Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan peruskoulussamme vasta 9. luokalla, mutta uskontoa, Israelin kansan satuja ja tarinoita jo 1. luokalta (ja jopa päiväkodissa)?! Kuitenkin eettisesti ja tapakasvatuksen kannalta lakimme ja tapamme ovat paljon parempia kuin Raamatun julmat, nykykäsityksen mukaan rikolliset ja sadistiset kertomukset. Lapsi voi kuitenkin uskonnonoppikirjojen Raamattua siloittelevien tarinoiden vuoksi erehtyä luulemaan, että Raamattu on jotenkin parempi kuin eettiset lakimme ja tieteeseen nojautuva maailmankuva. Uskon, että lahjakkutta ja luovuutta käyttäen myös yhteiskunnan pelisääntöjen (lakien) teosta, synnystä, muodostumisesta voisi rakentaa myös lapsia kiinnostavia tarinoita, joissa olisi myös eettisiä kysymyksenasetteluja, pohdinnan aihetta? Ajatellaan vaikka lapsilisää, koulujen ilmaista ruokailua, vaalijärjestelmää, lasten oikeuksia, vanhempien oikeuksia, kunnan tai valtion oikeuksia, verotusta, työelämän pelisääntöjä jne. Käsitykseni mukaan lapset eivät ole tyhmiä, lapset voisivat käsitellä näitä asioita myös, pohtia ja ymmärtää, miten asoista päätetään. Ja monissa asioissa on historiallisia vaiheita, joista saisi jännitäviä kertomuksia... Tällaista lapsille sopivaksi, herättäväksi, virittäväksi kehitettyä yhteiskunta- ja ympäristöoppia voisi alkaa opettaa peruskoulussa Raamattuun perustuvan uskonnon opetuksen sijaan? Uskonto olkoon enemmän yksityisasia tai perheen asia, ei koulun asia, mutta yhteisten asioiden hoito enemmän yhteinen asia, myös kouluissa.
Yhteiset ja yksityiset asiat
kulussa
8663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvin olet huolesi tekstiksi osannut vääntää.
(Israelin kansan satuja :)
Tässäpä onkin pohtimista miten näin on päässyt käymään. Järkyttävää jos ysillä alkaa yhteiskuntaopin oppitunnit!? Minun peruskoulu aikaan aloitus taisi olla seiskalla.
Esikoisen koululla ei ollut tarjota lapselle elämänkatsomus opetusta joten hän nyt osallistuu normaaliin uskonnon opetukseen. Pohjustin häntä ettei uskonnon opetukseen kannattaisi suhtautua liian vakavasti :) Jospa ne hurjimmat raamatun tarinat jättäisivät omaanarvoonsa.
Niinpä, 80-luvulla oli tosiaan 7. luokalla oppiaine nimeltä kansalaistaito. Siinä oli myös liikenneopetusta ja terveyskasvatusta sun muuta, ihan ok varmaan, tosin ei kovinkaan paljon "yhteiskuntaoppia". Nyt on terveystieto uutena aineena, ja onhan se oma terveys tärkeä asia, mutta kyllähän yhteinen yhteiskunta, palvelut ja ympäristö vaikuttavat myös terveyteen.
Lain mukan on oikestaan niin, että jos kunnassa on kolme et-opetukseen eli elämänkatsomustietoon oikeutettua, opetusta pitää järjestää. Ei siis tarvi olla vain samalla luokalla tai edes samassa koulussa. Kun kynnys on ylitetty eli ryhmä muodostunut, kyllä niitä muitakin oppilaita alkaa tulla. Et-opetukseen oikeutettu on voi vaihtaa uskonnosta et:oon vaikka kesken lukukauden, ja ainakin uuden lukuvuoden alkaessa vaihdon ei pitöisi olla ongelma. Et on kirkkoon kuulumattomille ensisijainen oppiaine, johon koulu sijottaa (pitäisi lain mukaan sijoittaa), jos vanhemmat eivät rityisesti pyydä lastaan uskontoon.
Uskonnon opetus on pakollista kirkkoon kuuluville. Valinnan vapaus hellekin olisi parempi, jos tai niin kauan kuin uskontoa vielä on. Tai uudeko nykylaki toki sallii semmoisenkin vaihtoehdon, että vanhemmat erottavat vain lapsen kirkosta, jos itse haluvat jäädä kirkon jäseneksi, mutta antaa lapelle mahdollisuuden et-opetukseen uskonnon sijaan.
