Hyvinvointiluento suomussalmella

03.09.2008

SELKÄ PASKANA JA SAMA LATINAKSI

Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen keräsi Suomussalmelle 180 kuulijaa



Kenellä on suonikohjuja? Kenellä Suomussalmen isännistä ei enää seiso? Näin aloitti Saarijärveläinen maalaislääkäri Tapani Kiminkinen keskiviikkoiltana luentonsa terveydestä ja ihmisen hyvinvoinnista. Kiminkinen ei kuitenkaan halua loukata ketään, eikä kenenkään tietysti tarvinnut paljastaa suonikohjujen ja miehisen kunnon salojaan. Moni korjasi kuitenkin heti asentoaan ja höristi korviaan kuullakseen varmasti, mitä maalaislääkäri päästelee suustaan seuraavaksi.

Lääkärit mielletään perinteisesti etäisiksi, steriileiksi ja vaikeaselkoisiksi. Saarijärveläinen terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkinen on toista maata. Suuren persoonan hänestä tekevät valkoisen takin alta pulppuava välittömyys sekä rempseä kielenkäyttö. Tämä lääkäri puhuu potilailleen kansan kielellä rehellisesti ja mutkittelematta, hömpän kaukaa kiertäen.

Saarijärveläiset eivät häkelly vastaanotolla suorasukaisesta kehotuksesta istua perseelleen, vaan tietävät, että nyt mennään suoraan asiaan. Saamastaan palautteesta innostuneena Kiminkinen levittää sanomaansa myös tuoreessa kirjassaan Terveys pidentää ikää, maalaislääkärin elämäntapaopas (Tammi 2007). Kiminkinen on tullut siihen tulokseen, että terveelliset elintavat jäävät monelta toteuttamatta, koska ihmisiin on iskostunut ajatus, jonka mukaan terveelliset elintavat vievät elämästä nautinnon.

”Mutta mitä muuta se on kuin nautintoa, kun työpäivän päälle käyt emännän ja koiran kanssa lenkillä, syöt puolukoita metsästä, lämmität savusaunan, otat pari lasia punaviiniä ja sitten vielä naida naksautatte!” Kiminkinen kertoo innostuneena



Terveydestä kansantajuisesti

Kiminkinen on ottanut työssään käyttöön kansankielen. Diagnooseja ja lähetteitä kirjoittaessaan hän yrittää välttää hienostelua. Esimerkiksi sanat sacrolumbalgia chronica hän korvaa mielellään kansan ja työnantajien paremmin tuntemalla ilmaisulla selkä paskana.

”Kun vastaanotolla käyttää huumoria, potilaskin rentoutuu. Tilannetaju on kuitenkin osattava säilyttää, sillä potilasta ei saa loukata.”

Maalaislääkärin suurin huolenaihe on sama kuin muidenkin suomalaisten lääkäreiden: kansan vyötärönseutu vain kasvaa, vaikka viisaita neuvoja on jaettu jo vuosia. Kirjassaan Kiminkinen onnistuu vääntämään rautalangasta yksinkertaisen mallin ja vakuuttamaan, miksi omaa navan seutua on pakko tuijottaa.

”Metabolinen oireyhtymä eli vyötärölihavuus altistaa tyypin II diabetekselle eli sokeritaudille. Vasta viime aikoina on ymmärretty, että sokeritaudin ilmenemisvaiheessa jo puolella potilaista on ahtaumia valtimoissaan. Syyttä ei sanota, että tyypin II sokeritauti on verisuonitauti, jonka eräänä ilmentymänä on koholla oleva verensokeri”

Juhla on juhla ja arki on arki. Sitä Kiminkinen on potilailleen tolkuttanut. Välillä on ihanaa nautiskella herkkupöydän ääressä, mutta varsinainen elämä on arjessa. Kohtuullisilla elämäntapamuutoksilla tyypin II sokeritaudin puhkeamista voidaan estää tai ainakin siirtää.

”Terveyteen vaikuttavat sekä ruuan laatu että määrä ja aivan erityisesti ravintorasvan laatu ja määrä sekä kuitu. Kuitua saa erityisesti viljatuotteista: siispä täysjyväleipää, varsinkin vähäsuolaista ruisleipää. Ja leivälle kasvirasvaa, ei voi- eikä oi-alkuisia levitteitä.”

Kotimaisen rypsiöljyn puolesta maalaislääkäri pitää palopuheen.

”Oliiviöljy ei ole huonoa, mutta siinä on niukasti molempia välttämättömiä rasvahappoja eli omega-kolmosta ja omega-kuutosta. Jotta päivittäinen tarve tyydyttyisi, se vaatisi neljä desiä oliiviöljyä, mutta ruokalusikallinen rypsiöljyä päivässä takaa jo riittävän välttämättömien rasvahappojen saannin.”

Kiminkinen jakaa liikkumisreseptejä

Kiminkinen tunnetaan Suomen ahkerimpana liikkumisreseptien kirjoittajana. Hän kannustaa jokaista panemaan töppöstä toisen eteen.

”Tieteellinen fakta on, että terveysliikuntasuositusten mukaisesti liikkuvilla on noin puolta vähemmän sairauksia kuin liikuntaa harrastamattomilla. Liikunta parantaa myös elämänlaatua ja vanhusten itsenäistä toimintaa.”

”Liikunta on erittäin halpa lääke. Se alentaa lievästi koholla olevaa verenpainetta, lisää hyvänlaatuisen ja laskee pahanlaatuisen kolesterolin määrää sekä vaikuttaa verihiutaleiden sakkautumista estävästi. Säännöllinen liikunta vähentää myös vaaraa sairastua tyypin II sokeritautiin.”

Moni on myös niin stressaantunut työstään, ettei uni illalla tule.

”Kiire ja stressi ei tapa, vaan palautumisen puute. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan jopa aivosolut voivat kuolla stressin johdosta.”

Lopuksi Kiminkinen muistuttaa kaikkein tärkeimmästä, joka on rakkaus. Sigmund Freud sanoi jo kauan sitten, että ihminen on onnellinen, kun se voi rakastaa ja tehdä työtä. Ihmisen pitää hyväksyä itsensä, jotta voi rakastaa toista.

”Me ihmiset ollaan hirvittävän herkkiä, värisevää lehteä ei saa tallata. Muistakaa ihmiset rakastaa. Kun välitätte työpaikalla toisistanne, se heijastuu myös kotielämään. Kun isännät huomaatte, että kotona emännällä on virsikirjan kannet auki, silloin kannattaa veisata.”

Ps, mistä saisimme sellaisen lääkärin suomussalmelle joka olisi kansanomainen meidän kanssamme silloin kun joudumme asioimaan terveyskeskuksessa ja vielä jolla olisi aikaa kuunnella meitä,"Rantaneuvos" Eero Seppänen suomussalmi.