eli,, oon 16-vuotias,175cm pitkä ja painan 82kg. tiiän et oon ylipainonen ja se ahistaa. mulle on nyt lyhyen ajan sisällä tullu painoo lisää paljon. muutama kuukausi sitten painoin n.73kg.. mulla ei oo aikasemmin ollu kaksoisleukaa, mut nyt yhtäkkiä joku puol vuotta sit tuli.. kysyisinn, et olisko jollain neuvoja, miten sais mahd. nopeesti ja tehokkaasti kiloja pois,? sit mun maha on ihan järkyttävä, sellanen hyllyvä kasa,jopa selässä ''makkaroita'' jos tajuutte , ja jalat on paksut. mitään vinkkei miten sais mahaa ja jalkoi pienemmäksi? ahistaa tilanne hirveesti! kiitti etukäteen jos vastaatte :) ei pääänaukojia thanks.
ylipainoo
tyttööö92
11647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tohon viel lisäystä.... eli , oon ollu nyt karkkilakossa tammikuun ekast päiväst. syön kuitenkin aika paljon herkkuja, keksiä,fani-paloja,sipsiä, vanukasta.. en tiiiä miten saisin itteni lopettamaan sen.. kokeilin sellasii ANANAS STRONG -tabletteja painonhallintaan,mut ei ne auttanu mitään. pystyiskö jollain ''ananasdieetilä'' saada painoo pois ?
ja viel, että harrastan liikuntaa aika vähän. pelaan lentopalloa yleensä 1-2h/vk, sählyä 2-4h/kk, uin 1h/vko, käyn 3-6km kävelylenkillä 4-6krt/kk... sori ku meni kolmeen viestiin
LIIIKU!!!!
aika rojekti. Kun lopetit pituuskasvun niin alko muuttumaan leveydeksi. Toisaalta saat painaa ylikin 70, kun on pituuttakin. Sulla meni nyt elämisen tyyli kuin jenkkilässä.
Onko taipumuksessa mukana myös sukurasitusta? Jos tuota linjaa jatkuis ja jos sattuu olemaan geeniherkkyyttä päälle, niin joillekin on tullut diabetes jo 30 vuotiaana. Mutta tuollaiset voit estää kun oot nuori. Kaikista pahimpia ovat leivokset, pullat, suklaat ja sipsit ja kokikset ja semmoset, noitten rinnalla ananas tableteilla ei oo mitään merkitystä.
Eikä ne sipsitkään ja muut niin, jos söisit pussin viikossa. Ratkaisevaa on se jatkuva syönti, laskepas paljonko nyt syöt noita viikossa!
Tietty, se on hankala päästä tuosta jenkkisyömisestä irti jos on tottunut siihen, mutta lopulta se on pakko, se energia ei enää mee pituuskasvuun.
Toiset saa sanoa, mitä pitää tehdä, tässä vaan oli, mistä johtuu :(
...syöt aivan väärin ja liikaa siihen nähden mitä kulutat. Liikuntaosuus sinulla on ihan kohdallaan laihdutusta varten, mutta nuo ruokailutavat on muutettava välittömästi, jotta et kasvata lisää erilaisia terveysriskejä.
Käypä juttelemassa kouluterkkarille, niin saat sieltä neuvoja ja apua.
Täsmälaihduttamista ei ole vielä keksittykään, joten et voi itse valita, että haluat laihduttaa vatsaa ja reisiä. Laihduttaminen on aina kokonaisvaltaista.
Sun perimmäinen ongelma, niinkun tosta kirjotuksesta esille tulikin, on herkut ja vähäinen liikunta. Uskosin myös, ettet kiinnitä ruokavalioon kovin isoa huomiota. Nyt annan sulle ohjeen, jolla voit oikeesti päästä ylipainosta varmasti irti. Käy paikallisella salilla. En tiedä missä päin mahdat asua, mutta uskon, että alueellas on kuntosali. Käyt sieltä kysäsemässä mikä on paikan kuukausimaksu. Mun oletus on, että on jota kuinkin 40-50e. Jos ei muuten oo varaa niin rupee laittamaan kaikki karkkirahat säästöön niin pitkäks aikaa, et sulla on 40-50e. Tässä sun on paras olla ehdoton. Pitää tehdä päätös, haluutko laihtua vai lihoa. Mä olin ite samassa pisteessä. Kun olin 15 painoin reilusti enemmän kun sinä. Mulla on pituutta 173cm ja painoin 93kg. Voit varmasti kuvitella, että