Eilen "totuuden perässä" klo.20.00- Jim.. kävivät jossain itämaises kummitusmetäs. Itsemurhien mehtä jonne kuulemma voi eksyä, kuten Blair witch project lehvasa. Metsänpeitto ?
Siellä lukuisat metsään menneet nuoret ovat tehneet itsemurhan. Ehkä eivät kestä jotakin metsässä näkemäänsä, tai sitten joku mörkö lavastaa itsemurhiiksi kuolemat, tai ohjaa itsemurhan tekoon. En kyllä yöpyisi siinnä kauniissa metsässä!
Kompassit sekos ja jokin kyyristyvä hahmo saatiin tallennettuu ja joitakin ääniä muun muassa.
Aiheesta on tehty myös kauhuelokuva "Fores of dead", joka ei kyllä ollut kovin kummoinen, ainakaan omasta mielestäni, mutta kyllä sen kerran katsoi.
Siellä lukuisat metsään menneet nuoret ovat tehneet itsemurhan. Ehkä eivät kestä jotakin metsässä näkemäänsä, tai sitten joku mörkö lavastaa itsemurhiiksi kuolemat, tai ohjaa itsemurhan tekoon. En kyllä yöpyisi siinnä kauniissa metsässä!
Kompassit sekos ja jokin kyyristyvä hahmo saatiin tallennettuu ja joitakin ääniä muun muassa.
Aiheesta on tehty myös kauhuelokuva "Fores of dead", joka ei kyllä ollut kovin kummoinen, ainakaan omasta mielestäni, mutta kyllä sen kerran katsoi.
Vastaukset 53
Vanhimmat
"Kompassit sekos ja jokin kyyristyvä hahmo saatiin tallennettuu ja joitakin ääniä muun muassa" :P
Kyseisessä ohjelmatekeleessä tapahtuu aina jotain omituista sopivasti juuri ennen mainoskatkoa :P
Missä tämä metsä muuten sijaitsi? Harmi, kun unohtui kattomatta, katoin sitä turhaa World Trade Center elokuvaa...HUmpuukia ja huonokin vaikka hyvät näyttelijät olikin...Mutta asiaan, eiköhän se ole suomalainen kanava JIM, MTV 3 ja Nelonen sekä Sub itse jotka pätkivät ohjelmat, eikä se ohjelman tekijä itse?
Elikkä silloin en nähny kys dokua kunnolla ja sen elokuvan näkemisestä on jo vierähtänyt tovi, jotenka siis ?
Kun nyt katoin sen kokonaan, niin vaikutti siltä, että siellä on sellainen tapa ihmisillä, että kun tehdään itsari, niin mennään sinne fujivuoren juurella, vai mikä se nyt oli, niin sinne kummitusmetsään pariksi päiväksi juhlimaan ja sen jälkeen tehdään itsemurha. Ton ryhmän yks jäsen näkikin siellä jotakin juhlivia nuoria, jotka jotenkin kaikkos näkyvistä, vissiin kummituksia. Sitte ne löys sieltä jonkun hylätyn teltan, jonka lähettyviltä olis saattanu löytyä niiden ruumiit.
Joka vuosi sata, vai olisko ollu enemmän kun sata henkilöä menee vuodessa sinne metsään ja löydetään itsemurhan tehneinä sieltä, et olis aika ihme, jos siellä ei kummittelis!
Sitä kompassin sekoamisjuttua on selitetty siten, että sielä metsässä olis niin suuret rautapitoisuudet, metsänpeitosta ei ainakaan tuossa dokumentissa taidettu mainita halaistua sanaa. Paikallisten mukaan tais olla niin, että kys metsä on pelottava ja myös vaarallinen paikka, tais olla varoituskyltti ja rajattu jollain narulla se alue.
Joku hiton japanilainen vangsgyai, vai mikä hiton se nyt oli se metsän nimi, mut aika ison näkönen mettä kartalt näytettynä.
Jos vuodessa about sata henkeä tekee siellä jostakin syystä itsarin, niin kai siellä nyt jumalauta kummittelee, tai toinen vaihtoehto on se, ettei kummituksia ole olemassakaan, jos kerta sellaisessa paikassa ei kummittelisi oikeasti.
oli muotoaan muuttava Aswang, joka voi ottaa koiran tai kissan ulkomuodon. Monet paikalliset väittävät nähneensä olennon, jonka väitetään tappaneen paikallisia asukkaita kielellään.
No aluks siin oli sellanen noita akka, joka teki jonkun rituaalin, minkä tarkotus oli suojella sitä ryhmää.
No se ryhmä törmäs muutamaan juttuun, jotka saatto viitata kyseiseen hirviöön. Ainakin se yks akka puhu jotain jostain, et jos näkee kohta jonku hurtan, niin häipyy paikalt ja eikä aikaakaan kun joku valkonen koira tuijottaa siel ku patsas. Toinen mikä ainakin saatto viitata siihen olentoon, oli nauhalle tallentunut ääni. Myös kissa nähtiin, joksi olennon väitetään kykenevän muuttua!
"eiköhän se ole suomalainen kanava JIM, MTV 3 ja Nelonen sekä Sub itse jotka pätkivät ohjelmat, eikä se ohjelman tekijä itse?"
No ei todellakaan! Kyseinen ohjelma on tietysti ostettu valmiina ja jo tuottajat ovat sen editoineet niin, että juuri ennen mainoskatkoa pusikossa kahisee tai joku juoksee pimeässä infrapunakamaren ohi. Tarkoitus on tietysti saada hyväuskoiset katsojat pysymään kanavalla. Tähän mennessä missään ohjelmassa tutkituista tapauksista ei ole ilmennyt mitään yliluonnollisuuteen viittaavaa. Tosin en ole jokaista osaa katsonut, vaan silloin tällöin seurannut.
Ensiksi, nämät eivät ole mitään uskonasioita, eivät enää, ei edes Luterilaisessa Suomessa, jossa tapana on hihitellä kaikelle mitä ei kykene ymmärtämään.
