Meillä on ivf-hoito edennyt siihen vaiheeseen, että tänään olin punktiossa. Toimenpide ei ollut ollenkaan kivulias!
Olemme hoidossa yksityisellä ja täytyy sanoa että kaikki meni tosi hyvin. Jaksoin lääkityksen takia hädin tuskin seurata tilannetta monitorista. Selittivät koko ajan mitä tekevät, mutta muistan sieltä vain pätkiä.
Nyt on vointi hyvä, olen juonut ohjeiden mukaan paljon. Katsotaan millainen olo on huomenna, lääkäri sanoi että kivut tulevat todennäköisesti silloin. Särkylääkkeillä sitten hoidellaan tilannetta :)
Voimia kaikille!!
Olemme hoidossa yksityisellä ja täytyy sanoa että kaikki meni tosi hyvin. Jaksoin lääkityksen takia hädin tuskin seurata tilannetta monitorista. Selittivät koko ajan mitä tekevät, mutta muistan sieltä vain pätkiä.
Nyt on vointi hyvä, olen juonut ohjeiden mukaan paljon. Katsotaan millainen olo on huomenna, lääkäri sanoi että kivut tulevat todennäköisesti silloin. Särkylääkkeillä sitten hoidellaan tilannetta :)
Voimia kaikille!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsellänikin meni täysin kivuttomasti ja lääkitystäkin oli sopivasti, pää oli selkeä, mutta ei pelottanut eikä sattunut. (Vaikka enne toimenpidettä olin niin kauhuissani, että verenpaineta ei saatu mitatuksi...)
Kotiin pääsin 2 h toimenpiteen jälkeen, kysyin lähtiessäni, milloin kipulääkesupon vaikutus lakkaa. Oli kuulemma lakannut jo, eikä mitään kipuja ollut.
Ei tullut mitään kipuja myöhemminkään ja vain pari tippaa vuotoa.
Muista juoda paljon.
Pidän kovasti peukkuja sinulle, että kaikki menisi hyvin! Ei se näköjään olekaan kaikilla kivulias toimenpide. Kysyisin, kuinka oli maha kipeä tai turvonnut ennen punktiota? Minulla pian edessä.
Ennen punktiota oli vatsassa sellaista paineen tunnetta. Tunne, että jotain siellä tapahtuu, mutta ei ollenkaan kipeä. Turvotusta oli jonkun verran, mutta ihan farkuissa olin, että ei pahasti :)
Punktiota seuraavana päivänä, eli eilen vatsa oli sen tuntuinen kun olisin tehtyt vatsalihasliikkeitä pitkästä aikaan. Ei särkenyt, mutta muistutteli olemassaolostaan. Kyyritely ei tehnyt oikein hyvää. Olen ottanut rauhallisesti ja juonut paljon.
Pidän myös sinulle peukkuja punktioon!
...tähän jännitykseen kuulla että se ei mahdollisesti olen niiiiiin kivulias kun mielessään on maalaillut:))) Jännittäjänä olen yrittänyt olla ajattelematta koko asiaa etukäteen ja ottaa tilanteen vastaan sellasena kun se tulee. Kyllähän sitä aikuinen ihminen kivunkin kestää mutta kaikki tuntematon tietysti jännittää... Mielikuvitus lähtee laukkaamaan kun ei tiedä oikeastaan kovin paljon mitä edessä on.
Tsemppiä muillekin jännäilijöille:D
Ensimmäinen punktioni oli karmea kokemus. Toimenpide tehtiin leikkaussalissa julkisella puolella ja mieslääkäri runnoi urakalla munasolujani. Kun uskalsin puolitainnuksissa kertoa että sattuu, hän tiuskaisi: -ei näitä vauvanalkuja täältä niin vaan saada! Hoitaja piti minua toisesta kädestä ja mies toisesta..koko homma meni itkuksi vaikka en olekkaan sieltä herkemmästä päästä!
Seuraavat kerrat olimmekin sitten Fertinovan onnellisia asiakkaita ja täytyy sanoa että Niklas osaa hommansa. Punktioilla oli eroa kuin yöllä ja päivällä. Helläkätinen ja empaattinen lääkäri on tärkeä osa tässä herkässä projektissa jossa muutenkin nainen on hyvin haavoittuvainen myös henkisesti. Terveisiä ihanille Fertinovan ammattilaisille! ;)