Gaudiya-Vaishnavat Eivät Pilkkaa Muita

Miksi Sanskriittia on edes käännetty, ei niitä voi vaan käännellä. Niin ja aito guru seksuaalisesti kaunis sielu, eikä mikä tahansa seksin pelkääjä.

tietävänpi kirjoitti:

Miksi Sanskriittia on edes käännetty, ei niitä voi vaan käännellä. Niin ja aito guru seksuaalisesti kaunis sielu, eikä mikä tahansa seksin pelkääjä.

On niistä muutama tutkielma kirjoitettu lännessäkin, jokunen käännös löytyy asialle omistautuneille intian sanskrit-traditioon ja indologiaan erikoistuneista kirjakaupoista (Motilal Banarsidas jne.) Missään nimessä kyseessä ei ole genre, joka nauttisi sen laajempaa yleisön tuntemusta.

Itse asiassa jopa itse Hare Krishnat ovat pääasiassa autuaan tietämättömiä kyseisistä teoksista mitä tulee niiden omakohtaiseen lukemiseen, tietävät kustakin sen muutaman lauseen verran, mitä liikkeen perustajan teoksista löytyy. Sen vuoksi tällaiset Hare Krishna -piireistä tulevat lausumat ovat erityisen ihmetystä herättäviä.

Madhava kirjoitti:

On niistä muutama tutkielma kirjoitettu lännessäkin, jokunen käännös löytyy asialle omistautuneille intian sanskrit-traditioon ja indologiaan erikoistuneista kirjakaupoista (Motilal Banarsidas jne.) Missään nimessä kyseessä ei ole genre, joka nauttisi sen laajempaa yleisön tuntemusta.

Itse asiassa jopa itse Hare Krishnat ovat pääasiassa autuaan tietämättömiä kyseisistä teoksista mitä tulee niiden omakohtaiseen lukemiseen, tietävät kustakin sen muutaman lauseen verran, mitä liikkeen perustajan teoksista löytyy. Sen vuoksi tällaiset Hare Krishna -piireistä tulevat lausumat ovat erityisen ihmetystä herättäviä.

Lue lisää

Luitko edes, tuohan on Madhvacaryan sitaatti, eikä Krishna-liikkeen laatima teksti.

Pitäisiköhän palstapoliisia vaihtaa?? Taitaa olla Madhava omalla asiallaan.

kirjallisuutta.

Olet toistuvasti ja erityisesti väheksynyt Gaudiya-vaishnava -kirjallisuutta tällä palstalla. Yhä uudestaan olet halveksinut suurten filosofien, kuten Srila Vyasadevan, Srila Baladeva Vidyabhusanan, Srila Bhaktisiddhanta Saraswatin, Srila Bhaktivinoda Thakuran, Srila Jiva ja Rupa Goswamien jne. hindu-kirjoituksia, kertomalla että ne ovat käsityksesi mukaan jonkun äpärän kylä-jumalan seksikirjallisuutta jolla ei ole mitään tekemistä "oikean", buddhalaisuutta muistuttavan, persoonattoman veedakirjallisuuden kanssa.

En usko että olet kapeakatseinen lahkolainen sen takia, vai pitäisikö minun katsoa että kuulut johonkin salaiseen ristiretkellä yhä olevaan neo-inkvisaattoriseen indologi-lahkoon hehe?



PS ei ole olemassa mitään Krishna-liikkeen Jumalaa, outo ajatus. Jumala omistaa kaiken ja eri uskonnot ovat mahdollisuuksia lähestyä Häntä.

Jumala on jokaisen sydämessä ylisieluna. Koska lisäksi reinkarnaatio on tosiasia, voidaan jatkaa seuraavassa elämässä siitä mihin jäätiin. Tässä yksi esimerkki siitä:

http://16108.com/SrilaPrabhupad/YasyaPrasadadBhagavatPrasado.htm

Jumala ei katso niin paljon kuulummeko johonkin ryhmään, vaan Häntä kiinnostaa antaumuksemme, aito halumme etsiä totuutta. Olkoonkin että "birds of the same feather like to be together".

Bhagavad-Gita sanoo että neljänlaiset ihmiset lähestyvät Jumalaa; he jotka kärsivät, he jotka haluavat aineellisia rikkauksia, he jotka ovat uteliaita sekä he jotka haluavat todellista tietoa. Mieti miten nämä eri motiivit alkutaipaleella kohti Jumalaa selittävät erilaiset uskonnot, sekä niiden väliset riidat...

Googlaa vaikka The Vedangas; 10300 sivustoa indeksoitu, kuinka monta lisää on indeksoimatta?

Tai Vedic Astronomy; 418 00 indeksoitua sivustoa.

Näitä on muitakin...

oboi.. kirjoitti:

Luitko edes, tuohan on Madhvacaryan sitaatti, eikä Krishna-liikkeen laatima teksti.

Pitäisiköhän palstapoliisia vaihtaa?? Taitaa olla Madhava omalla asiallaan.

Sitaatin täsmällinen lähde ei ole Madhvacarya tai Brahmanda-purana, vaan sen lopussa mainittu SB 11.3.26p, eli Srimad Bhagavatam 11.3.26 purport, BBT:n julkaisema ja Prabhupadan oppilaiden kommentoima teos. Kommentit varmasti perustuvat Madhvan lausumaan, mutta ovat kautta koko julkaisun vahvasti Krishna-liikkeen ideologian värittämiä.

Gaudiya.. kirjoitti:

kirjallisuutta.

Olet toistuvasti ja erityisesti väheksynyt Gaudiya-vaishnava -kirjallisuutta tällä palstalla. Yhä uudestaan olet halveksinut suurten filosofien, kuten Srila Vyasadevan, Srila Baladeva Vidyabhusanan, Srila Bhaktisiddhanta Saraswatin, Srila Bhaktivinoda Thakuran, Srila Jiva ja Rupa Goswamien jne. hindu-kirjoituksia, kertomalla että ne ovat käsityksesi mukaan jonkun äpärän kylä-jumalan seksikirjallisuutta jolla ei ole mitään tekemistä "oikean", buddhalaisuutta muistuttavan, persoonattoman veedakirjallisuuden kanssa.

En usko että olet kapeakatseinen lahkolainen sen takia, vai pitäisikö minun katsoa että kuulut johonkin salaiseen ristiretkellä yhä olevaan neo-inkvisaattoriseen indologi-lahkoon hehe?



PS ei ole olemassa mitään Krishna-liikkeen Jumalaa, outo ajatus. Jumala omistaa kaiken ja eri uskonnot ovat mahdollisuuksia lähestyä Häntä.

Jumala on jokaisen sydämessä ylisieluna. Koska lisäksi reinkarnaatio on tosiasia, voidaan jatkaa seuraavassa elämässä siitä mihin jäätiin. Tässä yksi esimerkki siitä:

http://16108.com/SrilaPrabhupad/YasyaPrasadadBhagavatPrasado.htm

Jumala ei katso niin paljon kuulummeko johonkin ryhmään, vaan Häntä kiinnostaa antaumuksemme, aito halumme etsiä totuutta. Olkoonkin että "birds of the same feather like to be together".

Bhagavad-Gita sanoo että neljänlaiset ihmiset lähestyvät Jumalaa; he jotka kärsivät, he jotka haluavat aineellisia rikkauksia, he jotka ovat uteliaita sekä he jotka haluavat todellista tietoa. Mieti miten nämä eri motiivit alkutaipaleella kohti Jumalaa selittävät erilaiset uskonnot, sekä niiden väliset riidat...

Lue lisää

Kyse lienee siitä, että yhden väheksyntä on toisen realismia. Hare Krishnat väheksyvät kaikkien maailmanuskontojen kirjoituksia, mikäli kunkin uskonnon omasta näkökulmasta heidän näkemyksiään tulkitaan.

Se, etten pidä joitakin teologisia kirjoitelmia Krishnan ylijumaluuden todistamiseksi metodologiansa johdosta kovinkaan suuressa arvossa, ei tarkoita ettäkö kollektiivisesti halveksuisin Gaudiya-tradition kirjallisuutta.

No jaa, Krishna-liikkeen julkaisuja minä kaiketi joiltain osin väheksyn, pitkälti siksi että teosten sisällössä on paljolti petraamisen varaa -- eikä ainoastaan minun mielestäni.

Näin yleensäottaen se, ettei ole jonkin teoksen kanssa yhtä mieltä, ei tarkoita ettäkö sitä sen vuoksi väheksyisi tai halveksuisi. Tulkitse siis kirjoittamaani sen suorassa asiayhteydessä, älä hyppele näin laveisiin johtopäätöksiin.

Madhava kirjoitti:

Sitaatin täsmällinen lähde ei ole Madhvacarya tai Brahmanda-purana, vaan sen lopussa mainittu SB 11.3.26p, eli Srimad Bhagavatam 11.3.26 purport, BBT:n julkaisema ja Prabhupadan oppilaiden kommentoima teos. Kommentit varmasti perustuvat Madhvan lausumaan, mutta ovat kautta koko julkaisun vahvasti Krishna-liikkeen ideologian värittämiä.

Lue lisää

Hei eihän sadhuja ole ollut maassa vuosisatoihin, joten älkäämme uskoko Srila Prabhupadan purporteja.

Madhava kirjoitti:

Kyse lienee siitä, että yhden väheksyntä on toisen realismia. Hare Krishnat väheksyvät kaikkien maailmanuskontojen kirjoituksia, mikäli kunkin uskonnon omasta näkökulmasta heidän näkemyksiään tulkitaan.

Se, etten pidä joitakin teologisia kirjoitelmia Krishnan ylijumaluuden todistamiseksi metodologiansa johdosta kovinkaan suuressa arvossa, ei tarkoita ettäkö kollektiivisesti halveksuisin Gaudiya-tradition kirjallisuutta.

No jaa, Krishna-liikkeen julkaisuja minä kaiketi joiltain osin väheksyn, pitkälti siksi että teosten sisällössä on paljolti petraamisen varaa -- eikä ainoastaan minun mielestäni.

Näin yleensäottaen se, ettei ole jonkin teoksen kanssa yhtä mieltä, ei tarkoita ettäkö sitä sen vuoksi väheksyisi tai halveksuisi. Tulkitse siis kirjoittamaani sen suorassa asiayhteydessä, älä hyppele näin laveisiin johtopäätöksiin.