Toiseksi, tammikuussa -09 oli jakso, jossa vierailivat moskeijassa, aaveita nähtiin ja nauhalle tarttui myöskin hyräilyä.
paikan aktiivisuudesta, siis kuinka aktiivista paranormaalit ilmiöt on.
Ja käsittääkseni noi tyypit viipyy aika kauan niissä paikoissa, joten näytetään suurinpirtein vain ne havainnot ja niitä sitten tulkitaan jälkeenpäin.
Aina eivät saa edes yhtä 100 prosenttisen varmaa todistetta ilmiöistä.
Se itsemurhametsäjuttu oli aika outo. Miten 100 ihmistä vuodessa voi tehdä itsemurhan juuri kyseisessä metsässä. Onko niillä henkiillä sittenkin osuutta ainakin osaan itsemurhista, jos siellä on sellainen energia, ilmapiiri, joka voi houkuttelee itsemurhan tekoon kenet tahansa.
Toisaalta, jospa sielä päin on vain niin huonosti ihmisillä asiat, että sadan henkilön, mutta jos se on tasaluku joka vuosi, eli aina tasan sata niin hivenen outoa sekin.
Toistaiseksi yhtään ns. "paranormaalia" ilmiötä ei ole voitu tieteellisesti todentaa. Tai voisiko joku ystävällisesti laittaa linkin johonkin tieteelliseen artikkeliin, joka osoittaa jonkin yliluonnollisen ilmiön todeksi? Jos jossakin TV-ohjelmassa muka ilmenee joku "yliluonnollinen" ilmiö, se ei vielä todista yhtään mitään.
tekee vuodessa valtava määrä ihmisiä itsemurhan. Se todistaa jo sen, että kummituksia on olemassa, vielä kun niitä on tapahtunut pitkään.
Sielä kyllä pitää paikkansa se, että jos yksikin, niin silloin moni kummitus on totta!
Olen siis jo todistanut sinulle kummituksien olemassaolon, harmi vaan jos olet kuuro asian suhteen, toisin sanoen ruususen unessa.
Miten se, että jossain metsässä on tehty paljon itsemurhia, todistaa kummitusten olemassaolon?
"Olen siis jo todistanut sinulle kummituksien olemassaolon, harmi vaan jos olet kuuro asian suhteen, toisin sanoen ruususen unessa" :P
Et ole todistanut yhtään mitään. Uskotko kaiken, mitä televisiosta tulee? Kummituksista ei ole olemassa mitään konkreettisia todisteita. Ne kuuluvat kansanperinteeseen, ihan niin kuin maahiset, keijut, peikot ym..
Kuoleman jälkeen ei ole elämää, joten katoan olemattomiin, niin sitten sinäkin, kun sielua ei ole!!!!!!!!
Tuo on just tyypillistä skeptikoille, tuo tuollainen asenne. Kuuleppas, otappa ensin asioista selvää ja ihan itte, ennen kuin moisia esität ja ennen kaikkea käy muuallakin kuin Suomessa ja Kanarialla, keskustele ihmisten kanssa, niin tulet huomaamaan, että näitä asioita ovat tutkineet muutkin kuin huuh-haa-veikot. Suomi on vasta lapsenkengissä, joita siinä käyttävät ennen kaikkea skeptikot. Todistapas sinä ensin minulle, ettei kummituksia tms. paranormaaleja ilmiöitä ei ole olemassa. Minä voin henkilökohtaisesti tulla sen jälkeen mukanasi Britteihein kierrokselle, kunhan maksat lippusi ja majoituksesi ja tapaat asiantuntijoita. Tuo kansanperinteeseen vetoaminen ei tue kantaasi, sillä tottakai kummitukset ovat osa kansanperinnettä, koska niitä on aina ollut. :D Voi, voi.... ei enää jaksaisi.
Näin se kyllä taitaa olla, ja hyvä niin.
"Todistapas sinä ensin minulle, ettei kummituksia tms. paranormaaleja ilmiöitä ei ole olemassa" :P
Ja millä sinä sitten todistat, että niitä on?
Yliluonnolliset ilmiöt ovat subjektiivinen kokemus. Niihin joko uskoo tai ei usko. En väitä, etteikö niitä olisi, mutta yhtään ilmiötä ei ole kokeellisesti todistettu.
katsoa piirin ?!
Siitä meediosta on moni vakuuttunut ja tuohan nyt on vain yksi maailman sadoista oikeista meedioista. Huijarit asia erikseen, kuten joka alalla jn...
Miten sä luulet ettei oo yhtään todisteita saatu, kun maailma on alan tutkijoita monta, erittäin monia. Taps sarjassakin saatiin todistettua kummituksien olemassaolo ainakin sataprosenttisesti, ainakin muutama havainto sarjassa jo todistaa että kummituksia on olemassa, koska siinäkin sentään käytiin paikoissa joissa kummittelee.
Jos alueella kuolee vuosittain paljon ihmisiä, se on kaikkein varminta, että sellaisessa paikassa havaitaan kummittelua, ainakin jos alueella vietetään useampi tunti aikaa.
Lyhyesti sanottuna juttu on jo todistettu. Eri asia vain on ketkä ovat riittävän fiksuja asian tiedostamiseen. Toiset ovat, toiset eivät.
Tässä esimerkiksi todiste kummituksista kaikille riittävän älykapasiteetin omaaville henkilöille.
Maapallo on iso paikka ja kummituksista on puhuttu iät ja ajat. Sitten yhtenä kauniina päivänä joku setä keksi television ja voila meilä oli väline, josta aikojen saatossa alkoi näkyä dokumentteja kummittelusta. Yhtään oikeaa ns kummittelupaikaksi kutsuttua paikkaa kautta aikojen, ei olla pystytty todistamaan keksityksi.
Tämä kertoo sen että kun niitä ei ole voitu todistaa huijauksiksi, on ilmiö olemassa, kun taas jos huijauksiksi väitetään, siitä ei ole ollut mitään todisteita. On vain setiä ja tätejä, jotka vannovat rahastuksen tms olevan ilmiön taustalla, mutta kyllä se meediokin leipänsä ansaitsee, kuten kuka tahansa konttorirottakin. Eikä tietääkseni monikaan meedio saa työstään rahaa, vaan tienaa leipänsä muulla tavalla, kun kyvyllään aistia henkiä jne.
