Siirtoväen asuttamiseen liittyviä ongelmia on käsitelty muiden muassa kahdessa väitöskirjassa. Toinen on nimeltään Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Helsinki 1982, tekijä Silvo Hietanen. Toisen nimi on Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944-48, Jyväskylä 1969 ja tekijä Keijo K. Kulha.
Molemmissa kerrotaan yhtäpitävästi, että Ruotsinkielinen väestö vastusti erittäin kiivaasti siirtoväen asuttamista ruotsalaisalueille. Kiihkeimmät heistä vaativat . Suomenkielisten sanavarastoon ilmestyi uusi käsite "pyhä ruotsalaismaa", kun sen saaminen siirtoväen käyttöön piti kaikin keinoin estää. Maanhankintalakia sorvattaessa siihen piti sisällyttää erityinen "ruotsalaispykälä " (92 §), jolla ruotsalaisten edut turvattiin.
Molemmissa kerrotaan yhtäpitävästi, että Ruotsinkielinen väestö vastusti erittäin kiivaasti siirtoväen asuttamista ruotsalaisalueille. Kiihkeimmät heistä vaativat . Suomenkielisten sanavarastoon ilmestyi uusi käsite "pyhä ruotsalaismaa", kun sen saaminen siirtoväen käyttöön piti kaikin keinoin estää. Maanhankintalakia sorvattaessa siihen piti sisällyttää erityinen "ruotsalaispykälä " (92 §), jolla ruotsalaisten edut turvattiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vanhaa asiaa ja ei edes kuulu palstalle.
Hoh-hoijaa.
ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ
Jos asia on vanha ja ikävystyttävä, miksi kommentoit sitä. Herättääkö se ehkä jonkunlaisen puolustusmekanismin sisälläsi? Vanha juttu tämä tietenkin myös,mutta oletko suomalainen (ZZZZZ) vai vinoiletko täällä aivan huviksesi?
Tuo asia ei edes kuulu Ahvenanmaan palstalle ja ihmettelen vaan miksi em. lisäksi tuollaista vanhaa asiaa jauhetaan.
ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