Bodom

Minusta kumminkin puukon käyttötapa kertoo paljon, jopa sen, että osa iskuista on ollut pelkkää hämäystä. Ihmettelen kumminkin, että kuka tökkäsi sankariamme yli kymmenen kertaa niskaan? Niiden iskujen ei ole ollut edes tarkoitus tappaa. Miksi niiden iskujen tai tökkäysten ei ollut tarkoitus tappaa, vaikka tekijä tiesi, että kuinka tapetaan. En mitenkään voi uskoa, että NG olisi ne itse tehnyt, muiden vammojen lisäksi.

kiitoksia.. kirjoitti:

Minusta kumminkin puukon käyttötapa kertoo paljon, jopa sen, että osa iskuista on ollut pelkkää hämäystä. Ihmettelen kumminkin, että kuka tökkäsi sankariamme yli kymmenen kertaa niskaan? Niiden iskujen ei ole ollut edes tarkoitus tappaa. Miksi niiden iskujen tai tökkäysten ei ollut tarkoitus tappaa, vaikka tekijä tiesi, että kuinka tapetaan. En mitenkään voi uskoa, että NG olisi ne itse tehnyt, muiden vammojen lisäksi.

Lue lisää

Ei NG niitä itse tehnyt. Ei niitä tehnyt kukaan muukaan. Kyseessä on pelkkä tosiasioihin perustumaton myytti.

Tähän on syytä mainita että kivi on vain yksi mahdollisuus monista murha-aseeksi. Jokin astalo, vaihtoehtoja on toki paljon.

Eikä murhaajakaan tietenkään ole tiedossa, Bodom on ns. pimeäksi jäänyt henkirikos.

korjauksia:) kirjoitti:

Tähän on syytä mainita että kivi on vain yksi mahdollisuus monista murha-aseeksi. Jokin astalo, vaihtoehtoja on toki paljon.

Eikä murhaajakaan tietenkään ole tiedossa, Bodom on ns. pimeäksi jäänyt henkirikos.

Lue lisää

pakoputki

Tutustupas materiaaliin hivenen paremmin.

Terveisin Lunette kirjoitti:

Tutustupas materiaaliin hivenen paremmin.

Alan asiantuntijoiden sanomisia siteeraan.

Terveisin Lunette kirjoitti:

Tutustupas materiaaliin hivenen paremmin.

sinulle toivotan !

Emeritusrikostutkija Jorma Palo seisoi murhaaja-agentti Assmanin haalarit paketissa kainalossaan tien vierellä, pakettia välillä nuuskien, ja pelkäsi, että Assmanin käsi laskeutuu hänen olkapäälleen ja tämä kysyy: "Mitä tohtori tekee?"...
Siinä seistessään emeritusrikostutkija Jorma Palolle valkeni, että polkupyörä ei vanhene koskaan, kuten ei murhakaan.
Emeritusrikostutkija Jorma Palon mukaan siis:

"Salainen agentti Assman liikkui aamuyöllä helluntaipyhinä -60 metsässä ja rannoilla maalarin haalareihin naamioituneena, jaloissaan raskaat maalarin työkengät.
Hän kanniskeli, kuten agentit siihen aikaan tekivät, mukanaan myös putkenpätkää.
Hän oli siis naamioitunut putkityötä tekeväksi maalariksi, joka on vain poikennut työpaikaltaan muutaman kymmenen kilometrin päähän pienelle aamukävelylle.
Mukaansa hän oli kelpuuttanut kioskinpitäjä Gyllströmin, jolla oli hänelle agenttitehtävä: Bodominjärven rannalle leiriytynyt nuorten telttaseurue piti tappaa.
Miksikö? No, kun nyt molempia sattui vituttamaan sen verran, ja niillä nuorilla voisi olla viinaa tilkkanen, sekä tietysti muutakin ryöstettäväksi kelpaavaa...
Parivaljakko oli kuitenkin niin lempeällä päällä, että murhasivatkin vain kolme neljästä, ja muksaisivat neljännelle - tummalle ja komealle nuorukaiselle - mustan silmän.
Löytyipä murhatuilta saaliiksi kanikonttoriin mainiosti kelpaavia aarteitakin: tyttöjen uikkarit ja pyyhe, kahdet vain vähän pohjista puhki kuluneet kengät, lompakoitakin kaksi kappaletta, joissa selvää rahaa muutama kymppi, ja aivan mainiot siirtopihdit.
Gyllström paineli agenttimurhien jälkeen eukkonsa viereen kiroilemaan, mutta Assman - pääagentti, ellei peräti kaksois- tai kolmoisagentti - päätti seuraavana päivänä lähteä lepäämään sairaalan vuoteeseen ja nautiskelemaan lääkäriharjoittelija Palon säikyttelystä.
Agentin ei tarvinnut sen ajan Suomessa verisiä vaatteita vaivautua vaihtelemaan, saatikka edes käsiään verestä peseskelemään... ja agenttien tyyliin siihen tarvittavan tinnerinhän sai tietenkin sairaalasta.
Agenteilla oli siihen aikaan valtion ylimmän johdonkin tuki takanaan, ja se - kuten emeritusrikostutkija Jorma Palo paljasti - piti myös koko maan poliisivoimat aisoissa. Sama meininki jatkuu edelleen, senkin emeritusrikostutkija Jorma Palo paljasti, koskapa vielä nytkin on tutkijoiden mahdotonta kertoa totuutta Bodominjärven kolmoismurhien tekijöistä (Assman ja Gyllström), vaan syylliseksi oli väen väkisisin koetettava lavastaa viaton uhri, tämä Gustafsson...
Jatkuu.

..tyrmätty tuo, että niskassa ei ollut mitään? Itse muistelen, että siellä kumminkin oli joitain reikiä.? Sitä paitsi muistan valokuvan jossa NG:n isä katsoo aika tarkkaan pojan niskaan, kun tämä palaa sairaalasta kotiin.

se oli kirjoitti:

Emeritusrikostutkija Jorma Palo seisoi murhaaja-agentti Assmanin haalarit paketissa kainalossaan tien vierellä, pakettia välillä nuuskien, ja pelkäsi, että Assmanin käsi laskeutuu hänen olkapäälleen ja tämä kysyy: "Mitä tohtori tekee?"...
Siinä seistessään emeritusrikostutkija Jorma Palolle valkeni, että polkupyörä ei vanhene koskaan, kuten ei murhakaan.
Emeritusrikostutkija Jorma Palon mukaan siis:

"Salainen agentti Assman liikkui aamuyöllä helluntaipyhinä -60 metsässä ja rannoilla maalarin haalareihin naamioituneena, jaloissaan raskaat maalarin työkengät.
Hän kanniskeli, kuten agentit siihen aikaan tekivät, mukanaan myös putkenpätkää.
Hän oli siis naamioitunut putkityötä tekeväksi maalariksi, joka on vain poikennut työpaikaltaan muutaman kymmenen kilometrin päähän pienelle aamukävelylle.
Mukaansa hän oli kelpuuttanut kioskinpitäjä Gyllströmin, jolla oli hänelle agenttitehtävä: Bodominjärven rannalle leiriytynyt nuorten telttaseurue piti tappaa.
Miksikö? No, kun nyt molempia sattui vituttamaan sen verran, ja niillä nuorilla voisi olla viinaa tilkkanen, sekä tietysti muutakin ryöstettäväksi kelpaavaa...
Parivaljakko oli kuitenkin niin lempeällä päällä, että murhasivatkin vain kolme neljästä, ja muksaisivat neljännelle - tummalle ja komealle nuorukaiselle - mustan silmän.
Löytyipä murhatuilta saaliiksi kanikonttoriin mainiosti kelpaavia aarteitakin: tyttöjen uikkarit ja pyyhe, kahdet vain vähän pohjista puhki kuluneet kengät, lompakoitakin kaksi kappaletta, joissa selvää rahaa muutama kymppi, ja aivan mainiot siirtopihdit.
Gyllström paineli agenttimurhien jälkeen eukkonsa viereen kiroilemaan, mutta Assman - pääagentti, ellei peräti kaksois- tai kolmoisagentti - päätti seuraavana päivänä lähteä lepäämään sairaalan vuoteeseen ja nautiskelemaan lääkäriharjoittelija Palon säikyttelystä.
Agentin ei tarvinnut sen ajan Suomessa verisiä vaatteita vaivautua vaihtelemaan, saatikka edes käsiään verestä peseskelemään... ja agenttien tyyliin siihen tarvittavan tinnerinhän sai tietenkin sairaalasta.
Agenteilla oli siihen aikaan valtion ylimmän johdonkin tuki takanaan, ja se - kuten emeritusrikostutkija Jorma Palo paljasti - piti myös koko maan poliisivoimat aisoissa. Sama meininki jatkuu edelleen, senkin emeritusrikostutkija Jorma Palo paljasti, koskapa vielä nytkin on tutkijoiden mahdotonta kertoa totuutta Bodominjärven kolmoismurhien tekijöistä (Assman ja Gyllström), vaan syylliseksi oli väen väkisisin koetettava lavastaa viaton uhri, tämä Gustafsson...
Jatkuu.

Lue lisää

Ai, että minä sitten tykkään näistä fiktiivisistä teorioista. Tosin aina kun joskus niitä itse kirjoittelin, niin jouduin aina valtaisan raivokkaan rakki-lauman ryöpytyksen kohteeksi.

Käräjäoikeuden päätöslauselmasta otteita:

Ilmo Hassinen: Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma kahden hampaan välissä vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki, minkä lisäksi kun leuan kärki oli vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossain taaempana.

Neurokirugi Juha Öhman: Gustafssonilla oli ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos oli auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla oli ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla oli ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa.

On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön.

Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa.

Ortopedi Eero Hirvensalo: Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin poissulkea.

Ns. Brillen hematooma tosin viittaa kallonpohjan murtumaan.

Neurologi Olli Tenovuo: Käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.
Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta.

Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa.

Oikeuden johtopäätöksiä: Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6. 1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa.

Tenovuon mukaan aikanaan Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla tehtyä diagnoosia aivoruhjeesta ei ole pidettävä virheellisenä.

Lääketieteellisten selvitysten perusteella on siten pidettävä täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että Gustafsson on 5.6. 1960 amuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut toimintakyvytön.