Ihminen pelkkänä lihamöhkäleenä olisi kuin robotti, joka ei tajuaisi omaa olemassaoloaankaan. Se että tajuaa oman olemassaolonsa lähtee keskusyksiköstä ja se on sielu tai miksi sitä nyt haluaa kutsua. Henkien eritasoisuus on yksi syy kummittelulle. Toiset on niin alhaisella tasolla, etteivät uskalla mennä valoon ja siksi voivat jäädä kummittelemaan ja yksi syy ilmiölle on myös spiritismi, josta siitäkin on todisteita.
Ei riitä, että toteat kummituksia olevan. Mistä voin tarkistaa väitteesi? Voitko laittaa tähän linkin, jossa kuvailemasi havainto esitellään tuloksineen ja tutkimusmenetelmineen?
Edelleenkkään yhtään paranormaalia ilmiötä ei ole kokeellisesti todistettu.
Onko tuosta jotain tieteellistä tutkimusta?
Voit tarkistaa ihan pienellä silkalla ajattelulla noin suurinpiirtein, että kuinka monta meediota ja kummitustaloa ja spiritismin harjoittajaa ja kummitusliftaria, hautuumaakummituksia, noituutta, henkiparannusta ja paljon muuta on noin heittomerkeissä suurin pirtein väitetty koettavan.
Vastaukseksi saat, että kun yksikin on noista miljoonista niin kun on totta, on moni, eli sinä olet nyt justiinsa saanut todisteen suoraan syliisi, silkkisellä liinalla. Sinun tulee vain oivaltaa!
......
Asia nyt vain on niin, että minun ei tarvitse todistaa yhtään mitään. Koska yhtään kummitusta ei ole tietääkseni saatu näyttäytymään missään kokeellisessa tutkimuksessa, niiden olemassaolosta ei ole todisteita. Toki monet ihmiset väittävät nähneensä niitä, mutta väitteiden todenperäisyyttä ei pysty tarkistamaan mistään. Kun jotain asiaa tutkitaan tieteellisesti, tulee kokeen olla myös toistettavissa.
"Kun jotain asiaa tutkitaan tieteellisesti, tulee kokeen olla myös toistettavissa."
Kerro se tähtitieteilijöille!
"Edelleenkkään yhtään paranormaalia ilmiötä ei ole kokeellisesti todistettu."
Olet siis tarkistanut kaiken, mitä parapsykologian tutkijoiden arkistoihin on kertynyt yli 120 vuoden ajalta.
Käytät maallikkomaista ilmaisua "todistaa", mutta et ole yksin siinä suhteessa tällä foorumilla. Mitään empiiristä teoriaa tai hypoteesia ei voida todistaa. Ei myöskään ilmiöitä voida todistaa, vertaa esim. kreationistit, joiden mukaan makroevoluutiota ei ole olemassa.
Jospa laittaisit tähän yhdenkin tieteellisessä sarjassa julkaistun tutkimuksen, jonka tuloksesta ilmenee, että jokin paranormaali ilmiö on havaittu. Ei luulisi olevan vaikeata, jos kerran tutkimuksia on julkaistu niin paljon.
Minusta kreationistien uskomukset vedenpaisumuksineen ja Nooa-tarinoineen ovat samalla tavalla pseudotieteellisiä kuin aaveisiin ja kummituksiin uskovienkin.
Käykö parapsykologian vertaisarvioidut julkaisut?
(Journal of Parapsychology, Journal of SPR, Journal of Scientific Exploration, jne.)
Parapsykologian tutkijoiden tuloksia julkaistaan tietenkin voittopuolisesti alan omissa lehdissä. Vähäisessä määrin kuitenkin myös valtavirran tieteiden julkaisuissa.
"Yhtään oikeaa ns kummittelupaikaksi kutsuttua paikkaa kautta aikojen, ei olla pystytty todistamaan keksityksi. "
Mutta eipä niiden suhteen ole kukaan pystynyt myöskään konkreetisesti todistamaan sitä kummittelua? Ja konkreettinen ei tarkoita sitä, että "joku" tai edes "jotkut" ovat paikassa kokeneet/nähneet "jotain". Heiluvat pöydät pimeässä, epämääräiset huokaukset nurkan takaa tai yksittäisten ihmisten tuntemukset eivät ole yhtä kuin konkreettinen todiste.
Edelleen odotan mielenkiinnolla sitä linkkiäsi artikkeliin, jossa kokeellisesti osoitetaan jokin paranormaali ilmiö, esim. aave.
Onneksi tiedemiehet ovat huomattavasti avarakatseisempia kuin yltiöskepsismiin sairastuneet maallikot. Muutenhan asuisimme vielä luolissa ja metsästäisimme ruokamme keihäillä.
Ihmettelen suuresti miksi okivi edes alentuu tämän tapaiseen väittelyyn mukaan. Kaivetaan tähän nyt kuitenkin muutama parapsykologian tieteellistä tutkimusta käsittelevä artikkeli malliksi mukaan.
http://www.parapsych.org/papers/06.pdf
http://www.psy.ed.ac.uk/people/s9906490/index_html
http://faculty.washington.edu/toddr/
http://www.scientificexploration.org/SS ... stract.pdf
http://www.jeanneachterberg.com/achetal.pdf
http://www.jeanneachterberg.com/index.html
http://www.deanradin.com/papers/IntJYog ... 203406.pdf
http://stg1.kar.nic.in/nimhans/
jne...
Ehkä tiede joskus löytää tältäkin saralta jotain uutta. Aika näyttää.
Katsoin paria artikkelia. Linkeissä esiteltiin lähinnä aivotoiminnan tutkimuksia, ainkmin niissä, jotka avautuivat. Näistä tutkumustuloksista on vielä pitkä matka aaveisiin, demoneihin, meedioihin ym. ym. ,joihin täällä jotkut ilmeisesti ihan vakavissaan uskovat. Lähinnä nyt olisin utelias lukemaan tutkimuksen, jossa kokeellisesti osoitetaan esimerkiksi kummittelu.