Lue lisää

Onhan Hare Krishna liikkeen kirjoissa hienosti sanskriitista sanasta sanaan käännökset. Niitä kannattaa tutkia peittämällä alla oleva Srila Prabhupadan tulkinta. Sillon voit löytää runouden joka niin kauniisti kuvailee Jumalaan kohdistuvaa rakkautta.

Madhava taitaa kuitenkin unohtaa että liittyessään jonkun ryhmän jäseneksi henkilö ilmaisee toiveensa saavuttaa ryhmän ilmoittaman päämäärän.

Tuon päämäärän saavuttamiseen liittyy sitten sääntöjä ja rituaaleja. Armeijassakin patistetaan monenlaisiin pakkasessa patikoimisiin sekä mudassa matoilemisiin, sillä erolla että armeija pakottaa jämään lainsäädännöllä, mitä vastoin yhdistyksissä näin ei ole.

Jos jossain painostetaan harjoittamaan menetelmää, on yksilö vapaa katsomaan onko tuo painostus hänen parhaakseen vaiko jotain muuta.

Kuten itsekin olet tehnyt, joskus painostus tuntuu siltä että se tulee taholta jota ei kykene kunnioittamaan, ja silloin vaihdoit maisemia.

Kun päämääräsi elämässä muuttuivat, vaihtuivat myös ne tahot joilta hyväksyt painostusta, mainoksia, miksi nyt kutsut niitä..

Tässä yksi painostuksen ja petoksen avulla tuloksia tekevä taho saa haukkuja:

http://www.youtube.com/watch?v=HzK-qZzmnTE&feature=related

Halveksuntaa?? kirjoitti:

Madhava taitaa kuitenkin unohtaa että liittyessään jonkun ryhmän jäseneksi henkilö ilmaisee toiveensa saavuttaa ryhmän ilmoittaman päämäärän.

Tuon päämäärän saavuttamiseen liittyy sitten sääntöjä ja rituaaleja. Armeijassakin patistetaan monenlaisiin pakkasessa patikoimisiin sekä mudassa matoilemisiin, sillä erolla että armeija pakottaa jämään lainsäädännöllä, mitä vastoin yhdistyksissä näin ei ole.

Jos jossain painostetaan harjoittamaan menetelmää, on yksilö vapaa katsomaan onko tuo painostus hänen parhaakseen vaiko jotain muuta.

Kuten itsekin olet tehnyt, joskus painostus tuntuu siltä että se tulee taholta jota ei kykene kunnioittamaan, ja silloin vaihdoit maisemia.

Kun päämääräsi elämässä muuttuivat, vaihtuivat myös ne tahot joilta hyväksyt painostusta, mainoksia, miksi nyt kutsut niitä..

Tässä yksi painostuksen ja petoksen avulla tuloksia tekevä taho saa haukkuja:

http://www.youtube.com/watch?v=HzK-qZzmnTE&feature=related

Lue lisää

Säännöksensä on toki kussakin poppoossa. Esimerkiksi Talebanilla on varmasti myös omansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö moisesta saisi esittää kriittisiä näkemyksiä (mikäli eritoten jälkimmäisen kanssa huumori riittää).

Sanot yksilön olevan vapaa päättämään, onko mikäkin lahkon asioiden laita reilassa. Lahko kuitenkin usein johta yksilön sellaiseen umpisolmuun, ettei tämä joko uskalla tai ylipäätään ymmärrä epäilyksiinsä nojaten asiaa julkituoda tai sen pohjalta toimia.

Kerro toki mikä tekstissäni on mielestäsi asiayhteydestä nostettua.

http://exbhaktat.valaistuminen.com/index.php?topic=979.0

Palautteen myötä täsmennän tarvittaessa kontekstualisointeja ja muokkaan uusiksi, mikäli väärinkäsityksiä on sattunut.

Madhava kirjoitti:

Säännöksensä on toki kussakin poppoossa. Esimerkiksi Talebanilla on varmasti myös omansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö moisesta saisi esittää kriittisiä näkemyksiä (mikäli eritoten jälkimmäisen kanssa huumori riittää).

Sanot yksilön olevan vapaa päättämään, onko mikäkin lahkon asioiden laita reilassa. Lahko kuitenkin usein johta yksilön sellaiseen umpisolmuun, ettei tämä joko uskalla tai ylipäätään ymmärrä epäilyksiinsä nojaten asiaa julkituoda tai sen pohjalta toimia.

Kerro toki mikä tekstissäni on mielestäsi asiayhteydestä nostettua.

http://exbhaktat.valaistuminen.com/index.php?topic=979.0

Palautteen myötä täsmennän tarvittaessa kontekstualisointeja ja muokkaan uusiksi, mikäli väärinkäsityksiä on sattunut.

Lue lisää

Otsikko oli kysymysmerkeillä varustettu, ehkä et huomannut?

Helvetti on olemassa ja samalla ei ole olemassa, eikä se ole ikuinen, se on olemassa mentaalisella tasolla, se on tietoisuuden tila.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Helvetti on olemassa ja samalla ei ole olemassa, eikä se ole ikuinen, se on olemassa mentaalisella tasolla, se on tietoisuuden tila.

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

***************

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Kysymys on kiinnostava lähinnä siksi, että se paljastaa joukon piileviä mutta kyseenalaisia oletuksia: että uskomus on yksilöllinen omaisuuserä, että metafyysinen totuus on altis ulkoisille uhilta ja että se vaatii aktiivista puolustamista sosiaalisen painostuksen keinoin. Nämä oletukset eivät kestä edes kevyttä filosofista tarkastelua.

Uskomus ei ole propositionaalinen mielipide eikä identiteettiä stabiloiva narratiivi, vaan relationaalinen ja praksislähtöinen prosessi. Yritys pakottaa tämä prosessi toiselle on kategorinen virhe: se sekoittaa sisäisen transformaatioilmiön ulkoiseen käyttäytymisen säätelyyn.

Väkisin käännyttäminen ei siten indikoi epistemologista varmuutta vaan pikemminkin affektiivista epävarmuutta, joka naamioidaan "rakkaudelliseksi" huoleksi. Mitä enemmän se tarvitsee äänenvoimakkuutta, retorista painetta ja moraalista uhkailua, sitä selvemmäksi käy, että kyse ei ole totuudesta vaan hauraasta identiteettirakenteesta.



Mitä tulee uskonnollisiin kokemuksiin, väitteet kuten “Jumala puhui minulle” tai “Jumala ilmestyi minulle” ovat metodologisesti ongelmallisia juuri siksi, että ne ovat läpikotaisin subjektiivisia. Niitä ei voi verifioida, falsifioida eikä erottaa toisistaan kulttuurisesta ja kognitiivisesta kontekstista irrallaan.

Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.


Ollessani vielä kristitty, minua alkoi vaivata väite, jonka mukaan “vain meillä” esiintyy aitoja hengellisiä heräämisiä ja yliluonnollisia kokemuksia. Kysymys ei jättänyt rauhaan. Aloin etsia vastauksia, selvisi että samankaltaisia kokemuksia esiintyy muissakin kristinuskon lahkoissa – ja edelleen, täysin saman rakenteen omaavia kokemuksia muissakin maail,man uskonmnoissa uskonnoissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

***************

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Kysymys on kiinnostava lähinnä siksi, että se paljastaa joukon piileviä mutta kyseenalaisia oletuksia: että uskomus on yksilöllinen omaisuuserä, että metafyysinen totuus on altis ulkoisille uhilta ja että se vaatii aktiivista puolustamista sosiaalisen painostuksen keinoin. Nämä oletukset eivät kestä edes kevyttä filosofista tarkastelua.

Uskomus ei ole propositionaalinen mielipide eikä identiteettiä stabiloiva narratiivi, vaan relationaalinen ja praksislähtöinen prosessi. Yritys pakottaa tämä prosessi toiselle on kategorinen virhe: se sekoittaa sisäisen transformaatioilmiön ulkoiseen käyttäytymisen säätelyyn.

Väkisin käännyttäminen ei siten indikoi epistemologista varmuutta vaan pikemminkin affektiivista epävarmuutta, joka naamioidaan "rakkaudelliseksi" huoleksi. Mitä enemmän se tarvitsee äänenvoimakkuutta, retorista painetta ja moraalista uhkailua, sitä selvemmäksi käy, että kyse ei ole totuudesta vaan hauraasta identiteettirakenteesta.



Mitä tulee uskonnollisiin kokemuksiin, väitteet kuten “Jumala puhui minulle” tai “Jumala ilmestyi minulle” ovat metodologisesti ongelmallisia juuri siksi, että ne ovat läpikotaisin subjektiivisia. Niitä ei voi verifioida, falsifioida eikä erottaa toisistaan kulttuurisesta ja kognitiivisesta kontekstista irrallaan.

Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.


Ollessani vielä kristitty, minua alkoi vaivata väite, jonka mukaan “vain meillä” esiintyy aitoja hengellisiä heräämisiä ja yliluonnollisia kokemuksia. Kysymys ei jättänyt rauhaan. Aloin etsia vastauksia, selvisi että samankaltaisia kokemuksia esiintyy muissakin kristinuskon lahkoissa – ja edelleen, täysin saman rakenteen omaavia kokemuksia muissakin maail,man uskonmnoissa uskonnoissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.

Lue lisää

Ollessani vielä kristitty, minua alkoi vaivata väite, jonka mukaan “vain meillä” esiintyy aitoja hengellisiä heräämisiä ja yliluonnollisia kokemuksia. Kysymys ei jättänyt rauhaan. Aloin etsia vastauksia, selvisi että samankaltaisia kokemuksia esiintyy muissakin kristinuskon lahkoissa – ja edelleen, täysin saman rakenteen omaavia kokemuksia muissakin maail,man uskonmnoissa uskonnoissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Ollessani vielä kristitty, minua alkoi vaivata väite, jonka mukaan “vain meillä” esiintyy aitoja hengellisiä heräämisiä ja yliluonnollisia kokemuksia. Kysymys ei jättänyt rauhaan. Aloin etsia vastauksia, selvisi että samankaltaisia kokemuksia esiintyy muissakin kristinuskon lahkoissa – ja edelleen, täysin saman rakenteen omaavia kokemuksia muissakin maail,man uskonmnoissa uskonnoissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.

