kiinni pitämällä. Silloin on hyvä, että saa sormet pyyhittyä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken murhaaja
Raiskausrikosten joukossa kanta suomalainen tekijä on niin harvinainen että kannattaa erikseen mainita. Raiskausuutisia18110677Valkeakosken sekopää murhaaja.
Itselläni on 3 teini ikäistä tytärtä ja tämä tapaus on herättänyt minussa tosi paljon surua ja vihaa. On käsittämättömän1391887Naiset pysyy sinkkuna ja ottavat mieluimmin koiran
Nykynainen ei halua jakaa elämäänsä miehen kanssa, vaan elää yksin ja ottaa koiran tai koiria. Ja pikkuvähemmistö eli in2371305Sille yhelle vaa
Viime aikoina oon miettinyt sun juttuja aika paljon. Vaikka en oo saanu susta vielä kunnolla selvää kuvaa, jotenkin tunt61930- 53870
- 60818
Nainen, se kun olit joskus niin vakavana
ja naama peruslukemilla, toisinaan silloinkin kun kuuntelit juttujani. Se ilme on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Mitäh42717- 42669
- 52669
Olen ylpeä sinusta
nainen. Vaikutat "vanhalta" tekijältä. Olet aarre tälle touhulle ja uskon että pääset vielä pitkälle jos haluat. Ehkä sa25645