Tässä mökkitonttia jo kolmatta vuotta etsiskellessä on eteen sattunut useamman kerran että vesistö on ns. laskettu vetinen. Mitä tämä tarkoittaa, miksi näin on tehty ja miten? Lopputuloksena kun näkyy olevan vesijättömaata tai sellainen soinen rantareunus. Eikö näillä konstein pilata muuten ihan suht hyvätkin rannat ko. vesistöissä?
mikä järki
laskettu vetinen
8944
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Silloin kun noita harrastettiin 1900-luvun alkupuoliskolla, ei vesistöjen virkistysarvoja vielä tiedostettu. Silloin piti saada rantapellot keväisin nopeasti kuivaksi ja jokia perattua puutavaran uittoja varten. Köyhälistölle kyrsää suuhun.
Suomeen perustettiin Koskenperkausjohtokunta (nyk. Tielaitoksen edeltäjä) jo 1820-luvulla. Siis 100 v. aikaisemmin kun luulet. Se alkoi hetimiten perata koskia ja laskea järviä.
Järviallas, jonka rannalla minä mökkeilen, on n. 70 km pitkä ja laski ennen luoteeseen kohti pohjanlahtea. Koska maa nousee siellä enmmän kuin Suomenlahden perukan suunnassa, alkoi altaan eteläosa vuosituhansien jälkeen tulvia. Patoavan harjun laelle oli jo muodostunut pieni puro, kun sitten v. 1845 mennessä harjuun saatiin puhkaistua kanava ja järven vesi saatiin purkautumaan hallitusti etelään päin.
Jos kanavaa ei olisi rakennettu, olisi luonto hoitanut asian, kuten kävi (varomattomien ihmisten myötävaikutuksella) Höytiäisellä sittemmin. Myös Kangasalan yläpuolella oleva vesistö on joskus 1600-luvulla purkautunut kaakon kautta hallitsemattomasti Roineeseen. Kirkonkylällä on vanhan purku-uoman paikalla vain pieniä lampia.
järviä laskettu vielä ihan viimeisten 40-50 vuoden aikanakin, eivät kaikki ole kovin vanhaa perua.Mielenkiintoista kuitenkin tuo historia siitä.
esim. tässä kiva linkki asiaan perehtymistä kaipaaville:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/HLAS3199.HTM
...lasketun järven rannalla tossa vuosikymmen sitten. Muistaakseni -47 olivat laskeneet.
Syinä oletettu puutavan uitto (vanhan kansan mukaan oli uitettu yhden kerran) sekä varmasti paikallisten isojen isäntien rantapellot. Laskujokeen oli rakennettu pato, jota vielä silloin 70-80 -luvuillakin keväisin isännät kävivät omin luvin operoimassa keväisin vaikka oli kiellettyä. Ja alunperin matala järvi oli kyllä aikalailla pilalla ja umpeen ruohottunut.
lisää maata metsänkasvatukseen ja myös rantapellot kuiviksi. Siinä ei juuri muutama mökkitontti mitään merkitse. Ja kuivat rannat on muutenkin myyty tai otettu omaan käyttöön.
Lue tuo viestini edeltä.
Muuten:
Suomessa on ollut kaksi kuntaa, joissa ei ole niiden nimikkojärveä, koska se on kokonaan kuivattu. Ne ovat Hausjärvi ja Nurmijärvi.
jatkuvasti pidetään alhaalla kertomistani syistä, säännöstely on hyvin yleistä ja harvoin mökkiläisten haluama pinnan nosto menee läpi.