Lue lisää

Mitä tulee uskonnollisiin kokemuksiin, väitteet kuten “Jumala puhui minulle” tai “Jumala ilmestyi minulle” ovat metodologisesti ongelmallisia juuri siksi, että ne ovat läpikotaisin subjektiivisia. Niitä ei voi verifioida, falsifioida eikä erottaa toisistaan kulttuurisesta ja kognitiivisesta kontekstista irrallaan.

Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.


Sama pätee parantumiskertomuksiin: “Allah paransi”, “Jeesus paransi” jne. Ilmiö on universaali, tulkinta paikallinen. Tästä seuraa melko ilmeinen ongelma yksinoikeudellisten totuusväitteiden kannalta.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Mitä tulee uskonnollisiin kokemuksiin, väitteet kuten “Jumala puhui minulle” tai “Jumala ilmestyi minulle” ovat metodologisesti ongelmallisia juuri siksi, että ne ovat läpikotaisin subjektiivisia. Niitä ei voi verifioida, falsifioida eikä erottaa toisistaan kulttuurisesta ja kognitiivisesta kontekstista irrallaan.

Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.


Sama pätee parantumiskertomuksiin: “Allah paransi”, “Jeesus paransi” jne. Ilmiö on universaali, tulkinta paikallinen. Tästä seuraa melko ilmeinen ongelma yksinoikeudellisten totuusväitteiden kannalta.

Lue lisää

Kun tarkastelua laajentaa uskontoperinteiden yli, käy nopeasti ilmeiseksi, että kokemukset eivät tue yksittäistä teologista järjestelmää, vaan pikemminkin paljastavat inhimillisen tietoisuuden toistuvia malleja. Ero ei ole kokemuksessa vaan tulkintakehyksessä.

Toisin sanoen: jos jokainen traditio käyttää identtistä kokemustyyppiä todisteena omasta ainutlaatuisuudestaan, ongelma ei ole kokemusten puutteessa vaan päättelyssä.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Kun tarkastelua laajentaa uskontoperinteiden yli, käy nopeasti ilmeiseksi, että kokemukset eivät tue yksittäistä teologista järjestelmää, vaan pikemminkin paljastavat inhimillisen tietoisuuden toistuvia malleja. Ero ei ole kokemuksessa vaan tulkintakehyksessä.

Toisin sanoen: jos jokainen traditio käyttää identtistä kokemustyyppiä todisteena omasta ainutlaatuisuudestaan, ongelma ei ole kokemusten puutteessa vaan päättelyssä.

Lue lisää

Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.

Lue lisää

Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.


Kokemus ei ole totuuden mitta, vaan mielen reaktio.
Sama mieli tuottaa saman kokemusrakenteen, vaikka Jumalan nimi vaihtuu.

Anubhava ei ole pramāṇa.
Se, että jokin tuntuu todelta, ei kerro vielä mitään siitä, onko se totta.

“Elämäni muuttui” todistaa muutoksesta, ei Jumalasta.
Identtinen muutos seuraa myös buddhalaisuutta, islamia tai terapiaa jne.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.


Kokemus ei ole totuuden mitta, vaan mielen reaktio.
Sama mieli tuottaa saman kokemusrakenteen, vaikka Jumalan nimi vaihtuu.

Anubhava ei ole pramāṇa.
Se, että jokin tuntuu todelta, ei kerro vielä mitään siitä, onko se totta.

“Elämäni muuttui” todistaa muutoksesta, ei Jumalasta.
Identtinen muutos seuraa myös buddhalaisuutta, islamia tai terapiaa jne.

Lue lisää

Universaali kokemus paljastaa universaalin mielen, ei yksinoikeudellista ilmoitusta.

Jos kaikki uskonnot vetoavat samaan kokemukseen, kokemus ei voi ratkaista niiden välistä totuuskysymystä.

Kokemus on raakadataa; tulkinta on teologiaa.
Raakadata ei koskaan puhu omaa kieltään.

Ero ei ole kokemuksessa vaan kehyksessä, joka sille annetaan.

Se mikä koetaan “Jumalan äänenä” on aina jo suodatettu kielen, kulttuurin ja odotuksen läpi.

Eksklusiivinen totuusväite kokemuksen perusteella on kategorinen virhe.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Universaali kokemus paljastaa universaalin mielen, ei yksinoikeudellista ilmoitusta.

Jos kaikki uskonnot vetoavat samaan kokemukseen, kokemus ei voi ratkaista niiden välistä totuuskysymystä.

Kokemus on raakadataa; tulkinta on teologiaa.
Raakadata ei koskaan puhu omaa kieltään.

Ero ei ole kokemuksessa vaan kehyksessä, joka sille annetaan.

Se mikä koetaan “Jumalan äänenä” on aina jo suodatettu kielen, kulttuurin ja odotuksen läpi.

Eksklusiivinen totuusväite kokemuksen perusteella on kategorinen virhe.

Lue lisää

Järjestelmä, joka selittää kokemusten universaaliuden, on filosofisesti vahvempi kuin se, joka kieltää sen.

Kun kokemus nostetaan totuuden kriteeriksi, päättely romahtaa – ei hengellisyys.

Ongelma ei ole siinä, että ihmiset kokevat Jumalan, vaan siinä, että kokemuksesta tehdään todiste.

Totuus ei ole se, mikä tuntuu voimakkaimmalta, vaan se, mikä kestää vertailun.

Missä kokemus on sama kaikkialla, totuus ei voi olla paikallinen.

Hengellinen kokemus kertoo enemmän ihmisestä kuin Jumalasta.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Järjestelmä, joka selittää kokemusten universaaliuden, on filosofisesti vahvempi kuin se, joka kieltää sen.

Kun kokemus nostetaan totuuden kriteeriksi, päättely romahtaa – ei hengellisyys.

Ongelma ei ole siinä, että ihmiset kokevat Jumalan, vaan siinä, että kokemuksesta tehdään todiste.

Totuus ei ole se, mikä tuntuu voimakkaimmalta, vaan se, mikä kestää vertailun.

Missä kokemus on sama kaikkialla, totuus ei voi olla paikallinen.

Hengellinen kokemus kertoo enemmän ihmisestä kuin Jumalasta.

Lue lisää

Kokemuksen rakenne on identtinen. Vain "Jumalan" nimi vaihtuu.

Tästä seuraa yksinkertainen johtopäätös:

Jos kaikki uskonnot vetoavat samaan kokemustyyppiin, kokemus ei voi ratkaista niiden välistä totuuskysymystä.

Kokemus ei erota totta epätodesta, koska:

se on universaali

se on SUBJEKTIIVINEN

se on kulttuurisesti muotoiltu

se ei ole verifioitavissa eikä falsifioitavissa

Siksi kokemukseen perustuva yksinoikeudellinen totuusväite on loogisesti tyhjä.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Kokemuksen rakenne on identtinen. Vain "Jumalan" nimi vaihtuu.

Tästä seuraa yksinkertainen johtopäätös:

Jos kaikki uskonnot vetoavat samaan kokemustyyppiin, kokemus ei voi ratkaista niiden välistä totuuskysymystä.

Kokemus ei erota totta epätodesta, koska:

se on universaali

se on SUBJEKTIIVINEN

se on kulttuurisesti muotoiltu

se ei ole verifioitavissa eikä falsifioitavissa

Siksi kokemukseen perustuva yksinoikeudellinen totuusväite on loogisesti tyhjä.

Lue lisää

Kaikissa uskonnoissa esiintyy täsmälleen samanrakenteisia hengellisiä kokemuksia – myös keskenään täysin vastakkaisissa traditioissa. Kristinusko ei ole poikkeus, eikä mikään muukaan.


Ero ei ole kokemuksessa.
Ero on tulkinnassa.


Ja jos tulkinta vaihtuu mutta kokemus pysyy samana, kokemus ei voi toimia todisteena.

Ongelma ei ole siinä, että ihmiset kokevat Jumalan.
Ongelma on siinä, että kokemuksesta tehdään argumentti.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Kaikissa uskonnoissa esiintyy täsmälleen samanrakenteisia hengellisiä kokemuksia – myös keskenään täysin vastakkaisissa traditioissa. Kristinusko ei ole poikkeus, eikä mikään muukaan.


Ero ei ole kokemuksessa.
Ero on tulkinnassa.


Ja jos tulkinta vaihtuu mutta kokemus pysyy samana, kokemus ei voi toimia todisteena.

Ongelma ei ole siinä, että ihmiset kokevat Jumalan.
Ongelma on siinä, että kokemuksesta tehdään argumentti.

Lue lisää

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

******************

Kaikissa uskonnoissa esiintyy täsmälleen samanrakenteisia hengellisiä kokemuksia – myös keskenään täysin vastakkaisissa traditioissa. Kristinusko ei ole poikkeus, eikä mikään muukaan.

Kaikissa uskonnoissa esiintyy kertomuksia siitä, että “elämäni muuttui täysin uskoon tuloni jälkeen”.
Ei vain kristinuskossa, vaan myös kaikissa kristillisissä lahkoissa.
Ei vain islamissa, vaan myös kaikissa islamin suuntauksissa.

Ja täsmälleen samalla tavalla muuallakin, muissakin maailman uskonnoissa.

joku parani sairaudesta, joku pääsi eroon alkoholista, joku lopetti tupakoinnin, joku löysi merkityksen, järjestyksen ja suunnan

Nämä kertomukset ovat rakenteeltaan identtisiä kaikkialla.

KOSKA sama muutos tapahtuu: ristiriitaisissa uskonnoissa, vastakkaisissa teologioissa, toisensa poissulkevissa jumalakäsityksissä, niin muutos ei voi todistaa minkään niistä olevan ainoa tosi.


Elämänmuutos todistaa psykologisesta ja sosiaalisesta vaikutuksesta, ei yliluonnollisesta yksinoikeudesta.

Siksi väite “tämä uskonto on tosi, koska elämäni muuttui” on loogisesti pätemätön.

Elämä voi muuttua monesta syystä. Totuus ei muutu sen mukaan, kuka sen selittää.


