Verensokeri on taitolaji.
Keparissa oli kirjoitus kyseisestä asiasta.
On hyvä, että asioista kirjoitetaan, mutta kirjoituksella suunnataan asioita hiukan harhateille.
mm. lainaus.
”Alttius sairastua aikuistyypin eli tyypin 2 diabetekseen on nimittäin perinnöllinen”.
Tuosta saa vääränlaista kuvaa ”sokeritaudista”, ihmisillä on paljon perintötekijöitä, joille liikaa tai väärin altistauessa serauksena on jopa kuolema.
Esi-isiltämme saatu perintötekijä on esim. sellainen, että ravinnon hiilihydraattipitoisuus oli vähäinen ja kuituja runsaasti.
Hiilihydraattien osuus ruoasta oli arviolta 45 %.
Kivikauden ihmisten käyttämien hiilihydraattien glykeeminen indeksi oli alhainen eli ne pilkkoutuivat hitaasti ja imeytyivät siten myös hitaasti glukoosina vereen.
Vielä 1900 luvulla diabetes oli harvinaista, perintötekijät eivät kehity vielä muutamissa kymmenissä vuosissa.
Parempi olisi tarkastella asiaa siten, että mihin suuntaaan on kehittynyt meidän elintarviketeollisuus, joka valmistaa meidän jokapäiväistä ruokaamme ja sitä kautta ovat muuttaneet myös ruokailu tapojamme.
mm. lainaus.
”Alhaisimman glygeemisen indeksin omaavat ruoka-aineet kuten täysviljatuoteet ja vähärasvainen liha se sijaan nostavat veren sokeriarvoja hitaasti”.
Täysviljatuotteet sisältävät kuitenkin hiilihydraatteja, jotka imeytyessään vaikkakin hitaasti muuttuvat ”verensokeriksi”.
Lihassa ei ole hiilihydraatteja, joten siellä ei ole myöskään GI glygemia indeksi arvoja.
Keparissa oli kirjoitus kyseisestä asiasta.
On hyvä, että asioista kirjoitetaan, mutta kirjoituksella suunnataan asioita hiukan harhateille.
mm. lainaus.
”Alttius sairastua aikuistyypin eli tyypin 2 diabetekseen on nimittäin perinnöllinen”.
Tuosta saa vääränlaista kuvaa ”sokeritaudista”, ihmisillä on paljon perintötekijöitä, joille liikaa tai väärin altistauessa serauksena on jopa kuolema.
Esi-isiltämme saatu perintötekijä on esim. sellainen, että ravinnon hiilihydraattipitoisuus oli vähäinen ja kuituja runsaasti.
Hiilihydraattien osuus ruoasta oli arviolta 45 %.
Kivikauden ihmisten käyttämien hiilihydraattien glykeeminen indeksi oli alhainen eli ne pilkkoutuivat hitaasti ja imeytyivät siten myös hitaasti glukoosina vereen.
Vielä 1900 luvulla diabetes oli harvinaista, perintötekijät eivät kehity vielä muutamissa kymmenissä vuosissa.
Parempi olisi tarkastella asiaa siten, että mihin suuntaaan on kehittynyt meidän elintarviketeollisuus, joka valmistaa meidän jokapäiväistä ruokaamme ja sitä kautta ovat muuttaneet myös ruokailu tapojamme.
mm. lainaus.
”Alhaisimman glygeemisen indeksin omaavat ruoka-aineet kuten täysviljatuoteet ja vähärasvainen liha se sijaan nostavat veren sokeriarvoja hitaasti”.
Täysviljatuotteet sisältävät kuitenkin hiilihydraatteja, jotka imeytyessään vaikkakin hitaasti muuttuvat ”verensokeriksi”.
Lihassa ei ole hiilihydraatteja, joten siellä ei ole myöskään GI glygemia indeksi arvoja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei tullut kommenteja, joten laitan tutkimuksista.
Kaikkihan meillä on geeneissä ja perintötekijöissä, mutta...Älä altista itseäsi..!
...........................
Tiivistetty:
FUSION on tähän asti tuonut paljon uutta tietoa tyypin 2 diabetekselle altistavista perintötekijöistä. Viime aikojen merkittävimpänä läpimurtona voidaan pitää lukuisten uusien tyypin 2 diabetekselle altistavien geenien löytöä, joka julkaistiin arvovaltaisessa Science-lehdessä vuonna 2007.