Onko se sulle vain sana, vai merkkaako jotain?
Mikä on moraalitonta, onko raja omien korvien
välissä, vai siinä mitä muut ajattelee?
Ootko koskaan tehnyt mitään moraalitonta, omasta
mielestäsi.. kaduitko jälkeenpäin..?)
Mikä on moraalitonta, onko raja omien korvien
välissä, vai siinä mitä muut ajattelee?
Ootko koskaan tehnyt mitään moraalitonta, omasta
mielestäsi.. kaduitko jälkeenpäin..?)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Uskon, että olen tehnyt sellaista, joka monen mielestä on moraalitonta, mutta "tehty mikä tehty" on mottoni, varsinkin kun tekemiseni ei ole vahingoittanut muita ihmisiä.
Mitä sitten moraaliin tulee, niin olen huomannut sen, että se vanha sanonta sopii: oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Ja se on jokaisella ihmisellä käsitys, mikä on oikein ja mikä väärin.
Se ei tunnu niin pahalle synnille, jos ajaa ylinopeutta, mutta jos silloin ajaa kolarin ja joku vammautuu tai käy pahemmin, silloin se on jo pahasti moraalitonta.
No muut ei ole minun moraalinpuutteesta joutunu kärsimään. Tuskin kenenkään pöytä ihan puhdas on, on varmaan jokaisella sattunut asioita, joita ei niin kunniakkaasti ajattele.
moraali kysymyksiä mielessäni.
Olen joskus elänyt erittäinkin moraalitonta elämää. Mutta olen antanut itselleni sen ajan anteeksi.
Pyrin elämään hyvää ja oikeaa elämää tänä päivänä.
Onko se sitten moraalista jonkun muun mielestä en osaa sanoa.
Kaksinais moralistinkin löydän itsestäni joskus. Selitän asioita ja oikeutan itselleni jotakin vaikka välttämättä aina en toimi oikein.
Se on kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen kysymys tuo moraali.
mutta sinä olitkin jo kirjoittanut mun vastauksen.
Itsekin koen - tekopyhästi ehkä - että olen kasvanut moraalisesti nuoruusvuosieni jälkeen. Kaikenlaista moraalittomuutta tuli harrastettua. Ehkä vanhemmiten tulee vaan niin mukavuudenhaluiseksi, että synnin tiet ei enää pahasti houkuttele. Tai sitten se oikeesti riittää, että on aikansa tehnyt pahuutta: tietää jo, mitä se on?
paikkansa se että kun sen tietää, ei mitään uutta auringon alla.
Toisaalta koen eläväni paljon vapaampaa elämää nyt, vaikka silloin uskoi olevansa vapaa kun vastusti kaikkea ja teki vääriä tekoja.
Mutta olen ajatellut vapaus ja vastuu itsestäni ja teoistani kulkevat käsikädessä.
tavat.
Varmasti olen monesti ollut moraaliton.
Joskus vahingossa, joskus tieten tahtoen.
Kukahan ei olisi ollut?
Käsittääkseni moraali"säännöt" ovat ihmisten toisilleen tekemiä, koska halutaan hallita ja määräillä mitä pitää tai ei saa tehdä. Varsinkin uskonnoissa tämmöisiä sääntöjä on mitä kummallisimpia, ja taustalla useinkin johtajien vallanhalu. Ajatellaanpa vaikka pukeutumis- ruoka- ja rituaalisääntöjä. Tiukka sukupuolimoraalikin on kokenut niin hurjaa uudistumista että ennen ehdottomasti kielletyt asiat eivät enää olekaan moraalittomia.
Minusta ainoita todellisesti moraalittomia asioita on sellaiset joilla aiheutetaan vahinkoa. Esim. epärehellisyys, julmuus, itsekäs toisista hyötyminen, kateus, väkivalta tms.
Mulle moraali merkitsee että yritän välttää tuommosta omissa teoissa. Ehkä olen niihin langennut huomaamattani mutta en tietoisesti. Vaikea katua, jos ei itse tajua tekojaan. Tietysti toki luulen olevani vapaa moisista paheista :D
en tehtyjä enkä myöskään tekemättömiä asioita. Oman moraalikäsitykseni mukaan en ole tehnyt mitään moraalitonta. Jos naapureilta kysyttäisiin, joku voisi olla eri mieltä.;))
Moraali on mielestäni laajakäsitteinen sana ja eri ihmisillä samoin kuin eri kulttuureissa sanan merkitys voi olla hyvinkin erilainen. Luulen, että osin laiskuuttani en ole ryhtynyt sellaisiin tekoihin, joita pitäisi yrittää salailla tai hävetä. Kun joutuu kuitenkin elämään itsensä kanssa lopun elämää, on paljon helpompaa kun voi seistä sanojensa ja tekojensa takana. Läheisissä ihmissuhteissa esim. avoimuus ja rehellisyys liittyvät mielestäni myös moraalin vaatimuksiin.
Asioita, mitä nyt tekisin toisin ja ihan nuoruudessani kun on tehnyt typerää.
Niinpä se ehkä on muillakin ja kaikesta voi kuitenkin oppia.
On kyllä totta, että kun elää itsensä kanssa, on mukavampi kun ei tarvitse itselleen hävetä.
Samaten olen kans sitä mieltä, että ihmissuhteessa pitää pyrkiä olemaan rehellinen.
ei välttämättä aina liity moraaliin. Olen tehnyt elämässäni monia virheitä ja vääriä valintojakin. Useimmat virheet toistaisin ihan mielelläni, koska niillä on ollut omat seurauksensa, joihin liittyviä elämänkokemuksia arvostan kaikesta huolimatta.
Olen myös tehnyt monia sellaisia virheitä, joita en enää tekisi, mutta mitään suurempia katumisen aiheita ei niihinkään liity. - Tulen vuosi vuodelta sallivammaksi... varsinkin itseäni kohtaan. Joitakin nuoruusvuosien kömmähdyksiä voi muistella jo hellästi hymyillen. Samaa virhettä en ole tehnyt kahta kertaa, mutta uusien keksiminen ei ole ollut minulle yhtään vaikeaa. Olen koko itsenäisen aikuisen ikäni ollut rehellinen, seissyt tekojeni ja sanojeni takana, enkä ole koskaan tarkoituksellisesti tehnyt kenellekään pitään pahaa tai toiminut alhaisesti ketään kohtaan. Se riittää minulle omien moraalikäsitysteni mukaan.
Lapsena valehtelin rangaistuksen pelosta tai siksi, että äiti opetti "ettei isälle pidä kertoa tiettyjä asioita". Se oli minulle vastenmielistä ja päätin valita toisen tien aikuisena. Päätin myös, ettei lasteni koskaan tarvitsisi pelätä omia vanhempiaan tai keksiä valheita vastauksiksi epämiellyttäviin kysymyksiin, joihin voi halutessaan kieltäytyä vastaamasta ellei katso voivansa vastata rehellisesti.
on kuin jotain hienoa, tavallisen ihmisen käsittämätöntä.
Ja, suomeksihan se tarkoittaa vain hyvätapaisuutta, johon kai kukin pyrkii, parhaimman kykynsä mukaan.
Sinänsä, moraali-sanasta mieleen juontuu moraalisaarna - tee, niin kuin sanon, älä, niin kuin minä teen. :))
paljolti tekoja suhteessa muihin
sama teko...eri ympräristöissä voi tuntua erilaiselta
minun moraalini?
...vaatii luottamusta ja sitä, että pidetään kiinni sopimuksista