Jos kristitty selittää elämänmuutoksensa Jeesuksella, muslimi Allahilla jne. eikä itse kokemuksen rakenteessa ole havaittavaa eroa, silloin ero ei voi sijaita kokemuksessa itsessään. Ero sijaitsee väistämättä siinä tulkintakehyksessä, jonka kautta kokemus ymmärretään. Kokemus ei koskaan saavu ihmiselle paljaana tai merkityksettömänä, vaan se kohdataan aina valmiiksi jäsennetyssä mielessä, joka on oppinut tietyt käsitteet, symbolit ja odotukset. Se, mitä pidetään “Jumalan toimintana”, on jo ennakolta määritelty sen tradition sisällä, jossa ihminen elää ja ajattelee.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

******************

Kaikissa uskonnoissa esiintyy täsmälleen samanrakenteisia hengellisiä kokemuksia – myös keskenään täysin vastakkaisissa traditioissa. Kristinusko ei ole poikkeus, eikä mikään muukaan.

Kaikissa uskonnoissa esiintyy kertomuksia siitä, että “elämäni muuttui täysin uskoon tuloni jälkeen”.
Ei vain kristinuskossa, vaan myös kaikissa kristillisissä lahkoissa.
Ei vain islamissa, vaan myös kaikissa islamin suuntauksissa.

Ja täsmälleen samalla tavalla muuallakin, muissakin maailman uskonnoissa.

joku parani sairaudesta, joku pääsi eroon alkoholista, joku lopetti tupakoinnin, joku löysi merkityksen, järjestyksen ja suunnan

Nämä kertomukset ovat rakenteeltaan identtisiä kaikkialla.

KOSKA sama muutos tapahtuu: ristiriitaisissa uskonnoissa, vastakkaisissa teologioissa, toisensa poissulkevissa jumalakäsityksissä, niin muutos ei voi todistaa minkään niistä olevan ainoa tosi.


Elämänmuutos todistaa psykologisesta ja sosiaalisesta vaikutuksesta, ei yliluonnollisesta yksinoikeudesta.

Siksi väite “tämä uskonto on tosi, koska elämäni muuttui” on loogisesti pätemätön.

Elämä voi muuttua monesta syystä. Totuus ei muutu sen mukaan, kuka sen selittää.


Jos kristitty selittää elämänmuutoksensa Jeesuksella, muslimi Allahilla jne. eikä itse kokemuksen rakenteessa ole havaittavaa eroa, silloin ero ei voi sijaita kokemuksessa itsessään. Ero sijaitsee väistämättä siinä tulkintakehyksessä, jonka kautta kokemus ymmärretään. Kokemus ei koskaan saavu ihmiselle paljaana tai merkityksettömänä, vaan se kohdataan aina valmiiksi jäsennetyssä mielessä, joka on oppinut tietyt käsitteet, symbolit ja odotukset. Se, mitä pidetään “Jumalan toimintana”, on jo ennakolta määritelty sen tradition sisällä, jossa ihminen elää ja ajattelee.

Lue lisää

Tästä seuraa metodologinen ongelma: subjektiivista kokemusta ei voi käyttää totuuskriteerinä, koska se ei erottele totta epätodesta. Sama kokemustyyppi tukee keskenään ristiriitaisia väitteitä Jumalasta, "pelastuksesta" ja todellisuuden luonteesta.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Tästä seuraa metodologinen ongelma: subjektiivista kokemusta ei voi käyttää totuuskriteerinä, koska se ei erottele totta epätodesta. Sama kokemustyyppi tukee keskenään ristiriitaisia väitteitä Jumalasta, "pelastuksesta" ja todellisuuden luonteesta.

Lue lisää

Jos kokemusta käytetään todisteena, joudutaan hyväksymään, että vastakkaiset teologiat ovat samanaikaisesti tosia, mikä on loogisesti mahdotonta. Siksi ongelma ei ole siinä, että ihmiset kokevat hengellisiä asioita, vaan siinä, että kokemuksesta tehdään argumentti.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Jos kokemusta käytetään todisteena, joudutaan hyväksymään, että vastakkaiset teologiat ovat samanaikaisesti tosia, mikä on loogisesti mahdotonta. Siksi ongelma ei ole siinä, että ihmiset kokevat hengellisiä asioita, vaan siinä, että kokemuksesta tehdään argumentti.

Lue lisää

Elämänmuutos todistaa ennen kaikkea psykologisesta ja sosiaalisesta vaikutuksesta. Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin, yhteisöön, rituaaliin ja identiteetin uudelleenmuotoutumiseen.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Elämänmuutos todistaa ennen kaikkea psykologisesta ja sosiaalisesta vaikutuksesta. Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin, yhteisöön, rituaaliin ja identiteetin uudelleenmuotoutumiseen.

Lue lisää

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

******************

Mikäli keskenään ristiriitaisiin uskonnollisiin traditioihin kuuluvat toimijat selittävät rakenteellisesti samanlaisen elämänmuutoksen eri jumalakäsitteiden avulla, ei erottava tekijä voi sijaita itse kokemuksellisessa ilmiössä. Ero on paikannettava niihin tulkinnallisiin rakenteisiin, joiden puitteissa kokemus jäsentyy ymmärrettäväksi. Kokemus ei ilmene subjektille semanttisesti neutraalina datana, vaan se aktualisoituu aina jo valmiiksi muotoutuneessa kognitiivis-symbolisessa kehyksessä. Yksilön käsitys siitä, mikä lasketaan jumalalliseksi toiminnaksi, on näin ollen traditionaalisesti ja sosiaalisesti ehdollistunut ennen varsinaista kokemusta.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

******************

Mikäli keskenään ristiriitaisiin uskonnollisiin traditioihin kuuluvat toimijat selittävät rakenteellisesti samanlaisen elämänmuutoksen eri jumalakäsitteiden avulla, ei erottava tekijä voi sijaita itse kokemuksellisessa ilmiössä. Ero on paikannettava niihin tulkinnallisiin rakenteisiin, joiden puitteissa kokemus jäsentyy ymmärrettäväksi. Kokemus ei ilmene subjektille semanttisesti neutraalina datana, vaan se aktualisoituu aina jo valmiiksi muotoutuneessa kognitiivis-symbolisessa kehyksessä. Yksilön käsitys siitä, mikä lasketaan jumalalliseksi toiminnaksi, on näin ollen traditionaalisesti ja sosiaalisesti ehdollistunut ennen varsinaista kokemusta.

Lue lisää

Ollessani vielä kristitty aloin kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan aidot hengelliset heräämiset ja yliluonnolliset kokemukset olisivat yksinomaan oman tradition piirissä esiintyviä ilmiöitä. Ajatus “vain meillä” ei osoittautunut minulle itsestään selväksi, vaan herätti epistemologisen levottomuuden, joka ei jättänyt rauhaan. Mikäli kokemukset todella toimisivat todisteena teologisesta ainutlaatuisuudesta, niiden tulisi ilmetä tavalla, joka erottaa yhden tradition muista. Tätä oletusta aloin systemaattisesti tarkastella.

Jo varhaisessa vaiheessa kävi ilmeiseksi, että rakenteellisesti samanlaisia kokemuksia esiintyy myös muissa kristinuskon lahkoissa, usein keskenään ristiriitaisista opillisista lähtökohdista huolimatta. Tämä havainto heikensi oletusta kokemuksen doktrinaalisesta yksiselitteisyydestä, mutta ei vielä ratkaissut kysymystä. Kun tarkastelua laajennettiin kristillisen kontekstin ulkopuolelle, ilmeni nopeasti, että täysin vastaavanlaisia kokemuskertomuksia esiintyy myös muissa maailmanuskonnoissa. Kokemusten fenomenologinen rakenne pysyi samana, vaikka teologinen tulkinta vaihtui. Jumalan nimi muuttui, mutta kokemuksen muoto säilyi.

Tätä taustaa vasten kiinnostukseni kohdistui myös historiallisesti dokumentoituihin herätysliikkeisiin ja niin sanottuun horrossaarnaamiseen. Erityisesti suomalaisessa kontekstissa esimerkiksi Helena Konttilan kaltaiset tapaukset osoittautuivat erikoisiksi.Näissä ilmiöissä yhdistyvät voimakas affektiivinen kokemus, muuttunut tajunnantila ja yhteisön tarjoama tulkintakehys, joka määrittää kokemuksen hengelliseksi ja jumalalliseksi. Olennaista on, että samankaltaisia ilmiöitä on dokumentoitu laajasti eri kulttuurisissa ja uskonnollisissa ympäristöissä, mikä viittaa ilmiön yleisinhimilliseen eikä traditionaalisesti ainutlaatuiseen luonteeseen.

Näiden havaintojen valossa alkoi käydä yhä selvemmäksi, että uskonnolliset kokemukset eivät sellaisenaan tue eksklusiivisia totuusväitteitä. Päinvastoin ne näyttäytyvät ilmiöinä, jotka paljastavat toistuvia rakenteita inhimillisessä tietoisuudessa ja sosiaalisessa merkityksenmuodostuksessa. Kokemus itsessään on subjektille todellinen ja usein elämää muokkaava, mutta sen teologinen tulkinta on sidoksissa niihin käsitteellisiin ja kulttuurisiin resursseihin, jotka ovat käytettävissä kokemuksen jäsentämiseksi. Näin ollen kokemusten universaali esiintyminen ei vahvista yksittäistä teologista järjestelmää, vaan pikemminkin problematisoi yrityksen käyttää kokemusta epistemisenä todisteena uskonnollisesta yksinoikeudesta.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Ollessani vielä kristitty aloin kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan aidot hengelliset heräämiset ja yliluonnolliset kokemukset olisivat yksinomaan oman tradition piirissä esiintyviä ilmiöitä. Ajatus “vain meillä” ei osoittautunut minulle itsestään selväksi, vaan herätti epistemologisen levottomuuden, joka ei jättänyt rauhaan. Mikäli kokemukset todella toimisivat todisteena teologisesta ainutlaatuisuudesta, niiden tulisi ilmetä tavalla, joka erottaa yhden tradition muista. Tätä oletusta aloin systemaattisesti tarkastella.

