henkilöllä on hyvät koulutus ja työpaikka tai jos hänellä ei ole näitä kumpaakaan. Ja tässä siis tarkoitetaan, et verrataan samaa yhtä ihmistä, josko hänellä on nämä asiat tai ei ole.
Muuttuuko arvostuksesi häntä kohtaan?
Nouseeko tavallaan hänen ihmisarvonsa?
Vastaa rehellisesti.
:)
Minulla ei tällaiset em. (Koulutus, työ) seikat nosta ihmsen arvoa.
Muuttuuko arvostuksesi häntä kohtaan?
Nouseeko tavallaan hänen ihmisarvonsa?
Vastaa rehellisesti.
:)
Minulla ei tällaiset em. (Koulutus, työ) seikat nosta ihmsen arvoa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
hyvä koulutus tai työpaikka ei tee ihmisestä arvostettavampaa kuin työttömästä.
Mikä on hyvä työpaikka ja mikä huono?
Ei vaikuta mitenkään, samalla tavalla kakka kulkee !
mitä minä siitä ajattelen..
kansakoulu ja oppikoulu
Nyt on ammattikoulu, amis (se ei ole korkeakoulu,vaikka kuimka selitellään) ja yliopisto.
Kyllä se ihmisestä jotain kertoo, kumman hän on läpi käynyt.
Ja sen mukaan minä arvostan.
Ihminen voi olla mukava ja kiva, vaikka ei olisi käynyt mitään koulua.
Mutta ei hän Diplomi-insinöörin arvoinen ole.
No joo,provosoit ihan tahallasi. Et ole DI itsekään ja jos olet käynyt tämän PERUSkoulun ihan kunnolla, siis yli 8,5 keskiarvolla, jatkanut lukioon (Eerityis) sellaiseen siitä ja vielä haluamaasi opinahjoon.
Mikä mittaa ihmisen sivistyksen? Onko se opiskelu, vai humaani ymmärrys, mahdollisesti molemmat, sekä kokemus koja tulee elämisen myötä.
Tarjoilija huusi, jotta insinööri X pyydetään puhelimeen. X reagoi vasta kolmannen kutsun jälkeen sanomalla tarjoilijalle painavalla bassollaan: "DIPLOMI-insinööri". Hän oli kyllä muutenkin mukava mies.
Kansakoulusta Keskikouluun pääsin. Ja siinä kaikki, jos ei kamalaa kurssimäärää oteta huomioon.
DI en, todellakaan, ole.
Sivistyksen mittaa ymmärretty tietomäärä ja se on aina itsehankittu.
Sivistynyt ihminen osaa aina mitata tietomääränsä ihmisen elämään.
Opiskelussa saa tietoa ja sen voi omata "hauki on kala" - menetelmällä tai ymmärtämällä.
Sivistyksellä ei ole mitään tekemistä humaaniuden kanssa. Sivistynyt ihminen voi tappaa, ihan helposti, (muista sodat)
Sivistystä ei opita, se joko on tai ei.
Arvotan vähän eri kriteereillä.
Se tosin vaikuttaa, jos ihminen työtä vieroksuu. Mutta senkin annan anteeksi, jos siihen on olevinaan hyvä syy :-)
Mutta en minä koulutusta ja työpaikkaa myöskään vieroksu. Hyviä nekin.
herranpeleko on viisauvven alaku.., motolla.:)
sanottiin "entivanhaa" vaan, uudempi menee näin,
...herran pelko on herran alku... he he, lueskelin näitä taannoin, ja hauskoja muunnoksia olivatkin keksinee;)
...joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei....
...joka kuuseen kurkottaa, sillä venyy kaula...
hauskoja muunnoksia..:)
Tosiasiassa ei kai sillä oppiarvolla nyt ole niin väliä, kunhan on muuten immeisen tasolla oleva, eikä kahtele pitkin nokanvarttaan. :)
Hauskoja nuo vanhat kotimaiset filmit kuinka niissä korostetaan titteileitä, - herra tuomaria, tai maisteria, jopa herra ylioppilasta :), ihan hassuilta tuntuvat tänään.
Mutta, on se niin "kun vertaistansa rakastaa, ei tartte olla fiini" :)
Työtilanne ei vaikuta ihmisen arvoon, vaan se millainen hän on. Sivistyneisyys vaikuttaa, tai se miten osaa käyttäytyä ja miten pystyy ymmärtämään asioita. Se ei riipu aina koulutuksesta. Toki pitkät opinnot lisäävät kaikenlaisia tietoja ja taitoja ja ymmärryskykyä, ja sitä on syytä arvostaa. Yleissivistys on myös arvokasta, ja sitä voi hankkia monilla tavoilla.
Samantapaisella koulutuksella ja työkokemuksella ihmiset yleensä löytää yhteisiä asioita. Se on eri asia kuin arvostus, mutta valintakysymys kuitenkin - minusta ainakin ihmiset joilla on paljon tietoa ja 'viisautta' ovat kiinnostavimpia, ja se on jossain määrin yhteydessä koulutukseen. Elämänkokemus voi tuottaa sitä samaa.
Ihmisarvo on puolestaan vähän eri asia, ja sehän kuuluu kaikille sivistyksestä ja viisaustasosta riippumatta.
Sen sijaan varallisuus tai ammattinimike ei mielestäni ole tärkeää ollenkaan.
tuntemani tai kohtaamani henkilön koulutus tai työpaikka suoranaisesti vaikuta, sen sijaan se miten tämä henkilö itse suhtautuu omaan koulutukseensa ja työpaikkaansa.
Haluammeko kohdata toisemme tasavertaisina, ihmisinä ihmiselle.
Monien harrastusten parissa tapaan ihmisiä,
joissa kukaan ei tiedä toistensa taustoja, eikä ole niistä edes kiinnostunut.