Ja olen onnellinen, etten ole enään "huolinut" miestä, jolla on lapsi/a koska uusioperhe elämä on hankalaa joka tavoin...
Exät tekevät kiusaa, on ongelmia siitä kun en ymmärrä lapsiperheen arkea koska minulla ei ole lapsia, ongelmia siitä, ongelmia tästä... huoh...
Ja ystäväni vielä kehtaavat moittia minua siitä, kun käännän selkäni jokaiselle miehelle jolla on jo jälkikasvua. Mielummin yksin, kun hankalassa suhteessa uusioperheessä.. Ei kiitos..
Exät tekevät kiusaa, on ongelmia siitä kun en ymmärrä lapsiperheen arkea koska minulla ei ole lapsia, ongelmia siitä, ongelmia tästä... huoh...
Ja ystäväni vielä kehtaavat moittia minua siitä, kun käännän selkäni jokaiselle miehelle jolla on jo jälkikasvua. Mielummin yksin, kun hankalassa suhteessa uusioperheessä.. Ei kiitos..
Vastaukset 14
Vanhimmat
elämää, kun ei tarvi kuunnella jatkuvaa haukkumista, eikä tarvi pelätä, kiukkuista isän tyttöystävää, ja tuntea oloansa epämuavasksi, sako ylipäätään tulla isän luo. Lapsi saa pitää rakkaan isänsä, kun saa tavata isää milloin haluaa, ja äiti saa ansaitusti vapaata omasta osuudesta lapsen vastuuta.
Eli, pois jää myös exän kiusanteot lapsen kautta, ikuiset hakkumiset, menoista sekä sekaantuminen toisten suhteeseen.
Ja suurin asia on se, että minä lapseton nainen myönnän etten voi millään ymmärtääkään lapsiperheen arkea koska itselläni lapsia ei ole. Ja se myös epätodennäköistä, että mies tahtoisi lisää lapsia jos omat lapset ovat jo "helpossa" iässä, eli ei jaksa enään yövalvomisia ym.
Sun ei kannata niitä lapsia hankkiakkaan, kun on niin itsekäs.
En todellakaan ole katkera. Miksi olisin???????
Suhteesta lapsia omaavaan mieheen on jo 15 vuotta ja kokemus vaan opetti, ettei enään miehiä jolla lapsi/a.
Eikä tarvitse olla mikään ruudinkeksijä, jotta tietäisi että uusioperheillä on aina ongelmia, no thanks anymore.
Eikä se ole itsekkyyttä jollei huoli miestä jolla lapsia, miksi olisi??? Lapsia kyllä tahdon miehen kanssa joka on samanlaisessa elämäntilanteessa kuin itse olen.
Olet todennäköisesti nuori ja naiivi kun ajattelet noin.
ja elämänohjeesi tällaisen keskustelupalstan varaan, kannattaakin lapsiperheistä pysyä erossa. Ne, joilla menee hyvin, ovat tyytväisiä ja elävät sovinnossa ei ole TARVETTA täällä haukkua, vaan he elävät elämäänsä. Et ehkä ole tavannut sitä OIKEAA. Terveisin, ei niin hankala EXÄ.
En perusta "elämlänohjettani" mihinkään keskustelupalstojen juttuihin, vaan olen kyllä ihan omakohtaisesti kokenut erittäin vaikean suhteen mieheen jolla oli lapsi ja kiusaatekevä ex-vaimo.
Pidän toki lapsista, mutta jos suhdetta aletaan "sabotoimaan" kiristyksillä lasta kohtaan, niin jätän ennemmin suhteen siihen kuin tuotan viattomalle lapselle harmia jonka lapsen äiti tuotti.
Tulin vain mielenkiinnosta kurkkimaan tänne keskusteluihin, kun suurin osa ystävilläni on myös hankaluuksia uusioperheen yhteensovittamisella.
Mutta oma mielipiteeni perustuu ihan kokemukseen, jota en enään tule kokemaan, ja minun kohdallani "se oikea" ei ole lapsia omaava mies, koska helpompi suhde jos molemmilla saman lähtökohdat.
pidä ihmeessä periaatteestasi kiinni.Minulla kaveri jonka exä on täysi pirulainen ja yritti sabotoida suhteemme,mutta kaverini jättikin koko pesueensa ja nyt meillä menee kivasti kun välit exään ja kakaroihin on lopullisesti poikki.Meidänkin tapauksessa ex-akka tunki joka asiaan ja kiristi kakaroilla.Mikään ei riittänyt ja joka asiaan puuttui tuo akka-paha.Nyt meillä on aikaa toisillemme ja muija saa hoitaa penskat miten tahtoo.
Eli olet muuten vaan lukemassa uusperheiden elämästä, itseäsi se ei kiinnosta, etkä ole siihen ryhtymässä? Käyt vain pökittämässä mielipidettäsi? Eli olet raiteilla mistä olet varma ja tyytyväinen elämääsi? Muuten vain on ylimääräistä aikaa tänne?