Jo varhaisessa vaiheessa kävi ilmeiseksi, että rakenteellisesti samanlaisia kokemuksia esiintyy myös muissa kristinuskon lahkoissa, usein keskenään ristiriitaisista opillisista lähtökohdista huolimatta. Tämä havainto heikensi oletusta kokemuksen doktrinaalisesta yksiselitteisyydestä, mutta ei vielä ratkaissut kysymystä. Kun tarkastelua laajennettiin kristillisen kontekstin ulkopuolelle, ilmeni nopeasti, että täysin vastaavanlaisia kokemuskertomuksia esiintyy myös muissa maailmanuskonnoissa. Kokemusten fenomenologinen rakenne pysyi samana, vaikka teologinen tulkinta vaihtui. Jumalan nimi muuttui, mutta kokemuksen muoto säilyi.

Tätä taustaa vasten kiinnostukseni kohdistui myös historiallisesti dokumentoituihin herätysliikkeisiin ja niin sanottuun horrossaarnaamiseen. Erityisesti suomalaisessa kontekstissa esimerkiksi Helena Konttilan kaltaiset tapaukset osoittautuivat erikoisiksi.Näissä ilmiöissä yhdistyvät voimakas affektiivinen kokemus, muuttunut tajunnantila ja yhteisön tarjoama tulkintakehys, joka määrittää kokemuksen hengelliseksi ja jumalalliseksi. Olennaista on, että samankaltaisia ilmiöitä on dokumentoitu laajasti eri kulttuurisissa ja uskonnollisissa ympäristöissä, mikä viittaa ilmiön yleisinhimilliseen eikä traditionaalisesti ainutlaatuiseen luonteeseen.

Näiden havaintojen valossa alkoi käydä yhä selvemmäksi, että uskonnolliset kokemukset eivät sellaisenaan tue eksklusiivisia totuusväitteitä. Päinvastoin ne näyttäytyvät ilmiöinä, jotka paljastavat toistuvia rakenteita inhimillisessä tietoisuudessa ja sosiaalisessa merkityksenmuodostuksessa. Kokemus itsessään on subjektille todellinen ja usein elämää muokkaava, mutta sen teologinen tulkinta on sidoksissa niihin käsitteellisiin ja kulttuurisiin resursseihin, jotka ovat käytettävissä kokemuksen jäsentämiseksi. Näin ollen kokemusten universaali esiintyminen ei vahvista yksittäistä teologista järjestelmää, vaan pikemminkin problematisoi yrityksen käyttää kokemusta epistemisenä todisteena uskonnollisesta yksinoikeudesta.

Lue lisää

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Kysymys on kiinnostava lähinnä siksi, että se paljastaa joukon piileviä mutta kyseenalaisia oletuksia: että uskomus on yksilöllinen omaisuuserä, että metafyysinen totuus on altis ulkoisille uhilta ja että se vaatii aktiivista puolustamista sosiaalisen painostuksen keinoin. Nämä oletukset eivät kestä edes kevyttä filosofista tarkastelua.

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

******************

Mikäli aihe herättää kiinnostusta, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy myös kirjastolähteistä, erityisesti historiallisista elämäkerroista ja aikalaiskuvauksista. Itse perehdyin niihinja myös Helena Konttilan ja muiden vastaavien herätysliikkeisiin liitettyjen henkilöiden elämänkulkuun, yli 20 vuotta sitten. Nämä tapaukset tarjoavat poikkeuksellisen hedelmällisen näkökulman uskonnollisten kokemusten tutkimukseen, sillä niissä yhdistyvät yksilöllinen kokemus, muuttuneet tajunnantilat sekä yhteisöllisesti vakiintunut tulkintakehys. Elämäkerrallinen aineisto paljastaa, miten samantyyppisiä kokemuksia on eri aikoina tulkittu yliluonnollisiksi tai jumalallisiksi, vaikka ilmiöiden rakenteelliset piirteet pysyvät huomattavan samanlaisina.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan.

******************

Mikäli aihe herättää kiinnostusta, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy myös kirjastolähteistä, erityisesti historiallisista elämäkerroista ja aikalaiskuvauksista. Itse perehdyin niihinja myös Helena Konttilan ja muiden vastaavien herätysliikkeisiin liitettyjen henkilöiden elämänkulkuun, yli 20 vuotta sitten. Nämä tapaukset tarjoavat poikkeuksellisen hedelmällisen näkökulman uskonnollisten kokemusten tutkimukseen, sillä niissä yhdistyvät yksilöllinen kokemus, muuttuneet tajunnantilat sekä yhteisöllisesti vakiintunut tulkintakehys. Elämäkerrallinen aineisto paljastaa, miten samantyyppisiä kokemuksia on eri aikoina tulkittu yliluonnollisiksi tai jumalallisiksi, vaikka ilmiöiden rakenteelliset piirteet pysyvät huomattavan samanlaisina.

Lue lisää

Mikäli aihe herättää kiinnostusta, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy myös kirjastolähteistä, erityisesti historiallisista elämäkerroista ja aikalaiskuvauksista. Itse perehdyin niihin ja myös Helena Konttilan ja muiden vastaavien herätysliikkeisiin liitettyjen henkilöiden elämänkulkuun, yli 20 vuotta sitten. Kirjastosta sain kirjat.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Mikäli aihe herättää kiinnostusta, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy myös kirjastolähteistä, erityisesti historiallisista elämäkerroista ja aikalaiskuvauksista. Itse perehdyin niihin ja myös Helena Konttilan ja muiden vastaavien herätysliikkeisiin liitettyjen henkilöiden elämänkulkuun, yli 20 vuotta sitten. Kirjastosta sain kirjat.

Lue lisää

Olen siis lukenut myös kirjallisuutta, joka Benny Hinnia ja muita nykyaikaisia uskonnollisia ilmiöitä, erityisesti parantamistemppuja ja hengellisiä tapahtumia, joissa on näyttöä huijaamisesta tai manipulaatiosta.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Olen siis lukenut myös kirjallisuutta, joka Benny Hinnia ja muita nykyaikaisia uskonnollisia ilmiöitä, erityisesti parantamistemppuja ja hengellisiä tapahtumia, joissa on näyttöä huijaamisesta tai manipulaatiosta.

Lue lisää

Luin myös sen kirjan yli 20 vuotta sitten:

https://www.suomalainen.com/products/uusi-viini-juovuttaa?srsltid=AfmBOopMkCS5WDl3Tf4AU13tf4Iiyd4lbGqjipci0uMz2V22rY8-c05w

Uusi viini juovuttaa Pehmeäkantinen, suomi
karismaattisen "uudistusliikkeen" tarkastelua

Kirjastosta.

Saatte tietää, mitä kaikkea tehdään kristinuskonnossa ja kristinuskonnon nimissä. Kiinnostava kirja. Suosittelen sitä.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Luin myös sen kirjan yli 20 vuotta sitten:

https://www.suomalainen.com/products/uusi-viini-juovuttaa?srsltid=AfmBOopMkCS5WDl3Tf4AU13tf4Iiyd4lbGqjipci0uMz2V22rY8-c05w

Uusi viini juovuttaa Pehmeäkantinen, suomi
karismaattisen "uudistusliikkeen" tarkastelua

Kirjastosta.

Saatte tietää, mitä kaikkea tehdään kristinuskonnossa ja kristinuskonnon nimissä. Kiinnostava kirja. Suosittelen sitä.

Lue lisää

Mikäli keskenään ristiriitaisiin uskonnollisiin traditioihin kuuluvat toimijat selittävät rakenteellisesti samanlaisen elämänmuutoksen eri jumalakäsitteiden avulla, ei erottava tekijä voi sijaita itse kokemuksellisessa ilmiössä.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Mikäli keskenään ristiriitaisiin uskonnollisiin traditioihin kuuluvat toimijat selittävät rakenteellisesti samanlaisen elämänmuutoksen eri jumalakäsitteiden avulla, ei erottava tekijä voi sijaita itse kokemuksellisessa ilmiössä.

Lue lisää

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

******************

Anonyymi00063 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

******************

Lue lisää

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

******************


Väkisin kristinuskoon käännyttäjä kirjoitti:

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Vastaus:

Jos uskomusjärjestelmä horjuu pelkästä altistumisesta toiselle näkemykselle, sen ontologinen status on jo valmiiksi heikko. Totuus ei ole hauras objekti, jota on varjeltava kielelliseltä kontaminaatiolta, vaan rakenne, joka kestää kohtaamisen, kritiikin ja jopa väärinymmärryksen. Se, mikä vaatii vaikenemista tai eristämistä säilyäkseen, ei ole totuus vaan suljettu merkitysjärjestelmä.

Pelko toisen uskon läsnäolosta ei näin ollen ole merkki vakaumuksen syvyydestä, vaan paljastus sen institutionaalisesta luonteesta: kyse ei ole eletyn merkityksen puolustamisesta vaan järjestelmän rajojen vartioinnista. Epävarmuus ei näyttäydy epäilynä, vaan aggressiivisena varmuuden esittämisenä.

Pakottaminen viimeistelee tämän logiikan. Sisäinen muutos ei ole käskyyn vastaava reaktio vaan emergentti prosessi, joka edellyttää vapautta, aikaa ja omaehtoisuutta. Kun kääntymystä yritetään tuottaa painostuksen, pelottelun tai sosiaalisen pakon kautta, tunnustetaan samalla, ettei mitään todellista transformaatiota ole tapahtunut — vain ulkoinen konformismi on saavutettu.

Eli totuus ei pelkää kuulemista, usko ei tarvitse vartijoita, ja muutos, joka ei synny vapaudessa, ei ole muutos lainkaan.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

******************


Väkisin kristinuskoon käännyttäjä kirjoitti:

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Vastaus:

Jos uskomusjärjestelmä horjuu pelkästä altistumisesta toiselle näkemykselle, sen ontologinen status on jo valmiiksi heikko. Totuus ei ole hauras objekti, jota on varjeltava kielelliseltä kontaminaatiolta, vaan rakenne, joka kestää kohtaamisen, kritiikin ja jopa väärinymmärryksen. Se, mikä vaatii vaikenemista tai eristämistä säilyäkseen, ei ole totuus vaan suljettu merkitysjärjestelmä.