Pyysit linkkiä tutkimuksiin joissa osoitetaan jokin paranormaali ilmiö ja sellaisia sinulle tarjosin. Vaatii kieltämättä jonkinverran osaamista maalata osa linkeistä ja sitten kopioida ne kokonaisuudessaan selaimen osoitekenttään. Valitettavasti ne eivät kaikki tulleet palstalle skeptikkoystävällisessä muodossa. ;)
Ihmisillä on kokemuksia kummittelusta ja niiden kokemusten arvoa ei vähennä tieteellisten todisteiden puute. Asiaa tarkemmin tutkimatta uskallan lonkalta heittää, että tieteellisiä todisteita kummittelusta siinä muodossa kuin sinä niitä haluat ei yksinkertaisesti ole olemassa.
"Asiaa tarkemmin tutkimatta uskallan lonkalta heittää, että tieteellisiä todisteita kummittelusta siinä muodossa kuin sinä niitä haluat ei yksinkertaisesti ole olemassa"
Loppultakin puhut asiaa! Kummitukset, demonit ym. kuuluvat kansanperinteeseen, eikä niiden olemassaolosta ole minkäänlaista näyttöä. Niihin joko uskoo tai ei. Itse olen hyvin epäileväinen, koska ainut näyttö esimerkiksi aaveista ovat ihmisten kertomukset.
Toinen vaihtoehto on se, että ilmiön luonteesta johtuen sitä ei ole mahdollista tutkia tieteellisin metodein.
Spontaani ilmiö joka näyttää katoavan aina kun sen läheisyyteen tuodaan mittalaitteita tai sitä yritetään vangita laboratorioon ei välttämättä tarkoita sitä, että se ei olisi todellinen.
Meidän havaintoikkunamme on muutenkin hyvin rajallinen käsittäen lähinnä vain sähkömagneettisen spektrin.
Joka tapauksessa ainakin humanistisiin tieteisiin kuuluvalle folkloristiikalle sekä uskontotieteille se tarjoaa työsarkaa. Luonnontieteet eivät taida oikein näihin asioihin taipua. :)
Minä en välitä lyödä lyttyyn niidenkään ihmisten ponnisteluja jotka harrastuksekseen yrittävät tutkia tätä ilmiötä. Se on harrastus siinä missä pitsin nyplääminenkin.
Kiitoksia Varaktorille avusta linkkien kaivamisessa. Ei ole mitään uutta, että jos pallo saadaan maaliin, niin skeptikot alkavat liikutella maalitolppia ja sanovat, että "ei ollut vakuuttavaa". Sillä tiellä ei ole loppua.
Kummitukset ovat äärimmäisen hankalia kokeellisen tutkimuksen kohteita. Ilmiöt tapahtuvat satunnaisesti ja voi välillä olla pitkiäkin tapahtumattomia jaksoja. Dokumentointiyrityksillä on lisäksi ilmiöiden tapahtumista estävä vaikutus.
Poltergeistit ovat paljon helpompia. Mitähän arvon c-skeptikko tuumaa esimerkiksi Rosenheimin poltergeistista, jonka aion laittaa omalla otsikollaan tänne.
Siellä on lopussa kirjallisuusviitteitäkin. Vain mitättömän pieni osa parapsykologian tutkijoiden artikkeleista on kokonaisuudessaan luettavissa netissä. Hyvin mukana pysymiseen vaaditaan lehtien tilauksia ja maksullisia imurointeja tai kirjastoihin turvautumista.
Alla oleva suppea yhteenveto perustuu Rosenheimin tapauksen ensimmäisiin, alustaviin raportteihin ja muutamaan myöhempään yhteenvetoon. Tietoja yhdistelemällä saa melko hyvän yleiskuvan tapahtumista, vaikka paljon tärkeitä yksityiskohtia puuttuukin. Monien paikalla olleiden allekirjoitetut raportit ja lausunnot jäävät puuttumaan yhteenvedostani, vaikka niitä Benderin artikkelien mukaan kerääntyi suuret määrät tutkimuksen aikana.
Kyseinen, ehkä toistaiseksi parhaiten tutkittu poltergeist-ilmiö esiintyi Baijerissa, Rosenheimin kaupungissa talvella 1967/68. Tapahtumapaikkana oli Adamin lakiasiaintoimisto. Jo kesällä toimistossa huomattiin häiriöitä puhelimien toiminnassa. Usein soivat kaikki toimiston neljä puhelinta yhtä aikaa, vaikka kukaan ei ollut soittamassa sinne. Puhelut katkeilivat usein ja puhelinlaskut olivat epätavallisen suuret.
Marraskuussa alkoi esiintyä uusia ja voimakkaampia ilmiöitä, muun muassa katossa 2,5 metrin korkeudella olevat loisteputket sammuivat vähän väliä. Tutkittaessa huomattiin, että putket olivat kääntyneet kiinnityksissään 90 astetta. Automaattisulakkeet laukesivat vähän väliä ilman havaittavaa syytä. Kuului kovia paukahduksia eri puolilta toimistoa, ei mistään esineistä tai muista pinnoista vaan ikäänkuin suoraan ilmasta.
Aluksi oletettiin häiriöiden aiheutuvan sähköverkon vioista. Sähkölaitoksen asiantuntija tuli tutkimaan tapausta ja asensi 16.11.1967 piirturin, jolla voitiin mitata huoneiston sähköverkkoa, valinnaisesti joko jännitettä tai kulkevaa virtaa. Asiattoman käsittelyn estämiseksi piirturia käytettiin aluksi pitkän aikaa sinetöitynä, jolloin paperi ja kynä jäivät tavoittamattomiin suojalasin alle. Kun sinetöinti myöhemmin lopetettiin paperin vaihtamisen helpottamiseksi, niin tulostuksessa ei tapahtunut muutoksia.
Piirturi toikin esiin piikkejä sekä jännitteessä että virran kulutuksessa ja toisinaan kynä löi mittausalueen yläreunaan asti. Tuloksissa oli kuitenkin selittämättömiä piirteitä, joita oli nähtävissä myös raportteihin liitetyissä kuvissa piirturipapereista. Vaikka piirturi näytti 50 ampeerin virtaa, niin sulakkeita ei lauennut. Toisaalta taas sulakkeita laukesi ilman vastaavia piikkejä piirturilla. Niin ollen sulakkeiden laukeaminen ja piirturin piikit eivät vastanneet toisiaan.