olin pahasti ylipainonen. Yhtenä päivänä kuulin sattumalta, kun poika johon olin tähän aikaan tosi ihastunu nauro kavereilleen miten läski mä olen. Se sattu tosi paljon. Samana iltana istuin saunassa yksin ja kattelin miten lihava olin. Aloin epätoivosena itkemään. Sinä iltana kuitenkin päätin, että tälle ylipainolle pitää tehdä jotain. Seuraavana päivänä meinasin käydä kaupasta ostamassa suklaata, mutta kauppaan astuttua kuitenkin muistin mitä olin eilen itelleni luvannu. Kävelin kaupasta ulos ja laitoin rahat talteen. Säästin kaikki rahat muutaman viikon ajan ja kävin ostamassa kuntosalilta kuukausikortin. Siinä kassalla oli tosi hyväkuntonen, kaunis kroppanen, mua muutaman vuoden vanhempi Mari niminen tyttö pinkissä topissa. Mä ajattelin, et joku päivä mä vielä puen samanlaisen ylleni ja näytän yhtä söpöltä, kun se. :) Juttelin jonkun aikaa sen kanssa. Se tajus et halusin päästä vakavissani ylipainosta eroon ja autto mut alkuun. Se laati mulle ohjelman jolla alotin. Pitkästä aikaa tuntu, että mulla oli toivoa. Ensimmäinen kuukaus oli tosi rankka. Tuntu monesti, että pyörryn. Jatkoin kuitenkin. Kävin salilla 3 päivänä viikossa, lopetin herkkujen syömisen ja aloin yleisesti ottaen syömään terveellisemmin. Kuukauden päästä olin pudottanu 7kg painoa pois. Olin tosi tyytyväinen. Sen ensimmäisen kuukauden aikana ystävystyin sen Marin kanssa. Se autto mua aina kun kerkes ja juteltiin aina sillon tällön mun ohjelman loputtua. Toisen kuukauden jälkeen olin kokonaisuudessa pudottanu jo 12kg ja painoin 81kg. Olin vieläkin ylipainonen, mutta menin hyvään suuntaan. Kolmannen kuukauden jälkeen oli lähteny 17kg ja kuulin kaiken aikaa ihmisiltä, että näytin paljon laihemmalta. Huomasin ite saman. Kolmannen kuukauden jälkeen laadittiin raskaampi ohjelma ja muistan miten pari ekaa viikkoa oli rankkaa. Tulin kotiin aina ihan puolkuolleena. Mut olin tosi onnellinen. Neljännen kuukauden jälkeen olin pudottanu yhteensä 23kg ja painoin jo 70kg. :) Ajattelin tosissaan, että näytin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeelta tytöltä. Mulla oli kuitenkin ongelma vielä, kun laihtumisen alta jäi löysää ihoa joka vaati enemmän kiinteyttävää treeniä, kun tähän asti oli ollut. Aloin juoksemaan. Kävin kolmesti viikossa salilla ja juoksin kevyttä lenkkiä kahtena välipäivinä. Viidennen kuun loppuun mennessä painoin 65kg ja olin onnistunut kiinteyttämään ihoakin aika hyvin. Juttelin punnituksen jälkeen Marin kanssa ja se kysy multa mikä sai mut laihduttamaan. Kerroin sille, että eniten mua motivoi se hetki kun näin sen siinä pinkissä topissa ja halusin joskus näyttää samalta. Se oli tosi onnellisen näkönen ja sano, et oli tosi ylpee musta ja mun pitää olla onnellinen siitä mitä olin saavuttanu. Mua alko itkettää ja se tarttu vähän siihenki. Sen jälkeen kevensin treeniä vähän ja lopetin painon tarkkailun. Aina välillä kävin vaa'alla vilkasemassa paljon painoin, mutten enää edes urheillu sen painon takia. Liikunnasta oli tullu tapa, joka sai mut tosi onnelliseks. Jossain vaiheessa painoin lopulta 59kg ja siihen se paino on jämähtäny. Tosta on jo 3 vuotta aikaa, mutta oon silti jatkanu urheilua ja suosittelen sua alottamaan. Sitä ei tiedä mistä jaa paitsi, ennenkun on ite kokeillu. Alussa ajattelin, ettei se ollu mun juttu, mutten kuitenkaan antanu periks. Ihminen on luotu liikkumaan ja ajan mittaan se oppii nauttimaan siitä.
Tätä tekstiä kirjottaessa mulla on päällä pinkki toppi, jonka ostin niihin aikoihin, kun paino pysähty 59kg. :) Tää on jopa pienempi, kun se joka Marilla oli sinä päivänä päällä. Mä olisin tosi onnellinen, jos mäkin voisin motivoida toista ylipainon kanssa painivaa tyttöä. Aina on toivoa. Vuodessa jo voi saada valtavan muutoksen aikaan, jos vaan uskoo siihen mitä tekee. :)
Tää on enemmän punanen, kun pinkki, mutta malli on suurin piirtein sama. Ajattele, että puolessa vuodessa, voit mahtua kevyesti tohon, ja näytät hyvältä. Kaikki riippuu susta :)
http://3.bp.blogspot.com/_jvzRTlYNC78/R7Ug7PoXQWI/AAAAAAAAAiw/_ATH8b2ZXzA/s320/pink top.jpg
stoorisi tähän (oon tuo toiseks edellinen vastaaja). Tapauksesi vahvistaa, miten rankkaa painon pudottaminen voi olla. Mutta kun muu ei auta; toisaalta näytät tässä että kyllä pystyy kun tosissaan rupee, ja mikä palkinto siitä sitten seuraa :))
kiitti jenny tosi paljon ja kaikki muutkin! et usko kui paljo motivaatiota tuli lisäää. ja mulla on ollu kans toi et oon kuullu et ihastus puhunu must sellasta. täst se lähtee. ja herkut jää pois heti!=)
Tuli vielä mieleen, että jos liikunta kiinnostaa, niin voit käydä vaikka sitä salia odotellessa juoksemassa kevyttä hölkkävauhtia. Tärkeintä ei oo vauhti vaan ajallinen rasitus. Alota melkein kävelyvauhtia ja juokset ensimmäisellä kerralla niin pitkään kun jaksat. Kartotat sillä vähän alotuskuntoa. Vettä täytyy muistaa juoda kunnolla. Vaikka nyt saattaa tuntua, että jaksaisit treenata kovaa ja vaikka joka päivä, en silti suosittele. Liian kova treenaus alkuun ei oo hyvästä, väsyy äkkiä, jonka takia kalorit ei pääse palamaan. Liian kovasta treenauksesta voi tulla myös ylikuntoa, joka tosissaan sotkee koko treenin ja voi johtaa ongelmiin. Muista pitää ainakin yks lepopäivä, jokaisen treenin välissä. Nukut riittävästi, syöt terveellisesti ja tarpeeks niin mitään ongelmia ei tule. Itelleni tuli vähän sekava olo tätä lukiessa, joten listaan tähän vielä yksinkertaisemmin asioita joita kannattaa muistaa. :)
-Syö RIITTÄVÄSTI RAVINTOPITOISTA ruokaa joka päivä. Vaikka haluatkin laihtua, ei kannata nälän kanssa urheilla. Se on suurin ylikunnon aiheuttaja. Ruoan määrää varmaan on ihan hyvä jonkin verran vähentää. Herkut pois, tilalle salaatti! :D
-MUISTA JUODA RIITTÄVÄSTI VETTÄ. Nestetasapaino on tosi tärkee urheillessa. Nestehukka tulee vastaan äkkiä, jos ei ole varautunu. 2-3 litraa vettä (muut juomat erikseen) joka päivä.
-Anna ruumiille aikaa PALAUTUA. Lepäät päivän aina treenin jälkeisenä päivänä. Palauttavaa liikuntaa voit harrastaa, esim. kävely lenkkejä.
Sun pitää myös muistaa, että laihtuminen ei tapahdu itestään. Varsinki niinä päivinä, kun ei meinaa olla puhtia lähtee liikkumaan. Sillon pitää ottaa itteensä niskasta kiinni, muuten ei tapahdu mitään.
Vielä haluisin mainita, että jos uima-asussa julkisillapaikoilla oleminen ei oo ongelma, niin uiminen on yllättävän kaloreja kuluttavaa. Ylipainosille kevyempääkin, koska liikunta tapahtuu vedessä. Jos jonain päivänä salitreeni tai juoksu ei meinaa maistua, voit mennä uimaan. Sillä saa tosi tehokkaasti rasvan palamaan. Se edellyttää kuitenkin sitä, että nimenomaan sitten uidaan, eikä vaan hypitä tornista. :)
Onnea sulle! Toivottavasti onnistut saamaan painoa pois. Kirjottele tänne jos tulee kysymyksiä. Vastailen ihan mielelläni. :)
.. mutta olen kärsinyt pahemmastakin :)
Olen 16-vuotias n. 175cm ja painan 80-82kg.
Ite olin syksyllä noin 88kg, ja siitä se laihdutukseni lähti. Hyvällä ruokavaliolla ja liikunnnalla (olen aina tykännyt ja harrastanut). Kannattaa alkaa harrastamaan ihan vakituisesti jotain niin tulee myös käytyä.
Teen myös usein iltaisin esim. vatsalihastreenin ja jalkatreenin ja saatan polkea stepperillä (suosittelen) yleensä 10 min. Nyt olen alkanut käydä myös kävelyllä vaikka en koksaan ole tykännyt, mutta nyt olen alkanut, ja tulee hyvät unetkin vielä kaupan päälle :)
Ei mulla mitään muuta, tahdoin vain kertoa että aika samoissa veneissä ollaan
Itellä ei tilanne päässy ikinä noin pahaksi, mut alko huolestuttaa ku lihoin kahen ja puolen vuoden aikana normaalipainosesta lihavaks. Painoo oli kertyny(tästä on siis vuos ku lopulta ymmärsin sen) 57,5 kilosta aina 74 kg !! Pituus siis 170cm. Päivittäin huomasin ostavani matkalla koulusta kotiin minisipsipussin ym. Nyt ei tulis arkena mieleenkään ostaa sipsiä, ei oikeestaan ees tee mieli. 10 kg lähteny vuodessa, nyt siis 64 kg ja vielä noin -7 kg ois tavoitteena. Liikuntaa vaan ja ylimääräset herkut pois arjesta. Herkkupäiviä siis saa ja pitääki olla, mut mieluiten vaikka kaverin kaa syöt ettet yksin, koska en mä ainakaa kavereitten edes mitenkää älyttömästi viiti syödä ku jotku on just sillei kaks sipsii syöneenä: hyi, mä oon ihan täynnä. Mut tsemppiä!