Tunnetusti mafia on alkanut käyttää skypeä, koska paikalliset viranomaiset eivät voi kuunnella sitä kuten puhelinta voidaan. EU:ssakin on mietitty toimia asian parantamiseksi. Kuten arvata saattaa, myös windows on helposti viranomaisten hakkeroima, mutta onko asia näin myös linuxissa?
Yritän olla viemättä keskustelua viranomaisvalvonnan oikeutukseen alá Lex Nokia, mutta pikemminkin haluaisin herätellä keskustelua tulevaisuuden näkymistä, että mihin tässä oikein ollaan menossa. Windows on mahdollistanut isovelijärjestelmän amerikkalaisvetoisesti, mutta maailman isoveljet haluaisivat kaiketi ulottaa vahtauksen kaikkialle. Asioilla on luonnollisesti puolensa. Totalitarismi on paha, mutta niin on myös rikollisten työrauha.
Mihin suuntaan te näette käyttöjärjestelmien ja niiden valvonnan etenevän, kun huomioidaan rikollisuuden ja sen torjunnan lisäksi suuren luokan valtapyrkimykset myös globaalilla tasolla? Tullaanko linuxin turvallisuutta tukemaan täysin, vai jopa tahallisesti tekemään siitä laein ja säädöksin jotenkin helpommin murrettavissa oleva?
Yritän olla viemättä keskustelua viranomaisvalvonnan oikeutukseen alá Lex Nokia, mutta pikemminkin haluaisin herätellä keskustelua tulevaisuuden näkymistä, että mihin tässä oikein ollaan menossa. Windows on mahdollistanut isovelijärjestelmän amerikkalaisvetoisesti, mutta maailman isoveljet haluaisivat kaiketi ulottaa vahtauksen kaikkialle. Asioilla on luonnollisesti puolensa. Totalitarismi on paha, mutta niin on myös rikollisten työrauha.
Mihin suuntaan te näette käyttöjärjestelmien ja niiden valvonnan etenevän, kun huomioidaan rikollisuuden ja sen torjunnan lisäksi suuren luokan valtapyrkimykset myös globaalilla tasolla? Tullaanko linuxin turvallisuutta tukemaan täysin, vai jopa tahallisesti tekemään siitä laein ja säädöksin jotenkin helpommin murrettavissa oleva?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tietoliikenteen salaisuus on avainasia, ei käyttöjärjestelmä. Yhdysvallat pyrki asettamaan vientirajoituksia tehokkaisiin salausalgoritmeihin perustuville tietosuojasovelluksille, aikaansaaden ao. yritysten vyöryn maailman periferioissa, kuten Suomessa ja Tsekeissä. Huono laki, kun amerikkalaisten bisnes kärsi, joten haudattiin vähin äänin.
Nykyfilosofiaan kuuluu avoimuus nimenomaan kriittisen tärkeissä tietoturvasovelluksissa, avoimuus petetyn luottamuksen vuoksi. Kaikki tietävät suljetuissa sovelluksissa olleista takaporteista, kuten esim. IBM:n Lotuksesta, jonka eräs "vientimalli" soitti kotiin kaikki salaisuudet.
"Ihminen, joka luopuu hiukasta vapautta saadakseen lisää turvallisuutta, ei ansaitse sen enempää vapautta kuin turvallisuuttakaan."