Pelko toisen uskon läsnäolosta ei näin ollen ole merkki vakaumuksen syvyydestä, vaan paljastus sen institutionaalisesta luonteesta: kyse ei ole eletyn merkityksen puolustamisesta vaan järjestelmän rajojen vartioinnista. Epävarmuus ei näyttäydy epäilynä, vaan aggressiivisena varmuuden esittämisenä.

Pakottaminen viimeistelee tämän logiikan. Sisäinen muutos ei ole käskyyn vastaava reaktio vaan emergentti prosessi, joka edellyttää vapautta, aikaa ja omaehtoisuutta. Kun kääntymystä yritetään tuottaa painostuksen, pelottelun tai sosiaalisen pakon kautta, tunnustetaan samalla, ettei mitään todellista transformaatiota ole tapahtunut — vain ulkoinen konformismi on saavutettu.

Eli totuus ei pelkää kuulemista, usko ei tarvitse vartijoita, ja muutos, joka ei synny vapaudessa, ei ole muutos lainkaan.

Lue lisää

Väkisin kristinuskoon käännyttäjä kirjoitti:

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Vastaus:

Olemme nykyisin "hindut", mutta kuitenkin olemme kaikki entisiä kristittyjä.

Kyse ei ole tiedon puutteesta vaan ylikylläisyydestä.

Me emme ole ihmisiä, jotka “eivät ole kuulleet evankeliumia”. Päinvastoin: olemme saaneet sitä liikaa, liian aikaisin, liian yksipuolisesti ja liian vailla suostumusta. Kun jokin maailmanselitys on syötetty lapselle ennen kuin hänellä on ollut mahdollisuus rakentaa omaa sisäistä rajaansa, kyse ei ole opetuksesta vaan kolonisaatiosta. Silloin irtautuminen ei ole kapinaa totuutta vastaan, vaan itsesuojelua.

Kristittyjen tunkeutuminen hindupalstalle, psykologinen painostus ja uhkakuvat - ne ovat keinoja kontrolliin, ja juuri siksi ne tekevät pysyvää vahinkoa. Ne opettavat kehoa ennen mieltä: häpeän, pelon ja alistumisen kieliä. Kun siitä kielestä myöhemmin pyritään tekemään “rakkauden sanomaa”, ristiriita on jo valmis.

Siksi pakkokäännyttäminen ei ole vain hyödytöntä vaan aktiivisesti vastenmielistä. Se ei herätä kiinnostusta, vaan uudelleenaktivoi vanhan trauman. Se ei kutsu dialogiin, vaan muistuttaa vallasta, joka jo kerran käytettiin väärin. Ja jokainen uusi yritys “pelastaa” vahvistaa vain sen päätöksen, että tästä maailmasta on täytynyt lähteä.

Ja ehkä kaikkein paljastavin kysymys on tämä:
Miksi te puhutte hindupalstoilla entisille kristityille, ettekä niille, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta?

Me olemme jo tehneet valintammee. Emme tietämättömyydestä, vaan tietoisuuden hinnalla. Ja kun samme “meitä on jo tarpeeksi pakotettu elämässämme”, se ei ole tunnepurkaus vaan eettinen rajanveto.

Se raja on yksinkertainen ja perusteltu:
Se, mikä alkoi pakolla, ei voi jatkua vapautena.
Ja mitään merkityksellistä ei synny siellä, missä suostumus puuttuu.

Anonyymi00065 kirjoitti:

Väkisin kristinuskoon käännyttäjä kirjoitti:

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Vastaus:

Olemme nykyisin "hindut", mutta kuitenkin olemme kaikki entisiä kristittyjä.

Kyse ei ole tiedon puutteesta vaan ylikylläisyydestä.

Me emme ole ihmisiä, jotka “eivät ole kuulleet evankeliumia”. Päinvastoin: olemme saaneet sitä liikaa, liian aikaisin, liian yksipuolisesti ja liian vailla suostumusta. Kun jokin maailmanselitys on syötetty lapselle ennen kuin hänellä on ollut mahdollisuus rakentaa omaa sisäistä rajaansa, kyse ei ole opetuksesta vaan kolonisaatiosta. Silloin irtautuminen ei ole kapinaa totuutta vastaan, vaan itsesuojelua.

Kristittyjen tunkeutuminen hindupalstalle, psykologinen painostus ja uhkakuvat - ne ovat keinoja kontrolliin, ja juuri siksi ne tekevät pysyvää vahinkoa. Ne opettavat kehoa ennen mieltä: häpeän, pelon ja alistumisen kieliä. Kun siitä kielestä myöhemmin pyritään tekemään “rakkauden sanomaa”, ristiriita on jo valmis.

Siksi pakkokäännyttäminen ei ole vain hyödytöntä vaan aktiivisesti vastenmielistä. Se ei herätä kiinnostusta, vaan uudelleenaktivoi vanhan trauman. Se ei kutsu dialogiin, vaan muistuttaa vallasta, joka jo kerran käytettiin väärin. Ja jokainen uusi yritys “pelastaa” vahvistaa vain sen päätöksen, että tästä maailmasta on täytynyt lähteä.

Ja ehkä kaikkein paljastavin kysymys on tämä:
Miksi te puhutte hindupalstoilla entisille kristityille, ettekä niille, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta?

Me olemme jo tehneet valintammee. Emme tietämättömyydestä, vaan tietoisuuden hinnalla. Ja kun samme “meitä on jo tarpeeksi pakotettu elämässämme”, se ei ole tunnepurkaus vaan eettinen rajanveto.

Se raja on yksinkertainen ja perusteltu:
Se, mikä alkoi pakolla, ei voi jatkua vapautena.
Ja mitään merkityksellistä ei synny siellä, missä suostumus puuttuu.

Lue lisää

Väkisin kristinuskoon käännyttäjä kirjoitti:

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Vastaus:



Mitä muuta voit sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet, kaiken sen lisäksi, mitä meille on indoktrinoitu lapsuudesta aikuisuuteen, aamusta iltaan, kaksikymmentä vuotta.

Tunkeutumisella, psykoterrorilla ja väkivallalla olette tehneet vain pahaa, ja kristinuskoon pakkokäännyttämisellä on ollut päinvastainen vaikutus, nyt siitä kaikesta on tullut vielä vastenmielisempää kuin se jo oli.

Mitä järkeä on käännyttää ketään hindupalstoilla, joiden lukijat ovat entisiä kristittyjä, jotka ovat kasvaneet kristillisissä kodeissa, uskonnon uhreja, jotka on jo lapsuudessa indoktrinoitu kristinuskoon, jotka ovat valinneet tietoisesti toisen polun.
Meitä on jo tarpeeksi pakotettu elämässämme.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Väkisin kristinuskoon käännyttäjä kirjoitti:

“Pelkäätkö uskomuksiesi puolesta?”

Vastaus:



Mitä muuta voit sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet, kaiken sen lisäksi, mitä meille on indoktrinoitu lapsuudesta aikuisuuteen, aamusta iltaan, kaksikymmentä vuotta.

Tunkeutumisella, psykoterrorilla ja väkivallalla olette tehneet vain pahaa, ja kristinuskoon pakkokäännyttämisellä on ollut päinvastainen vaikutus, nyt siitä kaikesta on tullut vielä vastenmielisempää kuin se jo oli.

Mitä järkeä on käännyttää ketään hindupalstoilla, joiden lukijat ovat entisiä kristittyjä, jotka ovat kasvaneet kristillisissä kodeissa, uskonnon uhreja, jotka on jo lapsuudessa indoktrinoitu kristinuskoon, jotka ovat valinneet tietoisesti toisen polun.
Meitä on jo tarpeeksi pakotettu elämässämme.

Lue lisää

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

******************



Meitä kutsutaan nykyään “hinduiksi”, mutta tämä nimitys peittää alleen olennaisen: kaikki meistä ovat entisiä kristittyjä. Emme ole saapuneet tähän positioon ulkopuolelta, vaan kulkeneet kristillisen maailman läpi lapsuudesta aikuisuuteen. Meidän suhteemme kristinuskoon ei ole teoreettinen eikä etäinen, vaan syvästi eletty, kehoon ja mieleen painunut.

Siksi ongelma ei ole tiedon puute vaan liiallinen altistus. Evankeliumi ei ole meille vieras viesti, joka kaipaisi selvennystä, vaan ääni, joka on soinut liian varhain ja liian lakkaamatta. Kun maailmanselitys annetaan ennen kuin yksilöllä on mahdollisuutta muodostaa omaa sisäistä reviiriään, kyse ei ole kasvatuksesta vaan merkitysjärjestelmän pakkosiirrosta. Lapsi ei voi antaa suostumusta, mutta silti häneen istutetaan pelon, syyllisyyden ja pelastuksen kieli. Tästä irtautuminen ei ole totuuden hylkäämistä vaan psyykkisen autonomian palauttamista.

Kristillinen tunkeutuminen tiloihin, joissa entiset kristityt yrittävät rakentaa toisenlaista elämää, ei ole väärinymmärrys vaan jatkumoa samalle logiikalle. Painostus, uhkakuvat ja moraalinen kiristys eivät ole viestinnän epäonnistumisia, vaan vallankäytön muotoja. Ne toimivat nimenomaan siksi, että ne ohittavat rationaalisen keskustelun ja kohdistuvat kehoon: häpeään, pelkoon, alistumiseen. Kun tästä kehokokemuksesta myöhemmin rakennetaan “rakkauden sanomaa”, ristiriita ei ole sattumaa — se on rakenteellinen.

Tästä syystä pakkokäännyttäminen ei ole vain tehotonta vaan moraalisesti ongelmallista. Se ei synnytä uteliaisuutta eikä dialogia, vaan avaa vanhoja haavoja. Se palauttaa kokemuksen vallasta, jota on jo käytetty ilman suostumusta. Jokainen uusi “pelastamisyritys” ei kutsu takaisin, vaan vahvistaa ymmärrystä siitä, että tästä järjestelmästä oli välttämätöntä poistua.

Tässä valossa yksi kysymys nousee väistämättä esiin: miksi kohteena ovat juuri hindupalstat ja entiset kristityt? Miksi ei ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta? Tämä valinta paljastaa, ettei kyse ole viestin universaalisuudesta vaan menetetyn hallinnan palauttamisesta. Ei kohdata tuntematonta, vaan pyritään ottamaan takaisin ne, jotka ovat sanoneet ei.