Lääketieteellinen selvitys huomioon ottaen Gustafssonin ilmoittama muistamattomuus väkivallan käytön tilanteessa ja muistiaukko myös sen jälkeiseltä ajalta on täysin mahdollinen.

päätöslauselmasta kirjoitti:

Käräjäoikeuden päätöslauselmasta otteita:

Ilmo Hassinen: Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma kahden hampaan välissä vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki, minkä lisäksi kun leuan kärki oli vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossain taaempana.

Neurokirugi Juha Öhman: Gustafssonilla oli ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos oli auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla oli ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla oli ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa.

On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön.

Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa.

Ortopedi Eero Hirvensalo: Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin poissulkea.

Ns. Brillen hematooma tosin viittaa kallonpohjan murtumaan.

Neurologi Olli Tenovuo: Käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.
Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta.

Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa.

Oikeuden johtopäätöksiä: Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6. 1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa.

Tenovuon mukaan aikanaan Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla tehtyä diagnoosia aivoruhjeesta ei ole pidettävä virheellisenä.

Lääketieteellisten selvitysten perusteella on siten pidettävä täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että Gustafsson on 5.6. 1960 amuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut toimintakyvytön.

Lääketieteellinen selvitys huomioon ottaen Gustafssonin ilmoittama muistamattomuus väkivallan käytön tilanteessa ja muistiaukko myös sen jälkeiseltä ajalta on täysin mahdollinen.

Lue lisää

- Minä olen sen verran laiska, etten jaksa lähteä väittelemään aivovammoista (loputon väittely), enkä Brillen hematoomasta pelkän Googletieteellisen -tiedonhaun perusteella. Vaan perustan mielipiteeni parhaiden alan-asiantuntijoiden lausuntoihin NGn aivovamman todennäköisyydestä, hänellä todettujen vammojen perusteella.

päätöslauselmasta kirjoitti:

Käräjäoikeuden päätöslauselmasta otteita:

Ilmo Hassinen: Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma kahden hampaan välissä vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki, minkä lisäksi kun leuan kärki oli vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossain taaempana.

Neurokirugi Juha Öhman: Gustafssonilla oli ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos oli auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla oli ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla oli ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa.

On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön.

Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa.

Ortopedi Eero Hirvensalo: Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin poissulkea.

Ns. Brillen hematooma tosin viittaa kallonpohjan murtumaan.

Neurologi Olli Tenovuo: Käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.
Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta.

Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa.

Oikeuden johtopäätöksiä: Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6. 1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa.

Tenovuon mukaan aikanaan Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla tehtyä diagnoosia aivoruhjeesta ei ole pidettävä virheellisenä.

Lääketieteellisten selvitysten perusteella on siten pidettävä täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että Gustafsson on 5.6. 1960 amuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut toimintakyvytön.

Lääketieteellinen selvitys huomioon ottaen Gustafssonin ilmoittama muistamattomuus väkivallan käytön tilanteessa ja muistiaukko myös sen jälkeiseltä ajalta on täysin mahdollinen.

Lue lisää

Tämä allaoleva oli Espoon pahamaineiselle käräjäoikeudelle, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkonen eli Urho) liian vaikeaa ymmärtää, aivan kuten G-rakillekin.
Mutta jospa kertaus auttaa:


Ruumiinavauslausunnossa kuvataan lyöntivälinettä painavaksi laakeaksi astaloksi. Kivi käy kuvatuksi lyöntivälineeksi, mutta kun rikospaikalta ei ole löydetty tekoon sopivaa kiveä, niin silloin on ehkä parempi puhua astalosta.

- Kaikkia kolmea kuollutta on isketty päänalueelle painavalla astalolla,joka synnyttää massivisen energian ja sitä kautta vauriot ovat huomattavan murskaavia ja laaja-alaisia. Seppoon ja Irmeliin on kohdistettu lisäksi terävää väkivaltaa,tekovälineeksi on määritelty puukko.Irmelin osalta terävä väkivalta on kohdistettu häneen kuoleman jälkeen. Sepon osalta kuolinsyyksi/välittömästi on todettu terävän väkivallan osumat kaulavaltimoon,ja sitä kautta veren valuminen hengitysteihin. Tosin on todettu, että kuolemaan olisi riittänyt jo nämä murskaavat pään vammat.

- Ng- osalta asiantuntijalausunnot kuvaavat vammoja tyypillisiksi matalaenergisiksi vammoiksi,joita syntyy esim nyrkiniskuista tai potkuista. Hengenvaaraa nämä vammat eivät ole tuottaneet, eivätkä pitkäkestoista tajunnanmenetystä, aivovamman mahdollisuus näillä vammoilla, on epätodennäköistä.

- Eikä niitä ole myöskään aiheutettu, terävällä eikä kovalla esineellä. Silloin vammojen pitäisi olla paljon hankalampia ja laaja-alaisempia. Kallon luut todettiin ehyeksi leuka ja poskiluun murtumat hyväasentoisia. Eikä yhtään todettua viiltohaavaa pään, kasvojen ja kaulan alueella todettu, ei niskassa eikä missään muuallakaan.

- Kädessä pinnallinen haava. Pään vasemmalla puolella oleva haava todettu ruhjeeksi,joka korjattu ompelein, kuten myös posken haava. Hampaisiin laitettiin kiskotus, ja leuan alle ulkoinen tuenta.

todennäköisyyksissä ... kirjoitti:

- Minä olen sen verran laiska, etten jaksa lähteä väittelemään aivovammoista (loputon väittely), enkä Brillen hematoomasta pelkän Googletieteellisen -tiedonhaun perusteella. Vaan perustan mielipiteeni parhaiden alan-asiantuntijoiden lausuntoihin NGn aivovamman todennäköisyydestä, hänellä todettujen vammojen perusteella.

Lue lisää

No tuosta oikeuden päätöksestähän niitä löytyy.

Parhaan asiantuntijan, neurologi Olli Tenovuon lausunnon löydät helposti kokonaisuudessaankin, tuossa oli vain osa.

Mitäpä väittelyä Brillen hematoomasta olisi?
Sellainen siis diagnosoitiin Gustafssonilla vuonna 1960.
Hirvensalo, Öhman ja Tenovuo ovat yhtä mieltä siitä että se kuvaa kallonpohjan murtumaa.
Ei siinä tarvita edes google-tiedettä.

Edes Hirvensalo ei pidä aivovammaa missään nimessä mahdottomana, eli jopa nämä ns. "syyttäjän lääkärit" pitivät jopa aivovammaa mahdollisena.

ne löytyvät:) kirjoitti:

No tuosta oikeuden päätöksestähän niitä löytyy.

Parhaan asiantuntijan, neurologi Olli Tenovuon lausunnon löydät helposti kokonaisuudessaankin, tuossa oli vain osa.

Mitäpä väittelyä Brillen hematoomasta olisi?
Sellainen siis diagnosoitiin Gustafssonilla vuonna 1960.
Hirvensalo, Öhman ja Tenovuo ovat yhtä mieltä siitä että se kuvaa kallonpohjan murtumaa.
Ei siinä tarvita edes google-tiedettä.

Edes Hirvensalo ei pidä aivovammaa missään nimessä mahdottomana, eli jopa nämä ns. "syyttäjän lääkärit" pitivät jopa aivovammaa mahdollisena.

Lue lisää

Tämä allaoleva oli Espoon pahamaineiselle käräjäoikeudelle, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkonen/Urho eli Oikea Urho) liian vaikeaa ymmärtää, aivan kuten G-rakillekin.
Mutta jospa kertaus auttaa:


Ruumiinavauslausunnossa kuvataan lyöntivälinettä painavaksi laakeaksi astaloksi. Kivi käy kuvatuksi lyöntivälineeksi, mutta kun rikospaikalta ei ole löydetty tekoon sopivaa kiveä, niin silloin on ehkä parempi puhua astalosta.

- Kaikkia kolmea kuollutta on isketty päänalueelle painavalla astalolla,joka synnyttää massivisen energian ja sitä kautta vauriot ovat huomattavan murskaavia ja laaja-alaisia. Seppoon ja Irmeliin on kohdistettu lisäksi terävää väkivaltaa,tekovälineeksi on määritelty puukko.Irmelin osalta terävä väkivalta on kohdistettu häneen kuoleman jälkeen. Sepon osalta kuolinsyyksi/välittömästi on todettu terävän väkivallan osumat kaulavaltimoon,ja sitä kautta veren valuminen hengitysteihin. Tosin on todettu, että kuolemaan olisi riittänyt jo nämä murskaavat pään vammat.

- Ng- osalta asiantuntijalausunnot kuvaavat vammoja tyypillisiksi matalaenergisiksi vammoiksi,joita syntyy esim nyrkiniskuista tai potkuista. Hengenvaaraa nämä vammat eivät ole tuottaneet, eivätkä pitkäkestoista tajunnanmenetystä, aivovamman mahdollisuus näillä vammoilla, on epätodennäköistä.

- Eikä niitä ole myöskään aiheutettu, terävällä eikä kovalla esineellä. Silloin vammojen pitäisi olla paljon hankalampia ja laaja-alaisempia. Kallon luut todettiin ehyeksi leuka ja poskiluun murtumat hyväasentoisia. Eikä yhtään todettua viiltohaavaa pään, kasvojen ja kaulan alueella todettu, ei niskassa eikä missään muuallakaan.

- Kädessä pinnallinen haava. Pään vasemmalla puolella oleva haava todettu ruhjeeksi,joka korjattu ompelein, kuten myös posken haava. Hampaisiin laitettiin kiskotus, ja leuan alle ulkoinen tuenta.

päätöslauselmasta kirjoitti:

Käräjäoikeuden päätöslauselmasta otteita:

Ilmo Hassinen: Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma kahden hampaan välissä vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki, minkä lisäksi kun leuan kärki oli vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossain taaempana.

Neurokirugi Juha Öhman: Gustafssonilla oli ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos oli auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla oli ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla oli ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa.

On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön.

Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa.

Ortopedi Eero Hirvensalo: Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin poissulkea.

Ns. Brillen hematooma tosin viittaa kallonpohjan murtumaan.

Neurologi Olli Tenovuo: Käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.
Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta.

Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa.

Oikeuden johtopäätöksiä: Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6. 1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa.

Tenovuon mukaan aikanaan Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla tehtyä diagnoosia aivoruhjeesta ei ole pidettävä virheellisenä.

Lääketieteellisten selvitysten perusteella on siten pidettävä täysin mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että Gustafsson on 5.6. 1960 amuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut toimintakyvytön.

Lääketieteellinen selvitys huomioon ottaen Gustafssonin ilmoittama muistamattomuus väkivallan käytön tilanteessa ja muistiaukko myös sen jälkeiseltä ajalta on täysin mahdollinen.

Lue lisää

..mutta tosi asioilta en ummista silmiäni. Miettikääpä alkuun vaikka poliisin intressit, jotka johtivat NG:n pidättämiseen? Itse luulen, että poliisilla oli alkujaankin vain tarkoitus yrittää kiristää NG:n tunnustus, joka on perustunut samoihin olettamuksiin mitä tällä palstalla on esitetty. Siis toisin, _meillä on hienoa upouutta tekniikkaa, ja kaikki verijäljet tullaan tutkimaan Lontoossa_.. Tunnusta, tunnusta, niin saat tikkarin. Sitten otti media asian hoitoon, ja jopa poliisi itse kävi uskomaan, että heillä olisi näyttöä. Ainoa näyttö oli se, että NG oli ainoa porukasta joka selvisi hengissä.

ne löytyvät:) kirjoitti:

No tuosta oikeuden päätöksestähän niitä löytyy.

Parhaan asiantuntijan, neurologi Olli Tenovuon lausunnon löydät helposti kokonaisuudessaankin, tuossa oli vain osa.

Mitäpä väittelyä Brillen hematoomasta olisi?
Sellainen siis diagnosoitiin Gustafssonilla vuonna 1960.
Hirvensalo, Öhman ja Tenovuo ovat yhtä mieltä siitä että se kuvaa kallonpohjan murtumaa.
Ei siinä tarvita edes google-tiedettä.

Edes Hirvensalo ei pidä aivovammaa missään nimessä mahdottomana, eli jopa nämä ns. "syyttäjän lääkärit" pitivät jopa aivovammaa mahdollisena.

Lue lisää

Asiantuntija toki hänkin. Mutta niin oli myös vastapuolella. Mutta Hirvensalo on myös sanonut, että todennäköisyydet sille, että näistä NG: lläkin todetun kaltaisista vammoista seuraisi aivovamma ovat 1-2% prosentin luokkaa. Oikeuden päätökset ovat niin tiukasti sidottuja muotoseikkoihin, ettei niistä voi suoraa viivaa vetää onko joku oikeassa tai väärässä ja mitä todisteiden osalta huomiodaan tai jätetään huomioimatta, ja mitkä muut seikat tukevat tai heikentävät arvioinneissa jompaa kumpaa osapuolta. Todistajien asiantuntijuutta ei oikeuskaan toki kyseenalaistanut.

mahdollisuus.. kirjoitti:

Asiantuntija toki hänkin. Mutta niin oli myös vastapuolella. Mutta Hirvensalo on myös sanonut, että todennäköisyydet sille, että näistä NG: lläkin todetun kaltaisista vammoista seuraisi aivovamma ovat 1-2% prosentin luokkaa. Oikeuden päätökset ovat niin tiukasti sidottuja muotoseikkoihin, ettei niistä voi suoraa viivaa vetää onko joku oikeassa tai väärässä ja mitä todisteiden osalta huomiodaan tai jätetään huomioimatta, ja mitkä muut seikat tukevat tai heikentävät arvioinneissa jompaa kumpaa osapuolta. Todistajien asiantuntijuutta ei oikeuskaan toki kyseenalaistanut.

Lue lisää

Neurologi Olli Tenovuo on nimenomaan asiantuntija. Oikeus asetti oikeutetusti hänen perinpohjaisen ja seikkaperäisen lausuntonsa etusijalle.
Toiset asiantuntija istuivat hiljaa, ei heillä ollut mitään sanottavaa Tenovuon esitykseen.
Sillä ei juurikaan ole merkitystä, jos netin uumenissa joku kotikeittiön "asiantuntija" esittää "vastaväitteitä":)

Kukaan lääkäreistä ei yleensäkään tyrmännyt etteikö Gustafssonilla olisi ollut esim. aivovammaa, joka tosin ei ole mikään vedenjakaja, vammathan olivat joka tapauksessa vakavat.

Aikoinaan diagnosoidusta Brillen hematoomasta olivat molempien puolien lääkärit yhtä mieltä että se kuvaa kallonpohjaa murtumaa.

Tottakai voi laillasi ajatella että "oikeuden sanomisiin ei ole luottamista", mutta sehän nyt on lähinnä itselle selittelyä ja jääräpäistä itsensä pönkittämistä.
Hyvin lyhyt matka siihen, että itsekin uskoisi siihen että "ei täällä oikeus mitään tiedä".:)

tietäisi:) kirjoitti:

Neurologi Olli Tenovuo on nimenomaan asiantuntija. Oikeus asetti oikeutetusti hänen perinpohjaisen ja seikkaperäisen lausuntonsa etusijalle.
Toiset asiantuntija istuivat hiljaa, ei heillä ollut mitään sanottavaa Tenovuon esitykseen.
Sillä ei juurikaan ole merkitystä, jos netin uumenissa joku kotikeittiön "asiantuntija" esittää "vastaväitteitä":)

Kukaan lääkäreistä ei yleensäkään tyrmännyt etteikö Gustafssonilla olisi ollut esim. aivovammaa, joka tosin ei ole mikään vedenjakaja, vammathan olivat joka tapauksessa vakavat.

Aikoinaan diagnosoidusta Brillen hematoomasta olivat molempien puolien lääkärit yhtä mieltä että se kuvaa kallonpohjaa murtumaa.

Tottakai voi laillasi ajatella että "oikeuden sanomisiin ei ole luottamista", mutta sehän nyt on lähinnä itselle selittelyä ja jääräpäistä itsensä pönkittämistä.
Hyvin lyhyt matka siihen, että itsekin uskoisi siihen että "ei täällä oikeus mitään tiedä".:)

Lue lisää

Tenovuo näki kolnmoismurhan niin lystikkääksi tapahtumaksi, että rinnasti sen Lewinskyn tekemään Clintonin mulkun imeskelyyn...
Tenovuo on kaikkien Gustu-rakkien sankari!

Tenovuo saapui Bodom-oikeudenkäyntiin kuultavaksi, ja kuinka tulikaan!
Kun aiemmat lääkäritodistajat esiintyivät arvokkaasti puvussa ja solmiossa, harvatukkainen, silmälasipäinen Tenovuo saapui paikalle villatakissa ja ilman solmiota!
Hän myös huomasi tervehtiä paikallaolijoita!
Sen jälkeen alkoi hänen esiintymisensä, johon kuului jopa kaikkia naurattanut vitsi!

->Leppiniemen kysymykseen Gustafssonin kärsimän verenhukan määrästä ja leukaluun murtuman vaarallisuudesta hän ei ottanut kantaa... (!)

ole laiska.. kirjoitti:

..mutta tosi asioilta en ummista silmiäni. Miettikääpä alkuun vaikka poliisin intressit, jotka johtivat NG:n pidättämiseen? Itse luulen, että poliisilla oli alkujaankin vain tarkoitus yrittää kiristää NG:n tunnustus, joka on perustunut samoihin olettamuksiin mitä tällä palstalla on esitetty. Siis toisin, _meillä on hienoa upouutta tekniikkaa, ja kaikki verijäljet tullaan tutkimaan Lontoossa_.. Tunnusta, tunnusta, niin saat tikkarin. Sitten otti media asian hoitoon, ja jopa poliisi itse kävi uskomaan, että heillä olisi näyttöä. Ainoa näyttö oli se, että NG oli ainoa porukasta joka selvisi hengissä.

Lue lisää

On oikeastaan väärin kirjoittaa, että Gustafsson on ainoa, joka selvisi hengissä. Mistä selvisi? Tappelusta kolmea kaveriaan vastaan, joista kaksi oli pieniä tyttöjä ja kolmas Gustua 20 kiloa kevyempi poika?

Oikeampi ilmaisu olisi pelkkä löydettiin hengissä, ja jos tarkentaa pitäisi, niin löydettiin uhreihin verrattuna lievästi loukkaantuneena hengissä.

Mäenmuistamitään kirjoitti:

On oikeastaan väärin kirjoittaa, että Gustafsson on ainoa, joka selvisi hengissä. Mistä selvisi? Tappelusta kolmea kaveriaan vastaan, joista kaksi oli pieniä tyttöjä ja kolmas Gustua 20 kiloa kevyempi poika?

Oikeampi ilmaisu olisi pelkkä löydettiin hengissä, ja jos tarkentaa pitäisi, niin löydettiin uhreihin verrattuna lievästi loukkaantuneena hengissä.

Lue lisää

Tuohon sellainen korjaus täytyy laittaa, että mikään ei viittaa leiriläisten keskinäiseen riitaan saati tappeluun:)

Näin totesi oikeus, ja siitä kertovat myös paikan idyllinen rauha ja hiljaisuus, Karjalaisen myöhäinen havainto leppoisasta onkihetkestä varhain aamulla sekä Tuulikin merkintä lauluvihkoon joka oli pitkästyneen oloisen tytön merkintä.
Sekin merkintä hyvin varhain aamusta.

Siis mikään ei viittaa leiriläisten keskinäiseen riitaan.

Kaikkein viisain kirjoitti:

Tenovuo näki kolnmoismurhan niin lystikkääksi tapahtumaksi, että rinnasti sen Lewinskyn tekemään Clintonin mulkun imeskelyyn...
Tenovuo on kaikkien Gustu-rakkien sankari!

Tenovuo saapui Bodom-oikeudenkäyntiin kuultavaksi, ja kuinka tulikaan!
Kun aiemmat lääkäritodistajat esiintyivät arvokkaasti puvussa ja solmiossa, harvatukkainen, silmälasipäinen Tenovuo saapui paikalle villatakissa ja ilman solmiota!
Hän myös huomasi tervehtiä paikallaolijoita!
Sen jälkeen alkoi hänen esiintymisensä, johon kuului jopa kaikkia naurattanut vitsi!

->Leppiniemen kysymykseen Gustafssonin kärsimän verenhukan määrästä ja leukaluun murtuman vaarallisuudesta hän ei ottanut kantaa... (!)

Lue lisää

Heh!
Ihanko totta?? Silmälasit ja harvatukkainen?

Kyllä nyt on oikeudella sattunut kömmähdys kun ei ole noita huomioinut arvioidessaa tapausta!:)

riitelyyn:) kirjoitti:

Tuohon sellainen korjaus täytyy laittaa, että mikään ei viittaa leiriläisten keskinäiseen riitaan saati tappeluun:)

Näin totesi oikeus, ja siitä kertovat myös paikan idyllinen rauha ja hiljaisuus, Karjalaisen myöhäinen havainto leppoisasta onkihetkestä varhain aamulla sekä Tuulikin merkintä lauluvihkoon joka oli pitkästyneen oloisen tytön merkintä.
Sekin merkintä hyvin varhain aamusta.

Siis mikään ei viittaa leiriläisten keskinäiseen riitaan.

Lue lisää

On oikeastaan väärin kirjoittaa, että Gustafsson on ainoa, joka selvisi hengissä. Mistä selvisi? Tappelusta kolmea kaveriaan vastaan, joista kaksi oli pieniä tyttöjä ja kolmas Gustua 20 kiloa kevyempi poika?

Oikeampi ilmaisu olisi pelkkä löydettiin hengissä, ja jos tarkentaa pitäisi, niin löydettiin uhreihin verrattuna lievästi loukkaantuneena hengissä.

totta?:) kirjoitti:

Heh!
Ihanko totta?? Silmälasit ja harvatukkainen?

Kyllä nyt on oikeudella sattunut kömmähdys kun ei ole noita huomioinut arvioidessaa tapausta!:)

Kyse näyttäisi olevan emeritusrikostutkija Jortikka Palon lennokasta tekstiä - Jortikan toiveammattihan oli toimittaja, ja kyllä näkyy, että oikeampi ala se olisi hälle ollutkin, kuin lääkärin ammatti. Rikostutkijanahan hän myös kunnostautui eläkepäivillään...

totta?:) kirjoitti:

Heh!
Ihanko totta?? Silmälasit ja harvatukkainen?

Kyllä nyt on oikeudella sattunut kömmähdys kun ei ole noita huomioinut arvioidessaa tapausta!:)

14 JOHTOPAATOKSET

Vuoden 1960 ruumiinavauksessa ja vuonna 2004 tehtyjen oikeuslääketieteellisten tutkimustenmukaan Boismaniin on kohdistunut pään ja alaleuan alueelle vähintään kolme tai neljä iskualaakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Lisäksi Boismanin kaulan janiskan alueelle on aiheutettu kaksi syvää ja kaksi pinnallista pistohaavaa teräaseella (esim.puukolla). Lisäksi Boismanilla on todettu käsissä vammoja, jotka ovat voineet syntyäesimerkiksi nyrkillä lyömisen seurauksena. Tutkimusten mukaan Mäkeen on kohdistunut päänalueelle kaksi iskua laakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Tutkimustenmukaan Björklundin kasvojen alueelle on kohdistunut vähintään kolme, todennäköisemminuseampia iskuja edellä mainitulla astalolla. Lisäksi Björklundin rinnan, kaulan ja niskanalueelle on aiheutettu yhteensä noin 15 pistohaavaa teräaseella. Björklundin käsissä todettiintorj untavammoj a.Töölön sairaalan asiakirjatietojen mukaan sairaalaan tulovaiheessa Gustafsson on ollut unelias,reagoinut jonkin verran puhutteluun ja vastannut sanoin joista ei saa selvää. Pulssi on olluttasainen ja verenpaine normaali. Gustafssonin alaleuassa on todettu murtumia. Murtumankohdalla leuassa ja korvan yläpuolella olevat ruhjehaavat on hoidettu ompelein. Tutkimuksessaei ole tullut esille aivovammaa. Vuoden 2004 asiantuntijalausuntojen mukaan Gustafssoninmerkittävimmät vammat ovat aivotärähdys tai lievä aivoruhje, vasemman alaleukaluun jaylälekaluun, sekä poskiluun murtumat vasemmalla ja ruhjehaavat vasemmassa poskessa,leuassa ja päänalueella ohimon seudussa (kts. Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalonasiantuntijalausunto). Lausuntojen mukaan alaleuan murtumien kaltaiset vammat ovatmatalaenergisen väkivallan seurausta, kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku taiesimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 - 2 metrin korkeudelta. Verenhukka ontämäntyyppisen vamman perusteella vähäinen. Lausunnon mukaan kasvojen vammat ovat vainvähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen, eivätkä matalaenergisetvammat aiheuta potilaalle tajuttomuutta (kts. leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontionasiantuntijalausunto, Liite 17).Nils Gustafsson on useassa eri tilanteessa kuvannut itsellään olleita vammoja huomattavastivakavammiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat olleet. Hän on mm. puhunut kymmenistäpäähänsä kohdistuneista puukonpistoista, joita ei kuitenkaan ole todettu lääkärintutkimuksissa.Tapahtumapaikan valokuvista ja rikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Boismanja Mäki ovat jääneet tappavat vammat saatuaan paikalleen. Boisman on jäänyt kädet rinnallaselälleen ja ylävartalon osalta teltan sisään. Mäki on jäänyt oikealle kyljelleen Boismanin jalanpäälle ja hänen päänsä on tämän jälkeen peitetty huovalla.Rikoslaboratorion lausunnon mukaan Börklundille sopivien verijälkien sijainti teltansisäpinnalla takapäädyssä ja harjan alueella eivät vastaa hänen löytöpaikkaansa. DNA-tutkimuksen mukaan Björklundin verta löytyy ainoastaan teltan sisäpuolelta.Verijälkitutkimuksen mukaan teltan veriroiskeet ovat kuivuneet/hyytyneet paikalleen, eikäniissä ole havaittu esim. pyyhkäisyjälkiä, joiden voitaisi katsoa viittaavan ko. alueellatapahtuneeseen liikkeeseen veriroiskeiden ollessa märkiä. Tapahtumapaikan valokuvista jarikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Björklund on pahoinpitelyn/surmaamisen42
--------------------------------------------------------------------------------
Page 8
43jälkeen vedetty ulos teltasta ja siirretty osittain Mäen päälle, ja hänet on tämän jälkeen riisuttualaruumiista paljaaksi. Rikospaikkavalokuvien ja ruumiinavausvalokuvien perusteellaBjörklundin niskan vammojen verenvuoto on ollut vähäistä, mikä viittaa sähen, että kasvojenvammat ovat syntyneet ennen niskavammoja.Ensimmäisenä paikalle tulleen poliisipartion ylikonstaapeli Gösta Lönnberg on laatinutlöytöhetken tilanteesta piirroksen. Piirroksen mukaan Nils Gustafsson makaa osittainBjörklundin päällä. Ennen poliisipartion paikalle saapumista Gustafsson ontodistajahavaintojen mukaan ollut selällään, liikutellut raajojaan ja äännellyt (Kts. Roth Kolinja Harriet Johanssonin kuulustelukertomukset). Rikospaikkatutkinnan mukaan Gustafssoninvaatteet ovat olleet löydettäessä kunnossa.Surmatöiden katsotaan tapahtuneen kello 04.00-06.00 välisenä aikana (Kts. Aili Karjalaisen jaHeikki Salosen & Kai evi Haapalaisen kuulustelukertomukset). Ensimmäisenä ulkopuolisenatapahtumapaikalle saapuneiden henkilöiden, eli Heikki Salosen ja Kalevi Haapalaisen, jotkatulivat paikalle noin kello 06.00 aikaan, olisi pitänyt havaita Björklundin alaston alaruumis,mikäli tilanne telttapaikalla olisi ollut sama kuin mikä se poliisipartion paikalle saapuessa oli.Noin tuntia ennen poliisipartiota tapahtumapaikkaa tarkastelleet henkilöt näkivät Björklundinalastomuuden ja Gustafssonin liikkumisen tämän vierellä. Näin ollen Björklundin riisuminen jaGustafssonin siirtyminen hänen viereen/päälle on tapahtunut kello 06.00 ja noin kello 10.00välillä.Selitykseksi miksi Gustafsson on löydetty riisutun Björklundin päältä, Gustafsson sanoo, ettähänet oli vedetty teltasta suuaukon kautta ensin ulos rantaan ja sitten takaisin teltan päälle.Gustafssonin mukaan tästä todisteeksi paikalle oli jäänyt maahan raahausjäljet, jotka poliisitolivat näyttäneet hänelle hänen käydessään tapahtumapaikalla 23.6.1960. Gustafssoninmainitsemia raahausjälkiä ei ole todettu alkuperäisessä rikospaikkatutkinnassa, eikä niistä oleviitteitä tapahtumapaikan valokuvissa

äääääääääääääääääää kirjoitti:

14 JOHTOPAATOKSET

Vuoden 1960 ruumiinavauksessa ja vuonna 2004 tehtyjen oikeuslääketieteellisten tutkimustenmukaan Boismaniin on kohdistunut pään ja alaleuan alueelle vähintään kolme tai neljä iskualaakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Lisäksi Boismanin kaulan janiskan alueelle on aiheutettu kaksi syvää ja kaksi pinnallista pistohaavaa teräaseella (esim.puukolla). Lisäksi Boismanilla on todettu käsissä vammoja, jotka ovat voineet syntyäesimerkiksi nyrkillä lyömisen seurauksena. Tutkimusten mukaan Mäkeen on kohdistunut päänalueelle kaksi iskua laakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Tutkimustenmukaan Björklundin kasvojen alueelle on kohdistunut vähintään kolme, todennäköisemminuseampia iskuja edellä mainitulla astalolla. Lisäksi Björklundin rinnan, kaulan ja niskanalueelle on aiheutettu yhteensä noin 15 pistohaavaa teräaseella. Björklundin käsissä todettiintorj untavammoj a.Töölön sairaalan asiakirjatietojen mukaan sairaalaan tulovaiheessa Gustafsson on ollut unelias,reagoinut jonkin verran puhutteluun ja vastannut sanoin joista ei saa selvää. Pulssi on olluttasainen ja verenpaine normaali. Gustafssonin alaleuassa on todettu murtumia. Murtumankohdalla leuassa ja korvan yläpuolella olevat ruhjehaavat on hoidettu ompelein. Tutkimuksessaei ole tullut esille aivovammaa. Vuoden 2004 asiantuntijalausuntojen mukaan Gustafssoninmerkittävimmät vammat ovat aivotärähdys tai lievä aivoruhje, vasemman alaleukaluun jaylälekaluun, sekä poskiluun murtumat vasemmalla ja ruhjehaavat vasemmassa poskessa,leuassa ja päänalueella ohimon seudussa (kts. Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalonasiantuntijalausunto). Lausuntojen mukaan alaleuan murtumien kaltaiset vammat ovatmatalaenergisen väkivallan seurausta, kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku taiesimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 - 2 metrin korkeudelta. Verenhukka ontämäntyyppisen vamman perusteella vähäinen. Lausunnon mukaan kasvojen vammat ovat vainvähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen, eivätkä matalaenergisetvammat aiheuta potilaalle tajuttomuutta (kts. leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontionasiantuntijalausunto, Liite 17).Nils Gustafsson on useassa eri tilanteessa kuvannut itsellään olleita vammoja huomattavastivakavammiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat olleet. Hän on mm. puhunut kymmenistäpäähänsä kohdistuneista puukonpistoista, joita ei kuitenkaan ole todettu lääkärintutkimuksissa.Tapahtumapaikan valokuvista ja rikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Boismanja Mäki ovat jääneet tappavat vammat saatuaan paikalleen. Boisman on jäänyt kädet rinnallaselälleen ja ylävartalon osalta teltan sisään. Mäki on jäänyt oikealle kyljelleen Boismanin jalanpäälle ja hänen päänsä on tämän jälkeen peitetty huovalla.Rikoslaboratorion lausunnon mukaan Börklundille sopivien verijälkien sijainti teltansisäpinnalla takapäädyssä ja harjan alueella eivät vastaa hänen löytöpaikkaansa. DNA-tutkimuksen mukaan Björklundin verta löytyy ainoastaan teltan sisäpuolelta.Verijälkitutkimuksen mukaan teltan veriroiskeet ovat kuivuneet/hyytyneet paikalleen, eikäniissä ole havaittu esim. pyyhkäisyjälkiä, joiden voitaisi katsoa viittaavan ko. alueellatapahtuneeseen liikkeeseen veriroiskeiden ollessa märkiä. Tapahtumapaikan valokuvista jarikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Björklund on pahoinpitelyn/surmaamisen42
--------------------------------------------------------------------------------
Page 8
43jälkeen vedetty ulos teltasta ja siirretty osittain Mäen päälle, ja hänet on tämän jälkeen riisuttualaruumiista paljaaksi. Rikospaikkavalokuvien ja ruumiinavausvalokuvien perusteellaBjörklundin niskan vammojen verenvuoto on ollut vähäistä, mikä viittaa sähen, että kasvojenvammat ovat syntyneet ennen niskavammoja.Ensimmäisenä paikalle tulleen poliisipartion ylikonstaapeli Gösta Lönnberg on laatinutlöytöhetken tilanteesta piirroksen. Piirroksen mukaan Nils Gustafsson makaa osittainBjörklundin päällä. Ennen poliisipartion paikalle saapumista Gustafsson ontodistajahavaintojen mukaan ollut selällään, liikutellut raajojaan ja äännellyt (Kts. Roth Kolinja Harriet Johanssonin kuulustelukertomukset). Rikospaikkatutkinnan mukaan Gustafssoninvaatteet ovat olleet löydettäessä kunnossa.Surmatöiden katsotaan tapahtuneen kello 04.00-06.00 välisenä aikana (Kts. Aili Karjalaisen jaHeikki Salosen & Kai evi Haapalaisen kuulustelukertomukset). Ensimmäisenä ulkopuolisenatapahtumapaikalle saapuneiden henkilöiden, eli Heikki Salosen ja Kalevi Haapalaisen, jotkatulivat paikalle noin kello 06.00 aikaan, olisi pitänyt havaita Björklundin alaston alaruumis,mikäli tilanne telttapaikalla olisi ollut sama kuin mikä se poliisipartion paikalle saapuessa oli.Noin tuntia ennen poliisipartiota tapahtumapaikkaa tarkastelleet henkilöt näkivät Björklundinalastomuuden ja Gustafssonin liikkumisen tämän vierellä. Näin ollen Björklundin riisuminen jaGustafssonin siirtyminen hänen viereen/päälle on tapahtunut kello 06.00 ja noin kello 10.00välillä.Selitykseksi miksi Gustafsson on löydetty riisutun Björklundin päältä, Gustafsson sanoo, ettähänet oli vedetty teltasta suuaukon kautta ensin ulos rantaan ja sitten takaisin teltan päälle.Gustafssonin mukaan tästä todisteeksi paikalle oli jäänyt maahan raahausjäljet, jotka poliisitolivat näyttäneet hänelle hänen käydessään tapahtumapaikalla 23.6.1960. Gustafssoninmainitsemia raahausjälkiä ei ole todettu alkuperäisessä rikospaikkatutkinnassa, eikä niistä oleviitteitä tapahtumapaikan valokuvissa

Lue lisää

Niin?

Mitä päällisin puolin tuota sepustusta silmäilin niin olet suurella vaivalla kopsannut syytteestä otteita.
Sehän on poliisin ja syyttäjän tehtävä syyttää, ei siinä mitään.

Aivan samanarvoinen asiakirja on sitten puolustuksen vastine, joka on aivan päinvastaista tekstiä, kuten varmaan ymmärrät.

No, sitten seuraa näiden molempien yläpuolella oleva ja ne ylittävä oikeuden päätöslauselma, jossa on arvioitu noiden molempien yllämainittujen tekeleiden totuus ja painoarvo.

Oikeuden päätöslauselmassa siis tuo suurella vaivalla ja tuskan ja kiukun hien kirvoittamalla vimmalla kopioimasi härdelli siis lytättiin täysin, 100-0.

Oikeus totesi siis syytekohtia tarkoittaen että mikään ei edes kokonaisuutena arvioiden viittaa siihen että Gustafsson olisi tehnyt väkivaltaa Björklundille, Boismanille tai Mäelle.

No, aivan siis turhaa työtä olet huhkinut koska eihän tuolla ole mitään arvoa koska oikeus on sen todennut perättömäksi:)

noin suuren vaivan?:) kirjoitti:

Niin?

Mitä päällisin puolin tuota sepustusta silmäilin niin olet suurella vaivalla kopsannut syytteestä otteita.
Sehän on poliisin ja syyttäjän tehtävä syyttää, ei siinä mitään.

Aivan samanarvoinen asiakirja on sitten puolustuksen vastine, joka on aivan päinvastaista tekstiä, kuten varmaan ymmärrät.

No, sitten seuraa näiden molempien yläpuolella oleva ja ne ylittävä oikeuden päätöslauselma, jossa on arvioitu noiden molempien yllämainittujen tekeleiden totuus ja painoarvo.

Oikeuden päätöslauselmassa siis tuo suurella vaivalla ja tuskan ja kiukun hien kirvoittamalla vimmalla kopioimasi härdelli siis lytättiin täysin, 100-0.

Oikeus totesi siis syytekohtia tarkoittaen että mikään ei edes kokonaisuutena arvioiden viittaa siihen että Gustafsson olisi tehnyt väkivaltaa Björklundille, Boismanille tai Mäelle.

No, aivan siis turhaa työtä olet huhkinut koska eihän tuolla ole mitään arvoa koska oikeus on sen todennut perättömäksi:)

Lue lisää

Nuohan ovat tutkimustuloksia, eivätkä syytekirjelmää...
G-rakin pukamia teksti näyttää pullistavan, joten:

