Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuutta ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti.
Suomalaisessa polittisen keskustelun vaikeimpia asioita on ollut maahanmuutto. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, kuinka varovaisesti hallitukset ovat uskaltaneet perustella työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja toisaalta käsitellä humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Eräiden maahanmuuttajaryhmien sopeutumattomuutta suomalaisiin oloihin, ghettoutumista suurimmissa kaupungeissa ja rikollisuutta ei ole avoimesti käsitelty julkisuudessa. Näitä aiheita on kartettu, kun ei ole haluttu leimautua suvaitsemattomiksi.
Monikulttuurisuuden puolustajat ovat toisaalta liiankin herkästi reagoineet puheenvuoroihin, joissa maahanmuuttoon liittyviä sosiaalisia ongelmia on tuotu kärkevästi esille. Rasistin leima on ollut herkässä.
Takavuosina Kajaanissakin keskusteltiin railakkaasti Slovakian romanipakolaisista, jotka tulivat Kajaaniin sanalla sanoen myymälävarkaiksi. Poliisi otti heitä kiinni verekseltään ja palautti vastaanottokeskukseen vain sillä seurauksella, että samat henkilöt saattoivat jäädä vielä samana päivänä kiinni uudestaan.
Huomattavasti vakavampia maahanmuuttajien rikollisuuteen liittyviä ongelmia on erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä nuorten jengiytyminen on yleistä.
Vaikka suurin osa ulkomaalaisten rikollisuudesta Suomessa liittyy kantasuomalaisten tavoin liikenteeseen, korostuvat ryöstöt ja raiskaukset maahanmuuttajien rikollisuudessa selvästi keskimääräistä enemmän.
Rikollisuus on myös selvästi yleisempää myös tiettyjen kansallisuuksien piirissä – erityisesti tilastoista nousevat esille turkkilaiset, vietnamilaiset, iranilaiset, irakilaiset ja somalit. Hannu Niemen ja Päivi Honkatukian tutkimuksen mukaan näihin kansallisuuksiin kuuluvissa ulkomaalaisissa oli vuonna 2005 tuhatta henkilöä kohti yli kaksi kertaa niin paljon rikoksesta epäiltyjä kuin esimerkiksi Suomessa asuvien venäläisten tai virolaisten keskuudessa. Lukumääräisesti suurin osa ulkomaalaisten tekemistä rikoksista oli kuitenkin venäläisten ja virolaisten tekemiä.
Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuuden taustoja ja ilmiöitä ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti. Tämä varovaisuus on rohkaissut muukalaisvihaisia ja rasistisia ilmöitä, jotka ovat löytäneet elintilaa varsinkin internetin keskustelupalstoilta ja blogeista.
Politiikan puolelle muukalaisvastaisuus on pyrkinyt Perussuomalaisten kautta. Vaikka puheenjohtaja Timo Soini äskettäin selkeästi tuomitsi rasisimin, puolue kuitenkin hyötyy tilanteesta kritiikin selkeimpänä väylänä. Nyt kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen julistaa, että maahanmuuton lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan kiihkottomasti ja asiallisesti ilman pelkoa rasistin leimasta. Ja on aivan oikeassa.
Tuoreen Magdalena Jaakkolan tutkimuksen mukaan asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat kaikissa kansalaisryhmissä ja kaikilla suuralueilla lientyneet. Jää nähtäväksi, miten lamaantuva talous ja työttömyyden kasvu vaikuttaa näihin asenteisiin.
www.kainuunsanomat.fi
Suomalaisessa polittisen keskustelun vaikeimpia asioita on ollut maahanmuutto. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, kuinka varovaisesti hallitukset ovat uskaltaneet perustella työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja toisaalta käsitellä humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Eräiden maahanmuuttajaryhmien sopeutumattomuutta suomalaisiin oloihin, ghettoutumista suurimmissa kaupungeissa ja rikollisuutta ei ole avoimesti käsitelty julkisuudessa. Näitä aiheita on kartettu, kun ei ole haluttu leimautua suvaitsemattomiksi.
Monikulttuurisuuden puolustajat ovat toisaalta liiankin herkästi reagoineet puheenvuoroihin, joissa maahanmuuttoon liittyviä sosiaalisia ongelmia on tuotu kärkevästi esille. Rasistin leima on ollut herkässä.