Aika hyvä, uusi sivusto muuten on tämä:
http://et-opetus.fi/
Meidän kunnassa et-opetuksen piiriin kuuluvia on tuo tarvittava määrä. Mutta meidän koulu on jaettu kahteen erilliseen yksikköön. Oppilas määrältään pienempi yksikkö oli meidän toiveissa ensimmäisenä vaihtoehtona. Pienessä koulussa on hyvätpuolensa ja lisäksi koulumatka on turvallisempi. Tässä pienemmässä yksikössä ei järjestetä et-opetusta. Lapset siirtyy kolmannelle luokalle suureen yksikköön jolloin lapseni pääsee et-opetukseen.
Hei vaan,toimin itse opettajana ala-asteella ja vastaan koulun elämänkatsomustiedon opetuksesta. Sen piiriin olen sisällyttänyt juuri mainitsemiasi asioita esim. viime syksynä käsittelimme kunnallisvaalit. Jopa ensimmäisen luokan oppilas saattoi ymmärtää asiasta keskeisemmän.
Nämä asiat eivät varsinaisesti kuulu elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaan, mutta olen kanssasi samaa mieltä, että lapsi tarvitsee tietoa miten ympäröivä yhteiskunta toimii ja ymppään yhteiskuntatietoutta muun opetuksen lomaan.Uskonnonopetus on luku sinänsä, olen periaatteessa kanssasi samaa mieltä, että uskonnonopetus voitaisiin vetää koulusta pois ja antaa seurakunnan vastuulle, hiukan vaan mietityttää kuinka suuri osa ev.lut lapsista osallistuisi opetukseen.
Pieni koulujuttu vielä. Oli todistustenjakopäivä viime vuonna joulun alla ja oppilaat popsivat koulusta saamaansa herkkupussia (piparkakku, rusinat,lakritsipatukka jne) tyhjäksi. Yht`äkkiä eräs tyttö kysyy: "Olet sää maksanut nää kaikki".
Ja siitä päästiinkiin puhumaan verotuksesta, mitä on vero. Ajattelin siinä, että varmaan kaikki oppilaat ovat joskus kuulleet sanan ja miettineet mitä se tarkoittaa? Asia vaan täytyy "pilkkoa" niin pieneksi ja yksinkertaiseksi, että lapsi ymmärtää ja tuolle pohjalle sitten pikku hiljaa lisätä uutta.
Kiva kuulla tuosta.
Onhan tosiaan niin, että elämänkatsomutiedossa on mahdollista käsitellä yhteiskuntaetiikkaa, tai siis kuuluukin käsitellä jotenkin, mutta että on mahdollista käsitellä myös oikeiden case-juttujen (ja tarinoiden) kautta. Ja tosielämä on yhtä ihmeellistä kuin tarinat.. Lasten parlamentti Suomessa on yksi foorumi tälle... Jännää, että e voi tmia, vaikka "virallinen koulu" opettaa parlamentin toimintaa vasta 14-15-vuotiaille (joilla priorisoituu sattumoisin myös eräitä muita asioita samaan aikaan).
Alan ainakin kotona puhua juuri esimerkiksi lainsäätämisen synnystä ja ylipäänsä pelisääntöjen tärkeydestä. Ala-asteella olevalle on hyvä tajuta, että hän on osa yhteisöä ja että hän on tärkeä olento päätöksiä tehtäessä. Tulostanpa ideasi, siitä tuli niin hyvä mieli!
"Israelin kansan satuja ja tarinoita"
Aika hyvin kiteytetty :) Uskontoa parempi aine olisi "Kalevela", se sentään kertoo Suomalaisuudesta.
Olen pitkään ihmetellyt sitä että uskontoa opetetaan erillisenä aineena. Ei tämä ole sivistysvaltion toimintaa. Uskonto on lopetettava ja lisättävä muiden aineiden tuntimääriä niin että uskontoon liittyvät asiat käsitellään historin ja yhteiskuntaopin tunneilla.
Yhteiskuntaahan se kirkkokin kuuluu ja olisi se aika pommi että yhtäkkiä suomessa lopetettaisiin uskonnonopetus!Pitäisit meitä ihan tyhminä juntteina jtka ei tajua mitään sivistyksestä vaan palvovat ja opettavat lapsilleen byrokraattista yhteiskuntaamme!