14 JOHTOPAATOKSET

Vuoden 1960 ruumiinavauksessa ja vuonna 2004 tehtyjen oikeuslääketieteellisten tutkimustenmukaan Boismaniin on kohdistunut pään ja alaleuan alueelle vähintään kolme tai neljä iskualaakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Lisäksi Boismanin kaulan janiskan alueelle on aiheutettu kaksi syvää ja kaksi pinnallista pistohaavaa teräaseella (esim.puukolla). Lisäksi Boismanilla on todettu käsissä vammoja, jotka ovat voineet syntyäesimerkiksi nyrkillä lyömisen seurauksena. Tutkimusten mukaan Mäkeen on kohdistunut päänalueelle kaksi iskua laakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Tutkimustenmukaan Björklundin kasvojen alueelle on kohdistunut vähintään kolme, todennäköisemminuseampia iskuja edellä mainitulla astalolla. Lisäksi Björklundin rinnan, kaulan ja niskanalueelle on aiheutettu yhteensä noin 15 pistohaavaa teräaseella. Björklundin käsissä todettiintorj untavammoj a.Töölön sairaalan asiakirjatietojen mukaan sairaalaan tulovaiheessa Gustafsson on ollut unelias,reagoinut jonkin verran puhutteluun ja vastannut sanoin joista ei saa selvää. Pulssi on olluttasainen ja verenpaine normaali. Gustafssonin alaleuassa on todettu murtumia. Murtumankohdalla leuassa ja korvan yläpuolella olevat ruhjehaavat on hoidettu ompelein. Tutkimuksessaei ole tullut esille aivovammaa. Vuoden 2004 asiantuntijalausuntojen mukaan Gustafssoninmerkittävimmät vammat ovat aivotärähdys tai lievä aivoruhje, vasemman alaleukaluun jaylälekaluun, sekä poskiluun murtumat vasemmalla ja ruhjehaavat vasemmassa poskessa,leuassa ja päänalueella ohimon seudussa (kts. Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalonasiantuntijalausunto). Lausuntojen mukaan alaleuan murtumien kaltaiset vammat ovatmatalaenergisen väkivallan seurausta, kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku taiesimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 - 2 metrin korkeudelta. Verenhukka ontämäntyyppisen vamman perusteella vähäinen. Lausunnon mukaan kasvojen vammat ovat vainvähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen, eivätkä matalaenergisetvammat aiheuta potilaalle tajuttomuutta (kts. leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontionasiantuntijalausunto, Liite 17).Nils Gustafsson on useassa eri tilanteessa kuvannut itsellään olleita vammoja huomattavastivakavammiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat olleet. Hän on mm. puhunut kymmenistäpäähänsä kohdistuneista puukonpistoista, joita ei kuitenkaan ole todettu lääkärintutkimuksissa.Tapahtumapaikan valokuvista ja rikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Boismanja Mäki ovat jääneet tappavat vammat saatuaan paikalleen. Boisman on jäänyt kädet rinnallaselälleen ja ylävartalon osalta teltan sisään. Mäki on jäänyt oikealle kyljelleen Boismanin jalanpäälle ja hänen päänsä on tämän jälkeen peitetty huovalla.Rikoslaboratorion lausunnon mukaan Börklundille sopivien verijälkien sijainti teltansisäpinnalla takapäädyssä ja harjan alueella eivät vastaa hänen löytöpaikkaansa. DNA-tutkimuksen mukaan Björklundin verta löytyy ainoastaan teltan sisäpuolelta.Verijälkitutkimuksen mukaan teltan veriroiskeet ovat kuivuneet/hyytyneet paikalleen, eikäniissä ole havaittu esim. pyyhkäisyjälkiä, joiden voitaisi katsoa viittaavan ko. alueellatapahtuneeseen liikkeeseen veriroiskeiden ollessa märkiä. Tapahtumapaikan valokuvista jarikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Björklund on pahoinpitelyn/surmaamisen42
--------------------------------------------------------------------------------
Page 8
43jälkeen vedetty ulos teltasta ja siirretty osittain Mäen päälle, ja hänet on tämän jälkeen riisuttualaruumiista paljaaksi. Rikospaikkavalokuvien ja ruumiinavausvalokuvien perusteellaBjörklundin niskan vammojen verenvuoto on ollut vähäistä, mikä viittaa sähen, että kasvojenvammat ovat syntyneet ennen niskavammoja.Ensimmäisenä paikalle tulleen poliisipartion ylikonstaapeli Gösta Lönnberg on laatinutlöytöhetken tilanteesta piirroksen. Piirroksen mukaan Nils Gustafsson makaa osittainBjörklundin päällä. Ennen poliisipartion paikalle saapumista Gustafsson ontodistajahavaintojen mukaan ollut selällään, liikutellut raajojaan ja äännellyt (Kts. Roth Kolinja Harriet Johanssonin kuulustelukertomukset). Rikospaikkatutkinnan mukaan Gustafssoninvaatteet ovat olleet löydettäessä kunnossa.Surmatöiden katsotaan tapahtuneen kello 04.00-06.00 välisenä aikana (Kts. Aili Karjalaisen jaHeikki Salosen & Kai evi Haapalaisen kuulustelukertomukset). Ensimmäisenä ulkopuolisenatapahtumapaikalle saapuneiden henkilöiden, eli Heikki Salosen ja Kalevi Haapalaisen, jotkatulivat paikalle noin kello 06.00 aikaan, olisi pitänyt havaita Björklundin alaston alaruumis,mikäli tilanne telttapaikalla olisi ollut sama kuin mikä se poliisipartion paikalle saapuessa oli.Noin tuntia ennen poliisipartiota tapahtumapaikkaa tarkastelleet henkilöt näkivät Björklundinalastomuuden ja Gustafssonin liikkumisen tämän vierellä. Näin ollen Björklundin riisuminen jaGustafssonin siirtyminen hänen viereen/päälle on tapahtunut kello 06.00 ja noin kello 10.00välillä.Selitykseksi miksi Gustafsson on löydetty riisutun Björklundin päältä, Gustafsson sanoo, ettähänet oli vedetty teltasta suuaukon kautta ensin ulos rantaan ja sitten takaisin teltan päälle.Gustafssonin mukaan tästä todisteeksi paikalle oli jäänyt maahan raahausjäljet, jotka poliisitolivat näyttäneet hänelle hänen käydessään tapahtumapaikalla 23.6.1960. Gustafssoninmainitsemia raahausjälkiä ei ole todettu alkuperäisessä rikospaikkatutkinnassa, eikä niistä oleviitteitä tapahtumapaikan valokuvissa

öööööööööööööööö kirjoitti:

Nuohan ovat tutkimustuloksia, eivätkä syytekirjelmää...
G-rakin pukamia teksti näyttää pullistavan, joten:

14 JOHTOPAATOKSET

Vuoden 1960 ruumiinavauksessa ja vuonna 2004 tehtyjen oikeuslääketieteellisten tutkimustenmukaan Boismaniin on kohdistunut pään ja alaleuan alueelle vähintään kolme tai neljä iskualaakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Lisäksi Boismanin kaulan janiskan alueelle on aiheutettu kaksi syvää ja kaksi pinnallista pistohaavaa teräaseella (esim.puukolla). Lisäksi Boismanilla on todettu käsissä vammoja, jotka ovat voineet syntyäesimerkiksi nyrkillä lyömisen seurauksena. Tutkimusten mukaan Mäkeen on kohdistunut päänalueelle kaksi iskua laakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Tutkimustenmukaan Björklundin kasvojen alueelle on kohdistunut vähintään kolme, todennäköisemminuseampia iskuja edellä mainitulla astalolla. Lisäksi Björklundin rinnan, kaulan ja niskanalueelle on aiheutettu yhteensä noin 15 pistohaavaa teräaseella. Björklundin käsissä todettiintorj untavammoj a.Töölön sairaalan asiakirjatietojen mukaan sairaalaan tulovaiheessa Gustafsson on ollut unelias,reagoinut jonkin verran puhutteluun ja vastannut sanoin joista ei saa selvää. Pulssi on olluttasainen ja verenpaine normaali. Gustafssonin alaleuassa on todettu murtumia. Murtumankohdalla leuassa ja korvan yläpuolella olevat ruhjehaavat on hoidettu ompelein. Tutkimuksessaei ole tullut esille aivovammaa. Vuoden 2004 asiantuntijalausuntojen mukaan Gustafssoninmerkittävimmät vammat ovat aivotärähdys tai lievä aivoruhje, vasemman alaleukaluun jaylälekaluun, sekä poskiluun murtumat vasemmalla ja ruhjehaavat vasemmassa poskessa,leuassa ja päänalueella ohimon seudussa (kts. Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalonasiantuntijalausunto). Lausuntojen mukaan alaleuan murtumien kaltaiset vammat ovatmatalaenergisen väkivallan seurausta, kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku taiesimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 - 2 metrin korkeudelta. Verenhukka ontämäntyyppisen vamman perusteella vähäinen. Lausunnon mukaan kasvojen vammat ovat vainvähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen, eivätkä matalaenergisetvammat aiheuta potilaalle tajuttomuutta (kts. leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontionasiantuntijalausunto, Liite 17).Nils Gustafsson on useassa eri tilanteessa kuvannut itsellään olleita vammoja huomattavastivakavammiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat olleet. Hän on mm. puhunut kymmenistäpäähänsä kohdistuneista puukonpistoista, joita ei kuitenkaan ole todettu lääkärintutkimuksissa.Tapahtumapaikan valokuvista ja rikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Boismanja Mäki ovat jääneet tappavat vammat saatuaan paikalleen. Boisman on jäänyt kädet rinnallaselälleen ja ylävartalon osalta teltan sisään. Mäki on jäänyt oikealle kyljelleen Boismanin jalanpäälle ja hänen päänsä on tämän jälkeen peitetty huovalla.Rikoslaboratorion lausunnon mukaan Börklundille sopivien verijälkien sijainti teltansisäpinnalla takapäädyssä ja harjan alueella eivät vastaa hänen löytöpaikkaansa. DNA-tutkimuksen mukaan Björklundin verta löytyy ainoastaan teltan sisäpuolelta.Verijälkitutkimuksen mukaan teltan veriroiskeet ovat kuivuneet/hyytyneet paikalleen, eikäniissä ole havaittu esim. pyyhkäisyjälkiä, joiden voitaisi katsoa viittaavan ko. alueellatapahtuneeseen liikkeeseen veriroiskeiden ollessa märkiä. Tapahtumapaikan valokuvista jarikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Björklund on pahoinpitelyn/surmaamisen42
--------------------------------------------------------------------------------
Page 8
43jälkeen vedetty ulos teltasta ja siirretty osittain Mäen päälle, ja hänet on tämän jälkeen riisuttualaruumiista paljaaksi. Rikospaikkavalokuvien ja ruumiinavausvalokuvien perusteellaBjörklundin niskan vammojen verenvuoto on ollut vähäistä, mikä viittaa sähen, että kasvojenvammat ovat syntyneet ennen niskavammoja.Ensimmäisenä paikalle tulleen poliisipartion ylikonstaapeli Gösta Lönnberg on laatinutlöytöhetken tilanteesta piirroksen. Piirroksen mukaan Nils Gustafsson makaa osittainBjörklundin päällä. Ennen poliisipartion paikalle saapumista Gustafsson ontodistajahavaintojen mukaan ollut selällään, liikutellut raajojaan ja äännellyt (Kts. Roth Kolinja Harriet Johanssonin kuulustelukertomukset). Rikospaikkatutkinnan mukaan Gustafssoninvaatteet ovat olleet löydettäessä kunnossa.Surmatöiden katsotaan tapahtuneen kello 04.00-06.00 välisenä aikana (Kts. Aili Karjalaisen jaHeikki Salosen & Kai evi Haapalaisen kuulustelukertomukset). Ensimmäisenä ulkopuolisenatapahtumapaikalle saapuneiden henkilöiden, eli Heikki Salosen ja Kalevi Haapalaisen, jotkatulivat paikalle noin kello 06.00 aikaan, olisi pitänyt havaita Björklundin alaston alaruumis,mikäli tilanne telttapaikalla olisi ollut sama kuin mikä se poliisipartion paikalle saapuessa oli.Noin tuntia ennen poliisipartiota tapahtumapaikkaa tarkastelleet henkilöt näkivät Björklundinalastomuuden ja Gustafssonin liikkumisen tämän vierellä. Näin ollen Björklundin riisuminen jaGustafssonin siirtyminen hänen viereen/päälle on tapahtunut kello 06.00 ja noin kello 10.00välillä.Selitykseksi miksi Gustafsson on löydetty riisutun Björklundin päältä, Gustafsson sanoo, ettähänet oli vedetty teltasta suuaukon kautta ensin ulos rantaan ja sitten takaisin teltan päälle.Gustafssonin mukaan tästä todisteeksi paikalle oli jäänyt maahan raahausjäljet, jotka poliisitolivat näyttäneet hänelle hänen käydessään tapahtumapaikalla 23.6.1960. Gustafssoninmainitsemia raahausjälkiä ei ole todettu alkuperäisessä rikospaikkatutkinnassa, eikä niistä oleviitteitä tapahtumapaikan valokuvissa