Piirturipaperin nopeus oli 1 mm/min ja piikit muodostivat useassa tapauksessa jopa minuutin kulumista vastaavia silmukoita ja kaaria. Kynä ei rakenteen jäykkyyden vuoksi voinut liikkua paperin kulkusuuntaan, joten silmukat varmuudella johtuivat paperin liikkeestä. Paperin ajoittaiseen nousemiseen irti alustastaan viittaa se, että kynästä tuli pari kertaa repeämiä paperiin. Sinetöidyn piirturin paperiin ei päässyt käsiksi ilman sinetin avaamista ja ilman sinetöintiäkin paperin liikuttelu jälkien kuvaamalla tavalla olisi ollut erittäin hankalaa.
Myös puhelinlaitokselta tuli tutkija tarkistamaan yhteyksiä. Hän asensi laskurin rekisteröimään kaikki toimiston puhelut. Laskuri rekisteröi toisinaan puheluita todistajan nähden, vaikka kukaan ei ollut puhelimessa. Eräässä vaiheessa käytössä oli vain yksi puhelin valvonnan helpottamiseksi. Vaikka puhelinten numerolevy lukittiin, niin puheluita edelleen rekisteröityi.
Puhelinlaitoksen tutkija päätyi siihen tulokseen, että linjat toimivat oikein, mutta puhelut toimistosta soitettiin selittämättömällä tavalla. Tällöin ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin mekaaninen voimavaikutus puhelimiin. Niiden tiettyjä jousia piti painaa sopivassa järjestyksessä numeron valitsemiseksi. Esimerkiksi Neiti Ajalle oli pahimmillaan soitettu 32 kertaa 10 minuutin aikana numeroon 0119 ja toisinaan 4-5 soittoa minuutissa, kaiken kaikkiaan satoja soittoja. Soittojen takana täytyi olla jonkinlaisen älyn, kun se osasi antaa mekaanisia impulsseja toistuvasti samalle numerolle.
Maanantaina 20.11.1967 kovan paukahduksen jälkeen johtajan huoneen katosta putosi loisteputki lattialle ja särkyi. Koska putoavia loisteputkia pidettiin liian vaarallisina, ne kaikki vaihdettiin hehkulamppuvalaisimiin tapauksen jälkeen. Hehkulamppuja poksahteli rikki ja toisinaan särkyivät myös lasiset lampunvarjostimet. Katosta riippuvat valaisimet heiluivat usein, toisinaan jopa niin rajusti että kolahtivat kattoon. Heiluvan valaisimen viereen katosta ripustettu muoviheiluri ei liikkunut. Kopiokoneen kehitysliuosta vuoti toisinaan selittämättömästi lattialle.
Toimiston johtaja teki hävityksen takia rikosilmoituksen "tuntemattomasta", jonka jälkeen myös poliiseja tuli paikalle tutkimaan tilannetta. Ilmiöitä esiintyi vain työaikana, joten joku toimiston väestä oli todennäköinen syyllinen. Pian keksittiin, että ilmiöitä tapahtui vain silloin, kun 19-vuotias Annemarie Schneider oli paikalla. Lamput poksahtelivat hänen läheisyydessään niin, että hän usein sai sirpaleita päälleen.
Eräs toimiston omistajista päivitteli tapahtuvia häiriöitä ja tuli tokaisseeksi: "Nyt enää vai puuttuu, että kuvat seinällä liikkuvat"! Ja todella, pian ne alkoivatkin liikkua. Taulut ja kalenterit heilahtelivat kiinnityksissään, pyörähtelivät kiinnityskoukkunsa ympäri ja toisinaan putosivat. Taulut liikkuivat yleensä silloin, kun kukaan ei sattunut katsomaan sinne päin. Muutamat henkilöt kuitenkin pääsivät näkemään joitakin heilahduksia, jotka tapahtuivat nopeana liikkeenä. He vakuuttivat nähneensä kaiken niin hyvin, että kukaan paikalla ollut ei voinut aiheuttaa liikkeitä normaalilla tavalla.
Parapsykologian professori Hans Bender tuli paikalle kahden avustajansa kanssa 1.12.1967. Sähkölaitteiden selittämättömiksi jääneiden häiriöiden vuoksi hän kutsui lisäksi paikalle fyysikkoja, jotka mittasivat sähköverkkoa ja konttoritilojen ilmiöitä nelikanavaisella muistioskilloskoopilla. Sillä mitattiin verkon jännitettä, sähkökentän muutoksia, magneettikenttiä ja ilmaääniä mikrofonin avulla. Nopeasti täyttyvän muistin takia oskilloskooppi ei tallentanut koko aikaa, vaan tallennus laukaistiin käyntiin pienistä muutoksista mitattavilla kanavilla.
Oskilloskooppi ei vahvistanut piirturinkäyrän piikkejä eikä mittauksissa löytynyt mitään ympäristösyytä niille. Kaikista piirturia koskevista tuloksista voidaan varmuudella päätellä, että piirturinkäyrien selittämättömät piikit eivät aiheutuneet sähköverkosta tulleista häiriöistä vaan mekaanisesta voimavaikutuksesta piirturiin. Mekaaniseen vaikutukseen viittaa myös se, että särkyneissä hehkulampuissa oli hehkulanka toisinaan ehjänä.
Parapsykologian tutkijat yrittivät kuvata videolle toimiston ilmiöitä. He saivatkin tallennetuksi valaisinten heilumista ja paukahdusääniä, mutta taulujen liikkeen videoiminen ei onnistunut. Sensijaan henkilökunta onnistui videoimaan yhden 120 (tai ensimmäisen raportin mukaan 320) asteen pyörähdyksen.
