Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    MATKANI KERTOKOON

    Aamulla varhain kotoani lähdin
    kotiportti aukesi narahtaen,
    taivas loi valoaan tuhansin tähdin
    taakseni kertaakaan katsonut en.

    Koin minä matkallain kummia monta
    polkuja yksin näin kulkeissain,
    monta niin tapasin mä onnetonta
    itsekkin kyyneleitä niellä sain.

    Oli kiire ja kateus pinnalla aina
    rauha ja rakkaus harvoin vain,
    ystävyys suhteetkaan paljon ei paina
    raha oli kaikista arvokkain.

    Hiljaisuutta kohtasin vain hautausmaalla
    kirkossa rauhaa ja harmoniaa,
    tärkein että paikalla on arvokkaalla
    osaakohan kukaan enää rakastaa?

    Lapsille paljon ei aikaa riitä
    vanhukset olla saa yksikseen,
    HOITONA! Kädet vain yhteen liitä
    toiveet he kertovat Luojalleen.

    Piirtelen jälkiä polkuni pintaan
    aurinko metsän takaa kohoaa,
    joskus vaikk`tuska nousee rintaan
    matkaani vielä mä jatkaa saan.

    Auta oi Luojani ihmisrukkaa
    kiittämään kaikesta minkä hän saa,
    monta on täällä niin kaunista kukkaa
    kun kaiken oikein vain oivaltaa.
    5227
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 5

    Vanhimmat

    surullinen, mutta toivoa antava, kiitos.

    Äänestä

    • Yks mies. Kiva kun tykkäsit,elämähän on toisinaan aika surullista,silti elämisen arvoista.

      Äänestä

    runosi, Jojo.
    kauniita kukkia on kaikkialla, ympärillämme. Emme vain useinkaan huomaa niitä. Kerppuli

    Äänestä

    • Kerppuli taas sinua lausemasta!? Huh!BHU!

      Äänestä

    • JOJO kirjoitti:

      Kerppuli taas sinua lausemasta!? Huh!BHU!

      Kirjoitus virheet,oli sormia näppäimillä vähän ylimääräisiäkin.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    JOJO kirjoitti:

    Aamulla varhain kotoani lähdin
    kotiportti aukesi narahtaen,
    taivas loi valoaan tuhansin tähdin
    taakseni kertaakaan katsonut en.

    Koin minä matkallain kummia monta
    polkuja yksin näin kulkeissain,
    monta niin tapasin mä onnetonta
    itsekkin kyyneleitä niellä sain.

    Oli kiire ja kateus pinnalla aina
    rauha ja rakkaus harvoin vain,
    ystävyys suhteetkaan paljon ei paina
    raha oli kaikista arvokkain.

    Hiljaisuutta kohtasin vain hautausmaalla
    kirkossa rauhaa ja harmoniaa,
    tärkein että paikalla on arvokkaalla
    osaakohan kukaan enää rakastaa?

    Lapsille paljon ei aikaa riitä
    vanhukset olla saa yksikseen,
    HOITONA! Kädet vain yhteen liitä
    toiveet he kertovat Luojalleen.

    Piirtelen jälkiä polkuni pintaan
    aurinko metsän takaa kohoaa,
    joskus vaikk`tuska nousee rintaan
    matkaani vielä mä jatkaa saan.

    Auta oi Luojani ihmisrukkaa
    kiittämään kaikesta minkä hän saa,
    monta on täällä niin kaunista kukkaa
    kun kaiken oikein vain oivaltaa.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu