MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg muistuttaa, että pienen maan ei kannata tuottaa mitä tahansa tusinaruokaa, vaan laatua. "Jotta meillä olisi tulevaisuudessakin kotimaista ruokaa, pitää tuotannon olla kannattavaa. Viime vuonna se ei sitä ollut, se oli heikoin vuosi 30 vuoteen. Vaikka kotimainen tuotanto olisikin kannattavaa, niin ostavatko suomalaiset kuluttajat sitä? Onko hinta, ekologisuus, eettisyys vai terveellisyys vaikuttava tekijä ostopäätöksessä?"
Hornborg painottaa, että valitsemalla suomalaista kuluttaja takaa, että noin 300 000 suomalaisen työpaikka pelloilta kauppojen tiskeille säilyy. "Maataloustuotannon kannattavuus on vuosi vuodelta yhä riippuvaisempi maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnoista. Ruoan kysyntä maailmalla kasvaa ja jokainen maa miettii kansallisen ruokaomavaraisuutensa turvaamista. Samalla on kyse jokaisen maan huoltovarmuudesta."
Hornborg huomauttaa, että Suomi on ainoa maa maailmassa, missä sianliha on salmonellavapaata.
Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio sanoo, että hänellä on kolmen kohdan resepti, jolla Suomen ja muidenkin maiden elintarviketuotanto pidetään huippulaatuisena: korkealaatuiset raaka-aineet pellolta pöytään, korkea ammattitaito ja vastuu työn laadusta sekä korkealaatuiset työvälineet.
Hornborg painottaa, että valitsemalla suomalaista kuluttaja takaa, että noin 300 000 suomalaisen työpaikka pelloilta kauppojen tiskeille säilyy. "Maataloustuotannon kannattavuus on vuosi vuodelta yhä riippuvaisempi maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnoista. Ruoan kysyntä maailmalla kasvaa ja jokainen maa miettii kansallisen ruokaomavaraisuutensa turvaamista. Samalla on kyse jokaisen maan huoltovarmuudesta."
Hornborg huomauttaa, että Suomi on ainoa maa maailmassa, missä sianliha on salmonellavapaata.
Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio sanoo, että hänellä on kolmen kohdan resepti, jolla Suomen ja muidenkin maiden elintarviketuotanto pidetään huippulaatuisena: korkealaatuiset raaka-aineet pellolta pöytään, korkea ammattitaito ja vastuu työn laadusta sekä korkealaatuiset työvälineet.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Entinen kuluttajaviraston propelikaula sanoi
että kauppa se se on joka rohmuaa. Irtoperunatkin
maksaa parhaimmillaan euron kilo kaupassa,eli
melkein kuusi markkaa. Aivan sikahinta perunoista.
Siinä on kaupan kate taatusti kohdallaaan.
ammattitaitoisimmilla maajuseilla kun suomalaiset on,ja paremmilla koneilla, ja silti ne tekee halvempaa niin kyl mää ihmettelen ja suomalainen maksaa hunajaaa eikä pärjää ulkolaiselle misään lajis,.,.,
Taitaa olla niin, että se ero tuleekin elintarviketeollisuuden kustannusrakenteesta, eli ulkomaiset firmat pystyy tekemään samasta raaka-aineesta halvemmalla kuluttajatuotteita, suomalainen työ maksaa hunajaa eikä pärjää ulkolaiselle missään lajis, voi voi sentään.
suomalainen maanviljelijä viljelee euroopan huonoimmissa olosuhteissa kesieuroopan hintoihin, tai alle.
Se edellyttää todellista ammattitaitoa.