Monessa tilanteessa huomattiin, että ilmiöt välttelivät suoraan havaituksi tulemista. Lähes aina ne tapahtuivat sellaisessa paikassa, jota kukaan ei tullut katsoneeksi, ja huomion kohteina olevissa paikoissa ei yleensä tapahtunut mitään. Esimerkiksi kun usein liikkuneeseen tauluun kohdistettiin videokamera, niin se ei liikahtanutkaan. Mutta se liikahti heti, kun videolaitteen nauha loppui ja nauhoitus pysähtyi.
Kun häiriöiden aiheuttajaksi todettiin Annemarie, niin vahinkojen vähentämiseksi hänelle myönnettiin lomaa. Kuitenkin hän halusi käydä työpaikallaan joululoman jälkeen. Näiden käyntien aikana alkoi taas tapahtua ja entistäkin voimallisemmin. Fysiikan professori näki, miten pöytälaatikoita tuli itsekseen ulos. Kaksi kertaa siirtyi 3,5 sentnerin eli noin 175 kg painoinen asiakirjakaappi noin 30 cm ulos seinästä. Tauluja putoili ja hehkulamppuja särkyi entistä tiuhempaan tahtiin.
Annemarie ja häntä vastapäätä istuva toimiston työntekijä valittivat toisinaan tuntevansa kovaa puristusta jommallakummalla korvallaan ja kohta tuli iholla näkyviin korvasta kaulaan asti ulottuva punottava alue.
Kun Annemarie siirtyi toisen työnantajan toimistoon, niin ilmiöt Adamin toimistossa loppuivat. Ne jatkuivat vielä hetken heikkoina hänen kotonaan ja todennäköisesti myös uudessa toimistossa. Ainakin 40 paikalla ollutta henkilöä havaitsi Rosenheimin ilmiöitä, mukana parapsykologian tutkijoita, teknikoita, poliiseja, lääkäreitä, psykiatreja, fyysikoita, psykologeja, toimiston henkilökuntaa, asiakkaita ja muita.
Paikalla kävi myös skeptinen taikuri Allan, joka huomasi tutkimuksissa käytetyn muoviheilurin nailonisen ripustuslangan riippumassa katosta. Niinpä kirjassa Allan, Schiff und Kramer: "Falsche Geister – echte Schwindler" todettiin koko tapaus huijaukseksi. Melko rohkea väite tapauksen kokonaisuuden huomioon ottaen. Olisipa ollut ihme, ellei keskushenkilöä ja muuta henkilökuntaa olisi tarkkailtu tiukasti havaintojen ja tutkimusten aikana, jopa rikospoliisin toimesta.
Toimiston omistaja haastoi kirjan kustantajan oikeuteen, koska hän itse ja hänen henkilökuntansa tulivat kirjassa syytetyiksi vilpistä. Todistusten perusteella oikeus totesi henkilökunnan syyttömäksi ja kielsi kirjan jatkolevityksen. Oikeudenkäynti vahvisti tutkimuksissa saatua tietoa, kun sen tuloksena todettiin, ettei ketään saatu kiinni ilmiöiden vilpillisestä aiheuttamisesta.
Tapauksen yhteydessä ilmenivät monissa muissakin poltergeist-ilmiöissä esiin tulleet seikat:
1. Ilmiöt tapahtuivat vain keskushenkilön ollessa paikalla.
2. Ilmiöitä tapahtui eniten aivan keskushenkilön läheisyydessä ja ne harvenivat etäisyyden kasvaessa.
3. Ilmiöt välttelivät suoraa havaitsemista tapahtumahetkellä, mutta välttely ei ollut täydellistä.
4. Tapahtumista oli pääteltävissä, että niiden takana oli jonkinlainen äly.
5. Keskushenkilöllä oli "psyykkisiä jännitteitä".
Yhteenvedon lähteet ovat (aikajärjestyksessä):
Hans Bender (1968): Der Rosenheimer Spuk – Ein Fall spontaner Psykokinese. (Ein vorläufiger Bericht). Zeitschrift für Parapsychologie und Grenzgebiete der Psychologie Vol. 11 s.104-112.
F. Karger und G. Zicha (1968): Physikalische Untersuchung des Spukfalles in Rosenheim. Zeitschrift für Parapsychologie und Grenzgebiete der Psychologie Vol. 11 s.113-131.
Hans Bender (1971): Unser sechster Sinn. Deutsche Verlags-Anstalt, Stuttgart.
Hans Bender (1973): Verborgene Wirklichkeit. Walter-Verlag, Olten und Freiburg im Breisgau.
Alan Gauld and A.D.Cornell (1979): Poltergeists. Routledge & Kegan Paul, London, Boston and Henley.
Elmar R. Gruber (1981): On the Track of the Poltergeist. ASPR Newsletter Vol. VII, Number 1, January 1981.
Rosenheim-videoita:
Saksa, geistervideohund:
http://www.youtube.com/watch?v=xTtjN6E2BtA
Saksa, Bierman:
http://www.youtube.com/watch?v=p1LjrnsH144
Espanja, Rosenheim 1/2:
http://www.youtube.com/watch?v=IeWNvooDRQU&NR=1
Espanja, Rosenheim 2/2:
http://www.youtube.com/watch?v=dDUZHKp9eF4&NR=1
Kotimaisista tulee mieleen ensimmäisinä legendaariset Martinin pirut Ylöjärvellä 1885 ja Mäkkylän kummitus Mäkkylässä 1946.
Sinä varmaan osaisit kertoa uudemmistakin tapauksista. Poltergeist on minulle ilmiönä outo, en ole siihen juurikaan tutustunut.
Kasaan kyllä välineistöä myös tämän tapaisten ilmiöiden tutkimiseen vaikka pääpaino onkin ihan muualla niinkuin varmaan tiedätkin.
"Dokumentointiyrityksillä on lisäksi ilmiöiden tapahtumista estävä vaikutus."
Mihin lähteeseen tämä väite perustuu?
Tuorein lähde oli vuodelta 1981! Miksi väitettyä ilmiötä ei ole tutkittu uudelleen nykyaikaisilla menetelmillä? Tieteellisen tutkumukseen kuuluu, että koe voidaan tarvittaessa toistaa.
Jos siis taivaalla havaitaan supernova, niin sen pitää leimahtaa siellä uudestaan ainakin kun tiedemiehet haluavat toistaa kokeen (havaita kohteen uudestaa).
Tieteelliseen tutkimukseen todellakin kuuluu toistettavuus, mutta poltergeist pirulainen kun toisinaan haistattaa tieteelle pitkät pas... :D
Satunnainen ilmiö ei todellakaan ole oikein luonnontieteille otollinen tutkittava. Sen ainakin minä kernaasti tässä myönnän.
Kummittelut ym. paranormaalit ilmiöt perustuvat pelkästään ihmisten subjektiivisiin havaintoihin. Sen takia niitä on vaikeata uskoa. Usein ilmiöille löytyy täysin luonnollinen selitys.
Minä kun luulin, että fysikaaliset tutkimustulokset olisivat vahvinta näyttöä skeptikkojen mielestä.
Kaikesta huomaa, että arvon c";) ei ole lukenut kunnolla tiivistä tekstiä tai ainakaan ei ole ymmärtänyt sitä. Noissa piirturinkäyrissä on paljon tukevaa asiaa. Olisi kaivattu yksityskohtaisempaa kommentointia ymmärtämisen osoittamiseksi.
"Tuorein lähde oli vuodelta 1981!"
Ahaa, tieteen tekeminen on alkanut ilmeisesti vuonna 2000?
"Miksi väitettyä ilmiötä ei ole tutkittu uudelleen nykyaikaisilla menetelmillä?"
Koska se sattui loppumaan, mikä olisi ilmennyt jutustakin.
"Tieteellisen tutkumukseen kuuluu, että koe voidaan tarvittaessa toistaa."
Epäilemättä. Mutta tieteeseen kuuluu paljon muutakin. Jokaista tiedettä pitäisi kaiken järjen mukaan tutkia sen ilmiöihin parhaiten sopivilla menetelmillä. Eiköhän arvon c";) ole jo näillä kommenteilla osoittanut todellisen arvonsa asiallisena keskustelijana.
Mutta kun näissä paranormaaleja ilmiöitä käsittelevissä tutkimuksissa on juuri se vika, että on lähes mahdotonta tehdä mitään kokeita. Etkö itse maininnut, että ilmiöt muka eivät tapahdu silloin, kun yritetään mitata jotain? Tämä on juuri se heikko lenkki. Väitetään, että josain talossa kummittelee, mutta kun asiaa tutkitaan, kummituksia ei ilmaannu. Sen takia on vaikeata saada objektiivista näyttöä mistään.
Kyllä kummitteluakin voidaan tutkia, mutta sen omilla ehdoilla. Ääniherätteisillä laitteilla on mahdollista saada selviä ääniä talteen. Kummitustaloissa asuvat vain eivät yleensä keksi sellaista mahdollisuutta - olen tavannut vain yhden joka oli keksinyt. Tuskin kukaan tekee edes muistiinpanoja.
Ja kaikki tippuneet tai särkyneet esineet, auenneet lukot ja ovet, käännetyt termostaatit, hävinneet tavarat jne. jäävät silleen. Toisinaan hävinneet tavarat palaavat hyvin näkyvälle ja taatusti tarkastetulle paikalle.
Tätä väittelyä voi tietysti jatkaa loputtomiin, enkä tietenkään voi vaikuttaa uskomukseesi. Itse pidän paranormaaleja ilmiöitä lähinnä huuhaana. Toki aaveita on nähty iät ajat, mutta nykyään, kun ihmiset tietävät asioista enemmän, myös kummituksia "nähdään" vähemmän kuin esimerkiksi 100 vuotta sitten. Kummitukset ovat osa kansanperinnettä, eikä niiden olemassaolosta ole minkäänlaista varmaa näyttöä. Myöskään parapsykologiaa ei voi opiskella yleensä yliopistoissa, esimerkiksi Helsingissä.
Mitenkähän monta ilmoitetun tapauksen tarkistusta olet tehnyt? Minä olen tehnyt kymmeniä. No, sinä tunnut tietävän kaiken jo suoralta kädeltä, ilmeisesti olet selvänäkijä. Muuten moinen varmuus ei ole mahdollista.
Mistähän johtuu, että et saa minua vakuuttuneeksi? Johtuisikohan siitä, että tietämättömyytesi on tullut selväksi. Sinun on turha yrittää opettaa tieteen periaatteita, kun et tunnu niitä hallitsevan. Kuinkas se nyt olikaan niiden Rosenheimin piirturinkäyrien kanssa?
Käyt siis katsomassa aina paikanpäällä, ja toteamassa, että joo: selvä kummittelutapaus. Eli olet jonkinlainen ghostbuster?
Vaikka kuinka yritätä väittää toisin, tiedeyhteisö ei pidä kummituksia todellisina. Mutta kuten jo olen sanonut, ne ovat uskon asia. En tiedä, onko niitä, mutta koska näyttöä ei ole, suhtaudun suurella varauksella ilmiöön. Jotenkin surkuhupaisaa tällä palstalla, että osa kirjoittelijoista on niin tohkeissaan asiasta, sinä mukaan luettuna. Täällä saa lukea, kuinka joku ihan tosissaan väittää, että nukke yritti kuristaa, tai että mörkö asuu metsässä. Esimerkiksi tuo metsän pelko on vain murheellinen esimerkki siitä, miten luonnosta vierautuneita ihmiset ovat. Mitä ihmeen pelättävää metsässä on? Paljon vaarallisempaa on liikkua yöllä esim. Helsingin keskustassa.
"Käyt siis katsomassa aina paikanpäällä, ja toteamassa, että joo: selvä kummittelutapaus. Eli olet jonkinlainen ghostbuster?"
Kyllä, mahdollisuuksien mukaan käyn paikalla silloin, kun on toiveita varmistusten ja lisämateriaalin saamisesta. Suurelle osalle havainnoista löytyy todennäköinen tavallinen selitys jo alustavissa keskusteluissa.
"Vaikka kuinka yritätä väittää toisin, tiedeyhteisö ei pidä kummituksia todellisina."
Minä en ole tietääkseni väittänyt, että "tiedeyhteisö pitää kummituksia todellisina". Parapsykologeistakin vain osa pitää ilmiöitä todellisina tapahtumina. Mitä mahdolliset "kummitukset" sitten ovat, onkin jo hiukan vaikeampi kysymys.