Me olemme tehneet ratkaisumme. Emme tietämättömyyden takia, vaan pitkän ja kalliin tietoisuuden prosessin seurauksena. Ja kun sanomme, että meitä on jo tarpeeksi pakotettu, emme ilmaise hetkellistä suuttumusta vaan asetamme eettisen rajan.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

******************



Meitä kutsutaan nykyään “hinduiksi”, mutta tämä nimitys peittää alleen olennaisen: kaikki meistä ovat entisiä kristittyjä. Emme ole saapuneet tähän positioon ulkopuolelta, vaan kulkeneet kristillisen maailman läpi lapsuudesta aikuisuuteen. Meidän suhteemme kristinuskoon ei ole teoreettinen eikä etäinen, vaan syvästi eletty, kehoon ja mieleen painunut.

Siksi ongelma ei ole tiedon puute vaan liiallinen altistus. Evankeliumi ei ole meille vieras viesti, joka kaipaisi selvennystä, vaan ääni, joka on soinut liian varhain ja liian lakkaamatta. Kun maailmanselitys annetaan ennen kuin yksilöllä on mahdollisuutta muodostaa omaa sisäistä reviiriään, kyse ei ole kasvatuksesta vaan merkitysjärjestelmän pakkosiirrosta. Lapsi ei voi antaa suostumusta, mutta silti häneen istutetaan pelon, syyllisyyden ja pelastuksen kieli. Tästä irtautuminen ei ole totuuden hylkäämistä vaan psyykkisen autonomian palauttamista.

Kristillinen tunkeutuminen tiloihin, joissa entiset kristityt yrittävät rakentaa toisenlaista elämää, ei ole väärinymmärrys vaan jatkumoa samalle logiikalle. Painostus, uhkakuvat ja moraalinen kiristys eivät ole viestinnän epäonnistumisia, vaan vallankäytön muotoja. Ne toimivat nimenomaan siksi, että ne ohittavat rationaalisen keskustelun ja kohdistuvat kehoon: häpeään, pelkoon, alistumiseen. Kun tästä kehokokemuksesta myöhemmin rakennetaan “rakkauden sanomaa”, ristiriita ei ole sattumaa — se on rakenteellinen.

Tästä syystä pakkokäännyttäminen ei ole vain tehotonta vaan moraalisesti ongelmallista. Se ei synnytä uteliaisuutta eikä dialogia, vaan avaa vanhoja haavoja. Se palauttaa kokemuksen vallasta, jota on jo käytetty ilman suostumusta. Jokainen uusi “pelastamisyritys” ei kutsu takaisin, vaan vahvistaa ymmärrystä siitä, että tästä järjestelmästä oli välttämätöntä poistua.

Tässä valossa yksi kysymys nousee väistämättä esiin: miksi kohteena ovat juuri hindupalstat ja entiset kristityt? Miksi ei ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta? Tämä valinta paljastaa, ettei kyse ole viestin universaalisuudesta vaan menetetyn hallinnan palauttamisesta. Ei kohdata tuntematonta, vaan pyritään ottamaan takaisin ne, jotka ovat sanoneet ei.

Me olemme tehneet ratkaisumme. Emme tietämättömyyden takia, vaan pitkän ja kalliin tietoisuuden prosessin seurauksena. Ja kun sanomme, että meitä on jo tarpeeksi pakotettu, emme ilmaise hetkellistä suuttumusta vaan asetamme eettisen rajan.

Lue lisää

Se, että kutsumme itseämme nykyään “hinduiksi”, ei tarkoita, että olisimme vaihtaneet yhden oppijärjestelmän toiseen. Se tarkoittaa ennen kaikkea, että olemme siirtyneet pois pakotetun merkityksen tilasta kohti relaatiota, jossa pyhä ei vaadi alistumista vaan kohtaamista. Meidän historiamme kristinuskon kanssa ei ole kääntymätön sivupolku, vaan lähtöpiste, joka määrittää koko keskustelun asymmetrian.

Kristinusko ei tullut meille dialogina vaan ajallisena monopolina. Se oli läsnä ennen kuin kieli oli meidän, ennen kuin moraali oli meidän, ennen kuin pelko oli meidän. Kun maailmanselitys annetaan lapselle ennen kykyä erottaa oma sisäinen kokemus ulkoisesta auktoriteetista, syntyy rakenne, jossa totuus ei ole löydettävä vaan toteltava. Tämä ei ole hengellisyyttä vaan psyykkistä infrastruktuuria, joka rakennetaan ennen kuin asukas voi vastustaa.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Se, että kutsumme itseämme nykyään “hinduiksi”, ei tarkoita, että olisimme vaihtaneet yhden oppijärjestelmän toiseen. Se tarkoittaa ennen kaikkea, että olemme siirtyneet pois pakotetun merkityksen tilasta kohti relaatiota, jossa pyhä ei vaadi alistumista vaan kohtaamista. Meidän historiamme kristinuskon kanssa ei ole kääntymätön sivupolku, vaan lähtöpiste, joka määrittää koko keskustelun asymmetrian.

Kristinusko ei tullut meille dialogina vaan ajallisena monopolina. Se oli läsnä ennen kuin kieli oli meidän, ennen kuin moraali oli meidän, ennen kuin pelko oli meidän. Kun maailmanselitys annetaan lapselle ennen kykyä erottaa oma sisäinen kokemus ulkoisesta auktoriteetista, syntyy rakenne, jossa totuus ei ole löydettävä vaan toteltava. Tämä ei ole hengellisyyttä vaan psyykkistä infrastruktuuria, joka rakennetaan ennen kuin asukas voi vastustaa.

Lue lisää

Siksi “ylikylläisyys” ei ole metafora. Sama kertomus, samat uhkakuvat, sama "pelastuksen" ehdollisuus toistuvat niin kauan, että niistä tulee ruumiillisia reaktioita. Helvetti ei ole oppi, vaan refleksi. Syyllisyys ei ole moraalinen arvio, vaan automatisoitunut vaste. Tässä tilanteessa irtautuminen ei ole intellektuaalinen päätös, vaan dekolonisaatioprosessi, jossa ihminen yrittää erottaa oman äänensä sisäistetystä vallasta.

Kun kristitty sitten tunkeutuu hindupalstalle “keskustelemaan”, hän ei astu neutraaliin tilaan. Hän astuu tilaan, joka on jo täynnä historiaa, haavoja ja rajojen uudelleenrakentamista. Painostus, psykologinen kiristys ja pelolla vihjailu eivät ole vain loukkaavia — ne ovat uudelleenenactment, toiston muoto. Sama valta palaa eri naamiossa ja vaatii jälleen kuuliaisuutta, tällä kertaa “rakkauden” nimissä.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Siksi “ylikylläisyys” ei ole metafora. Sama kertomus, samat uhkakuvat, sama "pelastuksen" ehdollisuus toistuvat niin kauan, että niistä tulee ruumiillisia reaktioita. Helvetti ei ole oppi, vaan refleksi. Syyllisyys ei ole moraalinen arvio, vaan automatisoitunut vaste. Tässä tilanteessa irtautuminen ei ole intellektuaalinen päätös, vaan dekolonisaatioprosessi, jossa ihminen yrittää erottaa oman äänensä sisäistetystä vallasta.

Kun kristitty sitten tunkeutuu hindupalstalle “keskustelemaan”, hän ei astu neutraaliin tilaan. Hän astuu tilaan, joka on jo täynnä historiaa, haavoja ja rajojen uudelleenrakentamista. Painostus, psykologinen kiristys ja pelolla vihjailu eivät ole vain loukkaavia — ne ovat uudelleenenactment, toiston muoto. Sama valta palaa eri naamiossa ja vaatii jälleen kuuliaisuutta, tällä kertaa “rakkauden” nimissä.

Lue lisää

Tästä syystä väite “me vain kerromme totuuden” on moraalisesti kestämätön. Totuus, joka ei ota huomioon vastaanottajan historiaa, ei ole totuutta vaan vallan jatke. Ja “rakkauden sanoma”, joka ohittaa suostumuksen, on käsitteellinen ristiriita: rakkaus ei toimi ilman vapautta, eikä vapaus synny painostuksen alla.

Pakkokäännyttäminen on siis enemmän kuin hyödytöntä. Se on yritys palauttaa menetetty ontologinen etuoikeus: oikeus määritellä toisen ihmisen suhde pyhään. Siksi kohteena eivät ole ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta, vaan ne, jotka ovat kuulleet liikaa ja sanoneet ei. Kyse ei ole evankelioinnista vaan kieltäytymisen sietämättömyydestä.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Tästä syystä väite “me vain kerromme totuuden” on moraalisesti kestämätön. Totuus, joka ei ota huomioon vastaanottajan historiaa, ei ole totuutta vaan vallan jatke. Ja “rakkauden sanoma”, joka ohittaa suostumuksen, on käsitteellinen ristiriita: rakkaus ei toimi ilman vapautta, eikä vapaus synny painostuksen alla.

Pakkokäännyttäminen on siis enemmän kuin hyödytöntä. Se on yritys palauttaa menetetty ontologinen etuoikeus: oikeus määritellä toisen ihmisen suhde pyhään. Siksi kohteena eivät ole ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta, vaan ne, jotka ovat kuulleet liikaa ja sanoneet ei. Kyse ei ole evankelioinnista vaan kieltäytymisen sietämättömyydestä.

Lue lisää

Meidän valintamme ei ole pako vaan positio. Se ei ole reaktio vaan seuraus. Me emme ole “tietämättömiä”, vaan tietoisia siitä, mitä tapahtuu, kun merkitys annetaan ilman lupaa ja sitä yritetään myöhemmin palauttaa ilman vastuuta. Kun sanomme, että meitä on jo tarpeeksi pakotettu, me emme sulje keskustelua — me määrittelemme sen ehdot.

Ja ne ehdot ovat perustavia: merkitys ilman suostumusta on väkivaltaa, usko ilman vapautta on pelkkä rakenne, ja mikään pyhä ei tarvitse pakkoa tullakseen todeksi.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Meidän valintamme ei ole pako vaan positio. Se ei ole reaktio vaan seuraus. Me emme ole “tietämättömiä”, vaan tietoisia siitä, mitä tapahtuu, kun merkitys annetaan ilman lupaa ja sitä yritetään myöhemmin palauttaa ilman vastuuta. Kun sanomme, että meitä on jo tarpeeksi pakotettu, me emme sulje keskustelua — me määrittelemme sen ehdot.