Takavuosina Kajaanissakin keskusteltiin railakkaasti Slovakian romanipakolaisista, jotka tulivat Kajaaniin sanalla sanoen myymälävarkaiksi. Poliisi otti heitä kiinni verekseltään ja palautti vastaanottokeskukseen vain sillä seurauksella, että samat henkilöt saattoivat jäädä vielä samana päivänä kiinni uudestaan.
Huomattavasti vakavampia maahanmuuttajien rikollisuuteen liittyviä ongelmia on erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä nuorten jengiytyminen on yleistä.
Vaikka suurin osa ulkomaalaisten rikollisuudesta Suomessa liittyy kantasuomalaisten tavoin liikenteeseen, korostuvat ryöstöt ja raiskaukset maahanmuuttajien rikollisuudessa selvästi keskimääräistä enemmän.
Rikollisuus on myös selvästi yleisempää myös tiettyjen kansallisuuksien piirissä – erityisesti tilastoista nousevat esille turkkilaiset, vietnamilaiset, iranilaiset, irakilaiset ja somalit. Hannu Niemen ja Päivi Honkatukian tutkimuksen mukaan näihin kansallisuuksiin kuuluvissa ulkomaalaisissa oli vuonna 2005 tuhatta henkilöä kohti yli kaksi kertaa niin paljon rikoksesta epäiltyjä kuin esimerkiksi Suomessa asuvien venäläisten tai virolaisten keskuudessa. Lukumääräisesti suurin osa ulkomaalaisten tekemistä rikoksista oli kuitenkin venäläisten ja virolaisten tekemiä.
Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuuden taustoja ja ilmiöitä ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti. Tämä varovaisuus on rohkaissut muukalaisvihaisia ja rasistisia ilmöitä, jotka ovat löytäneet elintilaa varsinkin internetin keskustelupalstoilta ja blogeista.
Politiikan puolelle muukalaisvastaisuus on pyrkinyt Perussuomalaisten kautta. Vaikka puheenjohtaja Timo Soini äskettäin selkeästi tuomitsi rasisimin, puolue kuitenkin hyötyy tilanteesta kritiikin selkeimpänä väylänä. Nyt kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen julistaa, että maahanmuuton lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan kiihkottomasti ja asiallisesti ilman pelkoa rasistin leimasta. Ja on aivan oikeassa.
Tuoreen Magdalena Jaakkolan tutkimuksen mukaan asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat kaikissa kansalaisryhmissä ja kaikilla suuralueilla lientyneet. Jää nähtäväksi, miten lamaantuva talous ja työttömyyden kasvu vaikuttaa näihin asenteisiin.
www.kainuunsanomat.fi
Vastaukset 7
Vanhimmat
jo vuosikausia tienneet, mutta eipä se ole aiemmin kelvannut kainuun sanomillekaan. Mutta nyt kun oikein Katainen sen sanoi niin onhan se niin...
toimituksellinen linja vaihtuu päivittäin ja sen mukaan kuka asioista jotakin sanoo.
18.2 Ylönen oli tätä mieltä:
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kolumnit/1194613472869/artikkeli/kunhan ei tule tuomiota.html
Soinin kertoessa asiasta se on huonoa, mutta kun kansakunnan toivo Katainen sanoo, se on jumalan sanaa ja niin viisasta. Toimittajilla on riennettävä kumartamaan oikeaan suuntaan. Tänään on useamman lehden sivuilla kommentoitu Kataisen viisaita ajatuksia erinomaisina...
ja säilyy.
Mikä lienee toimittaja Ylösen koulutus?
Ei kovin kasevia ole hänen juttunsa.
myös siihen, kun puhutaan pakolaisista, jotka työllistyisivät....herranen aika, täällä on työttömyyttä muutenkin, pitäisi vähän vähentää pakolaisten ottoa, näin laman aikana ja jos otetaan muslimeja, maassa maan tavalla opiskelua pitäisi korostaa
ja sivistymättömäksi haukkujat? Puriko oma koira?
edelleen sanoa rasistiksi, huolimatta Kataisen huonosti muotoillusta ja ääripopulistisesta möläytyksestä. Näitä työtapaturmia on sattunut viimeaikoina Kokoomusministereille enemmänkin.
on rasisti?