Lue lisää

Taas sinä kopsailet aivan turhaan:)

Esitutkinnan johdanto joka on kaikkien luettavana maannut jo vuosikausia netissä tai siihen perustuva syytekirjelmä, samaan romukoppaanhan oikeus sen heitti.:)

Eli kaiken tuon kapsailusi tuloksen voi kiteyttää oikeuden päätöslauselman toteamukseen, että mikään ei edes kokonaisuutena arvioiden viittaa että Gustafsson olisi tehnyt väkivaltaa Björklundille, Boismanille tai Mäelle.

lausunnot: kirjoitti:

Tämä allaoleva oli Espoon pahamaineiselle käräjäoikeudelle, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkonen eli Urho) liian vaikeaa ymmärtää, aivan kuten G-rakillekin.
Mutta jospa kertaus auttaa:


Ruumiinavauslausunnossa kuvataan lyöntivälinettä painavaksi laakeaksi astaloksi. Kivi käy kuvatuksi lyöntivälineeksi, mutta kun rikospaikalta ei ole löydetty tekoon sopivaa kiveä, niin silloin on ehkä parempi puhua astalosta.

- Kaikkia kolmea kuollutta on isketty päänalueelle painavalla astalolla,joka synnyttää massivisen energian ja sitä kautta vauriot ovat huomattavan murskaavia ja laaja-alaisia. Seppoon ja Irmeliin on kohdistettu lisäksi terävää väkivaltaa,tekovälineeksi on määritelty puukko.Irmelin osalta terävä väkivalta on kohdistettu häneen kuoleman jälkeen. Sepon osalta kuolinsyyksi/välittömästi on todettu terävän väkivallan osumat kaulavaltimoon,ja sitä kautta veren valuminen hengitysteihin. Tosin on todettu, että kuolemaan olisi riittänyt jo nämä murskaavat pään vammat.

- Ng- osalta asiantuntijalausunnot kuvaavat vammoja tyypillisiksi matalaenergisiksi vammoiksi,joita syntyy esim nyrkiniskuista tai potkuista. Hengenvaaraa nämä vammat eivät ole tuottaneet, eivätkä pitkäkestoista tajunnanmenetystä, aivovamman mahdollisuus näillä vammoilla, on epätodennäköistä.

- Eikä niitä ole myöskään aiheutettu, terävällä eikä kovalla esineellä. Silloin vammojen pitäisi olla paljon hankalampia ja laaja-alaisempia. Kallon luut todettiin ehyeksi leuka ja poskiluun murtumat hyväasentoisia. Eikä yhtään todettua viiltohaavaa pään, kasvojen ja kaulan alueella todettu, ei niskassa eikä missään muuallakaan.

- Kädessä pinnallinen haava. Pään vasemmalla puolella oleva haava todettu ruhjeeksi,joka korjattu ompelein, kuten myös posken haava. Hampaisiin laitettiin kiskotus, ja leuan alle ulkoinen tuenta.

Lue lisää

Haista nyt jo paska tuon väitteesi kanssa. Päässä oli terävän väkivallan jälkiä, eikä missään ole sanottu, etteikö se posken haava voisi olla sellainen.

Kuten kaikki köysijengiläiset, sinäkin elät keinotodellisuudessa.

Lue Lunettaa kirjoitti:

Haista nyt jo paska tuon väitteesi kanssa. Päässä oli terävän väkivallan jälkiä, eikä missään ole sanottu, etteikö se posken haava voisi olla sellainen.

Kuten kaikki köysijengiläiset, sinäkin elät keinotodellisuudessa.

Lue lisää

Gustafssonin kasvojen vammoja ja leukamurtumia ei ollut aiheutettu suurella ja raskaalla esineellä. Ne syntyivät potkusta tai muutamista iskuista. Hirvensalo korosti, että Gustafssonin tajuttomuuden oletettu kesto oli niin pitkä, että siitä syntyisi todennäköisesti jonkinlainen aivovamma, joka vaatisi kuntoutusta.

ulvoo taas... kirjoitti:

Gustafssonin kasvojen vammoja ja leukamurtumia ei ollut aiheutettu suurella ja raskaalla esineellä. Ne syntyivät potkusta tai muutamista iskuista. Hirvensalo korosti, että Gustafssonin tajuttomuuden oletettu kesto oli niin pitkä, että siitä syntyisi todennäköisesti jonkinlainen aivovamma, joka vaatisi kuntoutusta.

Lue lisää

Höpö, höpö. Lääkäripäivillä puolustuksen versio tapahtuneesta voitti 100-0.

Haluaisitko vielä väittää, ettei Gustafssonilla ollut terävän väkivallan merkkejä päässään? Sitten koita väittää, että ne olivat niitä myöhemmin tulleita tapaturmahaavoja, ja kun se ei onnistu, niin totea, ettei yhdessäkään arvessa ole päivämäärää.

Köysijengin lotinat kirjoitti:

Höpö, höpö. Lääkäripäivillä puolustuksen versio tapahtuneesta voitti 100-0.

Haluaisitko vielä väittää, ettei Gustafssonilla ollut terävän väkivallan merkkejä päässään? Sitten koita väittää, että ne olivat niitä myöhemmin tulleita tapaturmahaavoja, ja kun se ei onnistu, niin totea, ettei yhdessäkään arvessa ole päivämäärää.

Lue lisää

Ei minun tarvitse väittää mitään. Asiantuntijalääkärit ovat tutkineet vuoden 60- vamma / hoitotiedot, eikä niissä todettu yhtäkään puukolla aiheutettua vammaa. Eikä tässä oikeuslääkärinkään tutkimuksessa todettu sellaisia arpia, jotka olisivat sopineet syntyneeksi 5.6 1960 Bodomilla.

tosisia... kirjoitti:

Ei minun tarvitse väittää mitään. Asiantuntijalääkärit ovat tutkineet vuoden 60- vamma / hoitotiedot, eikä niissä todettu yhtäkään puukolla aiheutettua vammaa. Eikä tässä oikeuslääkärinkään tutkimuksessa todettu sellaisia arpia, jotka olisivat sopineet syntyneeksi 5.6 1960 Bodomilla.

Lue lisää

Ei voi olla totta. Taas tuo sama paska putkahtaa esiin. Eikö se nyt mene kaaliin, että poliisin pyytämä asiantuntija Philippe Lunetta tutki Gustafssonin, ja löysi tältä mm. päästä "terävän väkivallan" (=puukolla/tikarilla/pistimellä tehtyjä) merkkejä, jotka sopivat Bodomilla 5.6.1960 saaduiksi. Lunetta oli tietoinen, mitkä pään arvet olivat tulleet työtapaturmassa, joten osasi poimia ne pois.

Miten ihmeessä tämä epätietoisuus Gustafssonissa olleista terävän väkivallan merkeistä aina putkahtelee esiin, vaikka kyse on nimenomaan syyttäjän materiaalista?

the box kirjoitti:

Ei voi olla totta. Taas tuo sama paska putkahtaa esiin. Eikö se nyt mene kaaliin, että poliisin pyytämä asiantuntija Philippe Lunetta tutki Gustafssonin, ja löysi tältä mm. päästä "terävän väkivallan" (=puukolla/tikarilla/pistimellä tehtyjä) merkkejä, jotka sopivat Bodomilla 5.6.1960 saaduiksi. Lunetta oli tietoinen, mitkä pään arvet olivat tulleet työtapaturmassa, joten osasi poimia ne pois.

Miten ihmeessä tämä epätietoisuus Gustafssonissa olleista terävän väkivallan merkeistä aina putkahtelee esiin, vaikka kyse on nimenomaan syyttäjän materiaalista?

Lue lisää

todella tarkasti se vei aikaa yli kaks viikkoa. Yhtään puukonpistoa ei päästä löytynyt.

vuonna -60 kirjoitti:

todella tarkasti se vei aikaa yli kaks viikkoa. Yhtään puukonpistoa ei päästä löytynyt.

Melkoisen sensaatiomainen tieto. Ei muuta kuin lähdettä kehiin.

lähdettä kaivataan kirjoitti:

Melkoisen sensaatiomainen tieto. Ei muuta kuin lähdettä kehiin.

Minä en viitsi ryhtyä muuten sekaantumaan väittelyynne, kuin toteamalla, että sehän se vasta sensaatiomainen uutinen olisi, jos kyettäisiin todistamaan Gustulla olleen puukonhaavoja päässään!
Joten nyt, G-rakki, sinulla on elämäsi tilaisuus lyödä kaikki ällikällä - ei muuta kuin toimeksi!

vuonna -60 kirjoitti:

todella tarkasti se vei aikaa yli kaks viikkoa. Yhtään puukonpistoa ei päästä löytynyt.

"---. Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa EI ole todettu kallovammaa. ---. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella RUHJEhaavat, jotka hoidettu ompelein.
Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa EI tullut esiin aivovammaa.---"

Lue Lunettaa kirjoitti:

Haista nyt jo paska tuon väitteesi kanssa. Päässä oli terävän väkivallan jälkiä, eikä missään ole sanottu, etteikö se posken haava voisi olla sellainen.

Kuten kaikki köysijengiläiset, sinäkin elät keinotodellisuudessa.