Juu-u. Nice try.
Kyllä ihan jokaisella keskustelupalstoilla käy muitakin kuin juuri tietylle kohderyhmälle tarkoitettuja keskusteluja.
Kuten aiemmassa viestissäni totesin, että tulinpahan kurkkaamaan tännekin palstalle että mitä keskusteluja käydään tästä aiheesta ja negatiiviselta lähes kaikki näytti..
Miksi lähtisin sellaiseen suhteeseen, jonka tiedän olevan tuhoontuomittu ??? Miksi tuhlaisin aikaani sekä voimavaraani sellaiseen???
En todellakaan ole katkera tai muutakaan, miksi olisin?? Mielestäni toiset voi ihan rauhassa luoda suhteita "lapsellisiin" miehiin/naisiin, mutta minä pysyn erossa tästä kuviosta.
Suurin osa ystävistäni on juuri uusperheellisiä, ja samoja "ongelmia" on myös heillä. Olen todellakin tyytyväinen tähän ratkaisuuni, että yksi suurin kriteeri miehen kanssa yhteen lyöttäytymiseen on juuri se ettei hänellä ole lapsia. Tilanne olisi tietenkin täysin eri, silloin jos myös minulla olisi lapsi/a.
;-)
Mikään ei ole ennalta tuhoon tuomittua. Tuhon minkälaisessa tahansa parisuhteessa aiheuttavat parisuhteen osapuolet itse, jos keskinäinen kunnioitus, tasavertaisuus, kyky keskustella ja kuunnella, huomioida toista puuttuvat.
Ei se sen kummempaa matematiikkaa ole, eikä vaadi ihmeellisempiä ennustuksia.
Suhteet joissa osapuolet ajavat vain omaa etuaan ja perustavat asiat pelkästään leffoista tai vaikkapa netin keskustelupalstalta saadulle käsitykselle asioista, ovat toki varmoja nakkeja epäonnistumaan.
Että sellaista se rakkauden matematiikka on.
Jos on omakohtainen kokemus suhteesta, jossa miehellä oli lapsi, ja kokenut tämänlaisen uusioperhemallin "epäsopivaksi" vaihtoehdoksi omalle kohdalle niin kyllä se sitten on tuhoontuomittu suhde jos sellaista yrittää vasten tahtoaan.
Pitäisikö syödä kallen mätitahnaa jos tarjolla on kaviaaria....
Sinulla on huono kokemus, ok, mutta ymmärrä hyvä ihminen, ettei meillä kaikilla ole. Meilläkin homma toimii siksi, että keskustelemme, sovimme, arvostamme toisiamme, haluamme tehdä myös toisemme onnellisiksi emmekä vain itseämme. Siitä on kyse suhteen onnistumisessa, eikä siitä, onko toinen uusperheellinen vai Kallen Kaviaaria. ;-)
Esim. minulle rakas mieheni on kalleinta kaviaaria, huolimatta entisen suhteen lapsista - jotka muuten ovat erittäin hienoa kaviaaria myöskin- koska minäkin olen sitä hänelle. Suhde voi onnistua tai epäonnistua, mutta se ei riipu perhemuodosta, vaan ihmisistä jotka kumppanuuteen ryhtyvät.
Ikävää että sinulla on huono kokemus takanasi, jos mietit tarkkaan, niin oliko kyse kuitenkaan siitä että olitte perustamassa uusperhettä, vai siitä, että sinulta oletettiin enemmän kuin mihin olit valmis, eli vuorovaikutus ja omien tarpeiden ja toinen toisenssa onnelliseksi tekemisen haasteeseen ei edes lähdetty vastaamaan? En väitä että näin oli, ehdotan vain että mietit sitä.
Ja vaikka kuinka väittäisit meidän perhettämme mätitahnaksi, meidän uusperheemme on kuitenkin meidän totuudessamme meille parhaiten maistuvaa ja erittäin hyvää kaviaaria. :-)
Mukavaa illan jatkoa sinulle!
lapseton nainen. miehelläni on 5v poika, joka
asuu äitinsä kanssa. kun lapsi on mieheni luona,niin
en ole heidän kanssaan. ei kiinnosta lapsi.
emme muuta koskaan yhteen , koska en pidä lapsista.
suhteemme toimii näin ja mieheni ymmärtää minua, että jos nelikymppisellä naisella ei ole lasta , niin nainen ei myöskään halua koskaan miehen lasta.
jälleen sinulta 40 nainen.Miksi alkaisit hyysäämään ja hoitamaan toisen muijan tekemää penskaa.Minunkin kaverillani on 9ja11v.mukulat mutta ei tulis mieleenikään ottaa heitä edes kylään.Poika varsinkin on jäänyt täysin tapoja vaille,ei muuta kuin irvistelee ja naamaansa vääntelee kuin idiootti.Ruokapöytäänkin ottaisin mieluummin sianporsaan kuin tuon pojan.