"Mutta kuten jo olen sanonut, ne ovat uskon asia. En tiedä, onko niitä, mutta koska näyttöä ei ole, suhtaudun suurella varauksella ilmiöön."
Hih, kuitenkin "tiedät", että näyttöä ei ole - tutkimatta ja tietämättä asioista oikeastaan mitään. "Tiedät", että kaikki löytämäni näyttö on vain minun uskovaisuuteni tulosta. Loistavaa, jatka vain valitsemallasi tiellä.
"Jotenkin surkuhupaisaa tällä palstalla, että osa kirjoittelijoista on niin tohkeissaan asiasta, sinä mukaan luettuna. Täällä saa lukea, kuinka joku ihan tosissaan väittää, että nukke yritti kuristaa, tai että mörkö asuu metsässä. Esimerkiksi tuo metsän pelko on vain murheellinen esimerkki siitä, miten luonnosta vierautuneita ihmiset ovat. Mitä ihmeen pelättävää metsässä on? Paljon vaarallisempaa on liikkua yöllä esim. Helsingin keskustassa."
Tuohon yhdyn lukuunottamatta sitä, että minä olisin "tohkeissani" asioita tuntematta ja vain uskon pohjalta.
Minusta kummitusten olemista tai olemattomuutta ei voi tarkkaan määritellä. Helppo on sanoa että niitä on tai ei ole, mutta silloin esiin astuvat eri henkilöiden kokemukset joita ei aina voi selittää. Kummittelut ja muut tapaukset voivat johtua ilmiöistä joita tiede ei voi selittää. Esimerkiksi pimeää ainetta oletetaan olevan, mutta mikään laite ei sitä pysty havaitsemaan. Ihmisen mielikuvitus on myös osana näitä tapauksia ja mm. unihalvukset. Toisaalta vahvat paranormaalit kokemukset ovat asia jota en itse osaa selittää.
Ei ne huokaukset ja muut äänet mitään harhojakaan ole. Myös on nähty silmillä haamuja.
Kehotan sinua itseäsi samaan: tutki muita kulttuureja.
Tällä tarkoitan, että lukisit muutakin kuin anglosaksista kirjallisuutta, jonka ajattelumaailma on meille käännöstöinä satoja vuosia kopioitunut.
Tiesitkö, että esimerkiksi islamin piirissä kummituksia ei tunneta?
Näin siitä huolimatta, että populaarikulttuurimme aika yhteen ääneen väittää ymmärtävänsä, mistä kummittelussa on kyse.
Tahtoisin sinne heti.
Siellä on ollut itsemurhia ja varmaan myös olio lavastanutkin. Ja ajatelkaa jotka ovat eksyneet
he eksyvät ja pystyttävät teltat ja miettivät mihin aamulla suunnistaa. Siellä sitten alkaa kuulua
askelia ja he näkevät sen olion joka käy jonkun kimppuun ja muut juoksevat karkuun ymmärrän sen pelon.
http://3.bp.blogspot.com/_5p3ywQwfWjI/Rd5DN1MzMZI/AAAAAAAAAdI/WE2S1sxTrH4/s320/Aokigahara-jukai.jpg
http://2.bp.blogspot.com/_3jOnXwsDjmk/SQn5CSTdehI/AAAAAAAAAPs/-LqVMk7C21s/s400/9036_18AokigaharaUntitled2.jpg
joku ihmeen : Mt. Fuji ??
metsää noissa kuvissa!
tosiaan tuo mukava metsä sijaitsee fuji nimisen tulivuoren lähettyvillä!
Edellä puhutaan Rosenheimin tapauksesta. Se on kuin meiltä kotoa! Tarinassa kerrotaan, että ilmiöt välttelivät havaituksi tulemista, mutta minun kokemus oli, että jos oli vieraita, niin nuo ilmiöt pikemminkin voimistuivat. Varoitin niistä vieraita, ja jotkut olivat jopa ihastuneita saadessaan nähdä ja kokea jotakin niin erikoista. Itselle tilanne ei ollut ollenkaan niin ihastuttavan miellyttävä.
Emme asu enää samassa talossa - vaikka se meillä on edelleenkin, ja tässä talossa, jossa nyt asumme, ei ole ihan niin villi meno - ainakaan vielä.
Todennäköisesti aiheutan ilmiöt itse, koska kuljetan niitä mukana muuallekin. Se saa mitä kummallisimpia muotoja, ja erikoisin tilanne oli, kun olin vieraisilla kerrostaloasunnossa, ja jos astuin askeleenkaan, niin kuului ontto ja kova narina kuin olisin kävellyt vanhassa talossa irti olevien, kuivien lattialatojan päällä.
Tilanne sai isäntäväkeni lievään paniikkiin, mutta kävelemättäkään muuttamaa kymmentä metriä ulko-ovelle, en voinut asunnosta poistua. Koitin ottaa niin pitkiä askeleita kuin ikinä kykenin. Jos en astunut, ei kuulunut mitään ääntä. Se oli viimeinen vierailuni heidän luonaan. Samaa en ole kokenut ennen enkä jälkeen.
Ja mitä sähköön tulee - niin tapahtuipa kerran: jostakin kumman syystä kivahdin, sanallisesti, johon puolisoni huusi vähintäinkin yhtä hermostuneesti: "Pois siitä pöydän äärestä! Heti pois siitä pöydän äärestä!" Minä ihmettelin, että mitä hitsiä, mistä pöydän äärestä, ja yritin jatkaa kivahtamastani aiheesta, jonka jälkeen hän vain jatkoi samaa jankkaamistaan.
"Mitä hitsiä, kuuntele mitä sanon - miksi minun pitää tulla pois tästä", kysyin. Harmitti, kun hän koitti puhua jostakin muusta, kun minulla olisi ollut tulenpalavanintomielistä asiaa. "Helvetti, pois siitä - olet liian lähellä tietokonetta! Etkö ole huomannut, jos suutut tai hermostut, niin tietokone menee ihan sekaisin, hän selitti.
No, en ollut huomannut.