Kyllä pärjää! Etelämpänä on vain pitempi kasvukausi ja sadot ja tilat isompia niinkuin maatkin. Se ei kylläkään merkitse, että laatu olisi parempi, niinkuin monet suomalaiset luulevat. Siellä käytetään tuholaismyrkkyjä ja antibiootteja ja myrkyllisiä rehuja. Näistä kohusi koko Pohjola vähän aikaa sitten, kun erehdyttiin ostamaan rehua, joka osoittautui käyttökelvottomaksi.(Erehdyin ostamaan tanskalaisen broilerin, maistiui silakalle! Ei se kyllä,luultavasti, myrkylistä ole, mutta jos haluan silakoita, ostan niitä!) Kotimaisen suosiminen kannattaa aina, sillä ruokaa on oltava, maksoi mitä maksoi! Ja sitäpaitsi, jos oma ruokatuotanto loppuu,kilpailu vähenee,hinnat nousevat. Ajattelusi on lyhytnäköistä! Lisäksi tulee tietysti vielä se, että maailmalla on roukapula, tarvitsemme joka ainoan viljelykelpoisen peltotilkun ja lehmänkantturan. Etkö ole nähnyt maailman puutetta ja nälkää?? Miksi Suomessa aina mokataan kaikkea omaa? Pitäisi tuntea omakin arvonsa.
>Hornborg huomauttaa, että Suomi on ainoa maa maailmassa, missä sianliha on salmonellavapaata.<
Ihan sama mitä holomporkki kitisee ei salmonellattomuus huonoa laatua paranna.
"Tanskassa jyllää pahin salmonellaepidemia vuosikymmeniin. Kesällä alkaneessa epidemiassa oli lokakuun alkuun mennessä löydetty 963 sairastunutta, kertovat Tanskan viranomaiset.
Arviolta neljännes tartunnan saaneista on saanut sairaalahoitoa. Kuolemantapauksia on raportoitu kuusi."
Jos ruoan puhtaus (eläinten terveys) ei paranna laatua niin mikä sitten? Vastausta odotan sekäholomporkilta että jonporilta.
Jos vastarantalaisella on ikää tarpeeksi niin muistaa varmasti sellaisen ilmiön sikapuolella kuin stressiliha. Vetistä mautonta lihaa. Sehän saatiin jalostuksella ja halotaanitestauksella kuriin. Ja muistaa varmasti kalalta maistuneet kyljykset kun loppukasvatuksessa käytettiin kalajauhoa valkuaisrehuna. Mutta että ei se eläinten terveys tarkoita sitä että siten tuotettu ruoka olisi maukasta? Moni muukin asia vaikuttaa.
Suomessako vain sitä tressiä oli ja liha maistui kalalle, makukysymyksiä, itse pidän kalasta, mutta muuntajaöljyllä terästettyä Dioksiini lihasta en välitä.
varautua, mikä on ruuan hinta kymmenen vuoden kuluttua
Mistä voimme päätellä että ulkomailla on ammattitaitoisempia maanviljelijöitä. Totta on kyllä että ilmastoa emme jostain syystä ole saaneet samanlaiseksi, emmekä kyllä osaa kasvattaa kahta satoa kasvukaudessa. Eikä suomessa viljelijät osaa kasvattaa maissia. Myös riisi tarvitsee ostaa ulkomaita, kahvista, banaaneista, ananaksista puhumattakaan.
-
-
-
-
.-.-.-.-.-
Niin no - kahviahan tulee tietenkin ostettua ja muutaman kerran vuodessa riisiä. Muutoin onkin sitten kaikki loput elintarvikkeet suomalaisilta viljelijöiltä. Alkuperämerkinnät saisivat olla paremmin luettavissa, mutta jokaisessa ostamassani paketissa täytyy olla merkintä Made in Finland tai Hyvää Suomesta -joutsenmerkki.
No onhan täällä viisaitakin! Ainakin 2!
Viisas ei mene luolaan koska siellä voi olla karhu ja jäätyy yön kylmyydessä hengiltä. Tyhmä menee ja huomaa että siellä on hylätty lämmin karhunpesä ja nukkuu yön makoisasti. Mitä opimme, joskus kannatta olla tyhmä, joskus viisas.