Lue lisää

Niinkuin tiedät valistuneena alanharrastajana. Että tämän uuden tutkinnan alussa selvitettiin perusteellisesti NGn vamma ja hoitotiedot. Sekä tehtii uusia kuvausia nykyaikaisilla kuvauslaitteilla. Lääketieteellisen tiimin vetäjäksi valittiin E.Hirvensalo, eli hänellä on kaikki se tieto hallussa mitä näissä tutkimuksissa todettiin. Sitten on lukuisa määrä näitä eri lääketieeteen alan asiantuntijalausuntoja.
- Mennään nyt näihin kuvauksiin ja kahden radiologin lausuntoon niistä. Kallon ulkoisissa eikä kallon sisäissä rakenteissa ei todettu vammoja.
- E.Hirvensalon päätelmä radiologien lausunnosta. Puukonpistojen olemassaololle ei näin ollen voida antaa mitään merkitystä.

- E.hirvensalon asiantuntija lausunnoissa todetaan myös seuraavaa: Leukaluun keskialueen murtuma on tyypillinen iskuvamman seuraus. Vasemman posken pehmytkudos ja vasemman ohimoalueenruhjeet, yläleuan seinämän ja poskiluun murtumat ovat samoin tyypillisiä tylpän esineen aiheuttamia, nyrkin tai potkun aiheuttamia vammoja.

- Koska erityistä hoitoa poskiluun ja yläleuan osalta ei ole tehty, voidaan olettaa murtumien olleen hyväasentoisia, myöhemmin kuvissa paljastuneita sivulöydöksiä. Vasemman kyynärvarren takapinnalla mainittu parin sentin haava, siitä ei merkintää hoitotiedoissa, voidaan näinollen olettaa kyseessä olleen pintahaava.

kiistänyt näitä ... kirjoitti:

Niinkuin tiedät valistuneena alanharrastajana. Että tämän uuden tutkinnan alussa selvitettiin perusteellisesti NGn vamma ja hoitotiedot. Sekä tehtii uusia kuvausia nykyaikaisilla kuvauslaitteilla. Lääketieteellisen tiimin vetäjäksi valittiin E.Hirvensalo, eli hänellä on kaikki se tieto hallussa mitä näissä tutkimuksissa todettiin. Sitten on lukuisa määrä näitä eri lääketieeteen alan asiantuntijalausuntoja.
- Mennään nyt näihin kuvauksiin ja kahden radiologin lausuntoon niistä. Kallon ulkoisissa eikä kallon sisäissä rakenteissa ei todettu vammoja.
- E.Hirvensalon päätelmä radiologien lausunnosta. Puukonpistojen olemassaololle ei näin ollen voida antaa mitään merkitystä.

- E.hirvensalon asiantuntija lausunnoissa todetaan myös seuraavaa: Leukaluun keskialueen murtuma on tyypillinen iskuvamman seuraus. Vasemman posken pehmytkudos ja vasemman ohimoalueenruhjeet, yläleuan seinämän ja poskiluun murtumat ovat samoin tyypillisiä tylpän esineen aiheuttamia, nyrkin tai potkun aiheuttamia vammoja.

- Koska erityistä hoitoa poskiluun ja yläleuan osalta ei ole tehty, voidaan olettaa murtumien olleen hyväasentoisia, myöhemmin kuvissa paljastuneita sivulöydöksiä. Vasemman kyynärvarren takapinnalla mainittu parin sentin haava, siitä ei merkintää hoitotiedoissa, voidaan näinollen olettaa kyseessä olleen pintahaava.

Lue lisää

Yks toivomus ois vaan mulla ku pääsis nokakkain sen kanssa ni katottais sitten kuka kaatuis

MINNE KAATUI tuo tui tui polonen.

totanoinaa kirjoitti:

Yks toivomus ois vaan mulla ku pääsis nokakkain sen kanssa ni katottais sitten kuka kaatuis

MINNE KAATUI tuo tui tui polonen.

Mikä sorti äänen suuren,
äänen suuren ja sorean?

Tallissansa piileskelee nyt munkkien kanssa nokikkain...

G-rakin taluttaja kirjoitti:

Minä en viitsi ryhtyä muuten sekaantumaan väittelyynne, kuin toteamalla, että sehän se vasta sensaatiomainen uutinen olisi, jos kyettäisiin todistamaan Gustulla olleen puukonhaavoja päässään!
Joten nyt, G-rakki, sinulla on elämäsi tilaisuus lyödä kaikki ällikällä - ei muuta kuin toimeksi!

Lue lisää

Onko sinulla jokin puute aivoissasi, kun ei mene Lunettan lausunto jakeluun? Gustafssonilla todettiin päässä 3 tai neljä terävän väkivallan jälkeä, jotka sopivat Bodomilla 5.6.1960 tulleiksi.

Ensinnkin: pihtien katoamisesta ei ole muuta, kuin Gustun oma väite, ja esitetty viikkoja tapahtumien jälkeen.
Siirtoleukapihdit on suljettu tutkinnassa pois mahdollisena murha-aseena.
Murha-ase oli raskas laakea astalo, esimerkiksi kivi ja murhaamisessa käytettiin myös teräasetta, esimerkiksi tavallista puukkoa.

olleet... kirjoitti:

Ensinnkin: pihtien katoamisesta ei ole muuta, kuin Gustun oma väite, ja esitetty viikkoja tapahtumien jälkeen.
Siirtoleukapihdit on suljettu tutkinnassa pois mahdollisena murha-aseena.
Murha-ase oli raskas laakea astalo, esimerkiksi kivi ja murhaamisessa käytettiin myös teräasetta, esimerkiksi tavallista puukkoa.

Lue lisää

Eli eilen Discovery world-kanavalta tuli klo 16.30 rikostutkijat-niminen ohjelma. Tällä kertaa tutkinnassa oli naisen murha, joka oli lavastettu niin, että nainen oli muka vahingossa pudonnut portailta alas. Todellisuudessa aviomies surmasi vaimonsa lyömällä tätä hiilikoukulla 7 kertaa päähän.

Huomionarvoista tässä oli se, että kuolinsyyntutkijan mukaan nainen meni tajuttomaksi ja kuoli verenvuotoon. Hiilikoukku, jonka koukkuosa oli taottua terästä ja siinä oli n. 70cm pitkä varsi, oli niin kevyt "astalo" että naisella ei ollut kallomurtumia, vaan pelkästään syviä haavoja päässä 7 iskun jälkeen.

Siis miten kikkapihdit voisivat olla surmaväline, kun samanpainoinen hiilikoukku, joka on 70 cm varren päässä, ei saanut aikaiseksi yhtäkään murtumaa..

24.2.2009 kirjoitti:

Eli eilen Discovery world-kanavalta tuli klo 16.30 rikostutkijat-niminen ohjelma. Tällä kertaa tutkinnassa oli naisen murha, joka oli lavastettu niin, että nainen oli muka vahingossa pudonnut portailta alas. Todellisuudessa aviomies surmasi vaimonsa lyömällä tätä hiilikoukulla 7 kertaa päähän.

Huomionarvoista tässä oli se, että kuolinsyyntutkijan mukaan nainen meni tajuttomaksi ja kuoli verenvuotoon. Hiilikoukku, jonka koukkuosa oli taottua terästä ja siinä oli n. 70cm pitkä varsi, oli niin kevyt "astalo" että naisella ei ollut kallomurtumia, vaan pelkästään syviä haavoja päässä 7 iskun jälkeen.

Siis miten kikkapihdit voisivat olla surmaväline, kun samanpainoinen hiilikoukku, joka on 70 cm varren päässä, ei saanut aikaiseksi yhtäkään murtumaa..

Lue lisää

Onkohan tämä se sama, mikä tuli jokus murhaportaat nimellä. Siinä syytettiin aviomiestä vaimonsa surmaamisesta. Siihenkin liittyi hiilikoukku, sen verran muistan siitä, että se koukku löydettiin autotallista.Ja sen ympärillä oli hämähäkin seittiä. Miehen puolustus vei koukun oiketeen todisteeksi, että sitä ei ollut käytetty vähään aikaan, kun siihen oli muodostunut sitä seittiä ympärille.

Kyllä se minusta viestittää pikemminkin hienosti sitä, että suomalaisilla on vahva oikeuden taju. Paria asiasta raivoavaa ja jankuttavaa pikkukriminaalia (nk. G-rakkia) lukuun ottamatta kirjoituksista käy ilmi, huolimatta oikeuden nahkapäätöksestä murhaaja nyt tidetään ja käypä kirjoituksista ilmi moniakin seikkoja, joita Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkoen/Urho l. Oikea Urho) ei ottanut huomioon ollenkaan.
Oikeusoppineet voisivat myös ottaa kantaa lauhkean laamannin sekaantumiseen asianomistajien edustajan syytetyn kuulusteluun...

Kuten emeritusrikostutkija Jorma Palo nerokkaasti totesi: Polkupyörä ei vanhene koskaan, kuten ei murhakaan.
Pidetään siis juttua esillä, vaikka murhaajan ja hännystelijöidensä kiusaksi...

Kaikkein viisain kirjoitti:

Kyllä se minusta viestittää pikemminkin hienosti sitä, että suomalaisilla on vahva oikeuden taju. Paria asiasta raivoavaa ja jankuttavaa pikkukriminaalia (nk. G-rakkia) lukuun ottamatta kirjoituksista käy ilmi, huolimatta oikeuden nahkapäätöksestä murhaaja nyt tidetään ja käypä kirjoituksista ilmi moniakin seikkoja, joita Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkoen/Urho l. Oikea Urho) ei ottanut huomioon ollenkaan.
Oikeusoppineet voisivat myös ottaa kantaa lauhkean laamannin sekaantumiseen asianomistajien edustajan syytetyn kuulusteluun...

Kuten emeritusrikostutkija Jorma Palo nerokkaasti totesi: Polkupyörä ei vanhene koskaan, kuten ei murhakaan.
Pidetään siis juttua esillä, vaikka murhaajan ja hännystelijöidensä kiusaksi...

Lue lisää

jotain

Eihän ne kivi ja puukko voinut olla, mitäs jännää siinä silloin olisi?
Vähintään SS-tikari ja multi-kirves, jossa on sekä laakeaa, että terävää pintaa - sellainen, joita sen ajan agentit kanniskelivat...

Ei tässä ole enää jahkailemista, NG vammojen osalta. On nuo asiantuntijoiden lausunnot niin vahvaa dataa. Kuonoonsa se on saanut. Mutta kenen kanssa on ottanut matsia? "Tapahtunut mikä tapahtunut haluaisin vielä nokitteen sen kanssa, katottais sitte kuka kaatuu."