Ja ne ehdot ovat perustavia: merkitys ilman suostumusta on väkivaltaa, usko ilman vapautta on pelkkä rakenne, ja mikään pyhä ei tarvitse pakkoa tullakseen todeksi.

Lue lisää

Tässä mielessä entisten kristittyjen siirtyminen toiseen traditioon ei ole niinkään “kääntyminen” kuin ontologinen irtautuminen. Kyse ei ole vastaväitteen esittämisestä, vaan koko pelilaudan vaihtamisesta. Pyhä ei ole enää keskus, jota vartioidaan, vaan moninainen suhde, jota ei voi omistaa eikä pakottaa. Hinduus tässä kontekstissa ei ole oppikokoelma vaan toisenlainen tapa olla merkityksen kanssa: ilman ultimatiivista uhkaa, ilman universaalia pakkoa, ilman lunastusvelkaa.

Anonyymi00072 kirjoitti:

Tässä mielessä entisten kristittyjen siirtyminen toiseen traditioon ei ole niinkään “kääntyminen” kuin ontologinen irtautuminen. Kyse ei ole vastaväitteen esittämisestä, vaan koko pelilaudan vaihtamisesta. Pyhä ei ole enää keskus, jota vartioidaan, vaan moninainen suhde, jota ei voi omistaa eikä pakottaa. Hinduus tässä kontekstissa ei ole oppikokoelma vaan toisenlainen tapa olla merkityksen kanssa: ilman ultimatiivista uhkaa, ilman universaalia pakkoa, ilman lunastusvelkaa.

Lue lisää

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

******************

Tässä mielessä entisten kristittyjen siirtyminen toiseen traditioon ei ole niinkään “kääntyminen” kuin ontologinen irtautuminen. Kyse ei ole vastaväitteen esittämisestä, vaan koko pelilaudan vaihtamisesta. Pyhä ei ole enää keskus, jota vartioidaan, vaan moninainen suhde, jota ei voi omistaa eikä pakottaa. Hinduus tässä kontekstissa ei ole oppikokoelma vaan toisenlainen tapa olla merkityksen kanssa: ilman ultimatiivista uhkaa, ilman universaalia pakkoa, ilman lunastusvelkaa.

Kun kristitty astuu tähän tilaan ja alkaa vaatia huomiota, kuuliaisuutta tai paluuta, hän ei vain riko sosiaalista etikettiä. Hän kiistää toisen oikeuden kieltäytymiseen. Ja juuri tämä on se hetki, jossa keskustelu lakkaa olemasta uskonnollista ja muuttuu eettiseksi. Oikeus sanoa “ei” ei ole mielipide, vaan perusrakenne ihmisarvossa. Se, joka ei hyväksy kieltäytymistä, ei puolusta totuutta — hän puolustaa valtaansa.

Siksi pakkokäännyttämisen kohdistuminen entisiin kristittyihin on niin paljastavaa. Se ei ole missio tuntemattomaan, vaan yritys palauttaa rikkoutunut jatkumo. Ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet, eivät uhkaa kertomusta. Ne, jotka ovat kuulleet ja lähteneet, uhkaavat sitä olemassaolollaan. He todistavat, että vaihtoehto on mahdollinen — ja juuri sitä ei siedetä.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Poistettu:

Ihmismieli reagoi voimakkaasti merkityksellisiin narratiiveihin.

Palautetaan


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

******************

Tässä mielessä entisten kristittyjen siirtyminen toiseen traditioon ei ole niinkään “kääntyminen” kuin ontologinen irtautuminen. Kyse ei ole vastaväitteen esittämisestä, vaan koko pelilaudan vaihtamisesta. Pyhä ei ole enää keskus, jota vartioidaan, vaan moninainen suhde, jota ei voi omistaa eikä pakottaa. Hinduus tässä kontekstissa ei ole oppikokoelma vaan toisenlainen tapa olla merkityksen kanssa: ilman ultimatiivista uhkaa, ilman universaalia pakkoa, ilman lunastusvelkaa.

Kun kristitty astuu tähän tilaan ja alkaa vaatia huomiota, kuuliaisuutta tai paluuta, hän ei vain riko sosiaalista etikettiä. Hän kiistää toisen oikeuden kieltäytymiseen. Ja juuri tämä on se hetki, jossa keskustelu lakkaa olemasta uskonnollista ja muuttuu eettiseksi. Oikeus sanoa “ei” ei ole mielipide, vaan perusrakenne ihmisarvossa. Se, joka ei hyväksy kieltäytymistä, ei puolusta totuutta — hän puolustaa valtaansa.

Siksi pakkokäännyttämisen kohdistuminen entisiin kristittyihin on niin paljastavaa. Se ei ole missio tuntemattomaan, vaan yritys palauttaa rikkoutunut jatkumo. Ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet, eivät uhkaa kertomusta. Ne, jotka ovat kuulleet ja lähteneet, uhkaavat sitä olemassaolollaan. He todistavat, että vaihtoehto on mahdollinen — ja juuri sitä ei siedetä.

Lue lisää

Tämä on kieltäytyminen osallistumasta väkivaltaiseen merkitysjärjestelmään. Se on rajan asettamista sinne, missä ennen oli vain alistumista. Ja juuri siksi se koetaan provokaationa: koska se ei pyydä lupaa.

Lopettakaa vuosia jatkunut hindujen ahdistaminen.

Te ette puhu ihmisille, jotka eivät olisi koskaan kuulleet “pelastuksesta” tai ikuisesta helvetistä. Te puhutte niille, jotka ovat kuulleet siitä kaiken — liikaa, liian varhain ja liian pitkään. Ihmisille, joiden lapsuus, moraali ja pelot rakennettiin näiden käsitteiden varaan ilman suostumusta.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Tämä on kieltäytyminen osallistumasta väkivaltaiseen merkitysjärjestelmään. Se on rajan asettamista sinne, missä ennen oli vain alistumista. Ja juuri siksi se koetaan provokaationa: koska se ei pyydä lupaa.

Lopettakaa vuosia jatkunut hindujen ahdistaminen.

Te ette puhu ihmisille, jotka eivät olisi koskaan kuulleet “pelastuksesta” tai ikuisesta helvetistä. Te puhutte niille, jotka ovat kuulleet siitä kaiken — liikaa, liian varhain ja liian pitkään. Ihmisille, joiden lapsuus, moraali ja pelot rakennettiin näiden käsitteiden varaan ilman suostumusta.

Lue lisää

Te toistatte samaa viestiä niille, jotka ovat tietoisesti irtautuneet siitä, koska se teki vahinkoa. Tämä ei ole evankeliointia vaan tunkeutumista. Ei rakkautta vaan vallan uusintamista. Ei huolta sieluista vaan kyvyttömyyttä hyväksyä kieltäytymistä.

On paljastavaa, että ette mene niiden luo, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta. Te puhutte niille, jotka ovat siitä kuulleet ja lähteneet. Niille, joiden olemassaolo todistaa, että vaihtoehto on mahdollinen. Juuri sitä ette siedä.

Me olemme tehneet valintamme. Emme tietämättömyydestä, vaan kokemuksen, tiedon ja itsemääräämisoikeuden perusteella. Kun sanomme “meitä on jo tarpeeksi pakotettu”, se ei ole tunnepurkaus vaan selkeä raja.

Anonyymi00075 kirjoitti:

Te toistatte samaa viestiä niille, jotka ovat tietoisesti irtautuneet siitä, koska se teki vahinkoa. Tämä ei ole evankeliointia vaan tunkeutumista. Ei rakkautta vaan vallan uusintamista. Ei huolta sieluista vaan kyvyttömyyttä hyväksyä kieltäytymistä.

On paljastavaa, että ette mene niiden luo, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta. Te puhutte niille, jotka ovat siitä kuulleet ja lähteneet. Niille, joiden olemassaolo todistaa, että vaihtoehto on mahdollinen. Juuri sitä ette siedä.

Me olemme tehneet valintamme. Emme tietämättömyydestä, vaan kokemuksen, tiedon ja itsemääräämisoikeuden perusteella. Kun sanomme “meitä on jo tarpeeksi pakotettu”, se ei ole tunnepurkaus vaan selkeä raja.

Lue lisää

Me emme tarvitse enää pelastustarjouksia. Me tarvitsemme rauhan.

Lopettakaa hindujen ahdistaminen. Te ette puhu ihmisille, jotka eivät olisi kuulleet "pelastuksesta" tai ikuisesta helvetistä, vaan niille, jotka ovat kuulleet niistä kaiken — liikaa, liian varhain ja ilman suostumusta. Me emme ole tietämättömiä vaan ylikyllästettyjä, ja irtautumisemme ei ole kapinaa totuutta vastaan vaan itsesuojelua. Tämä ei ole dialogia eikä rakkautta, vaan vallan toistoa ja kieltäytymisen sietämättömyyttä. Me olemme tehneet valintamme tietoisesti. Kunnioittakaa sitä ja antakaa meidän olla rauhassa.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Me emme tarvitse enää pelastustarjouksia. Me tarvitsemme rauhan.

Lopettakaa hindujen ahdistaminen. Te ette puhu ihmisille, jotka eivät olisi kuulleet "pelastuksesta" tai ikuisesta helvetistä, vaan niille, jotka ovat kuulleet niistä kaiken — liikaa, liian varhain ja ilman suostumusta. Me emme ole tietämättömiä vaan ylikyllästettyjä, ja irtautumisemme ei ole kapinaa totuutta vastaan vaan itsesuojelua. Tämä ei ole dialogia eikä rakkautta, vaan vallan toistoa ja kieltäytymisen sietämättömyyttä. Me olemme tehneet valintamme tietoisesti. Kunnioittakaa sitä ja antakaa meidän olla rauhassa.

Lue lisää

Lopettakaa hindujen ahdistaminen. Te ette puhu ihmisille, jotka eivät olisi kuulleet "pelastuksesta" tai ikuisesta helvetistä, vaan niille, jotka ovat kuulleet niistä kaiken liikaa.