seuraa vastineeksi tämmöinen aatos noista "lapsi ei kaipaa uutta perhettä" heitoista. siis ihan jees jos eronneet naiset kerran haluaa olla yksin mutta on väärin kontroloida exäänsä "lasten avulla" koska aikuinen kumminkin kaipaa/tarvitsee aikuista seuraa!
aikuinen kaipaa
toisen aikuisen
22715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyse olikin lapsista! Heitä ei pidä sotkea niihin aikuisten sotkuin. Jos mies haluu olla naisen kanssa, olkoon, mutta olkoon hän ajallaan myös isä! Ei niitä tarvi keskenään sotkea.
Jospa lapset katsos asuu äitin/isän kanssa ja hän löytää uuden miehen/naisen. Meinasikkos ikuisesti leikkiä jotain piilosta? Kyllä jos ero tulee, niin kummallakin on oikeus uuteen elämään. Jos tilanne on se, että lapset eivät halua tavata uusia kumppaneita, niin asia on eri. Mitäpä jos lapset haluavat heihin tutustua? Ja kyllä joskus lapset ovat ihan tyytyväisiä vanhempien erosta, kun kireä ilmapiiri kotona vapautuu ja vanhemmat voi nähdä onnellisina.
omaa isäänsä,mutta lasten äityli ei anna siihen mahdollisuutta,koska isillä on nyt toinen nainen.Tässä tapauksessa äityli otti nettimiehen asumaan hänen ja lasten kanssa isin jätettyä jopa itse rakentamansa ok-talon äitylille ja lapsille.Silti tuo ex-akka ei ole mihinkään tyytyväinen.Hakipa tuo jopa lähestymiskiellon lasten oikealle isälle,syystä että tuo uusi isi uskaltaa asua siellä ok-talossa ja pääsi näin kaupungin kerrostalokolhoosista poikansa kanssa pois.Tämä äityli näkyy olevan hyvin "sinisilmäinen"ja kuvittelee tuon "nettimiehen" jopa rakastavan häntä.Ei siis tajua mikä miehellä on taka-ajatuksena.Pääsi tuo mies valmiiseen pöytään penskansa kanssa ja äityli heitti oikean isän pois lasten elämästä.Uskon kuitenkin,että kun lapset vielä vähän kasvavat,tajuavat hekin mitä äityli on aikaan saanut.
mutta jokaisen vanhemman olisi kuvailemassasi tilanteessa ryhdyttävä toimiin. Haukkuminen ja ivaaminen ei tosiaan auta, ei. Tositoimet, sitkeät yritykset vuodesta toiseen, se osoittaa vanhemmuuden. "äitylin" niskaan on taas sälytetty kaikki vastuu.
äityli vs. isi
ex-akka vs. toinen nainen
sinisilmäinen vs. lähestymiskielto
penskat vs. miehen lapset
Käyttämistäsi termeistä jo näkyy katkeruus lasten äitiä kohtaan.
katkera mminä olenkin mutta avomieheni puolesta.En siis itseni takia.Näen joka päivä kuinka tämä isä ikävöi lapsiaan,joita ei saa tavata.
vatvomisen niin lasten isälle, kuin sille ex-akallekin niin luulen että isällä ja lapsillakin olisi tilanne ihan eri!
eivät tosiaan haluaisi tavata sinua? Mitäs sitten tekisit? Kieltäisitkö isää tapaamasta lapsia? Luulen että vastaus on kyllä.
mutta he eivät halua sinua nähdä. He haluavat vain isän. Jospa pysyttelet poissa silloin kun lapset tapaavat isää, sillä aika on heidän yhteinen, ei sinua siihen kaivata. Joten jospa syy onkin sinä, sinä et anna isän tavata lapsia.
sitä isää tavata, kyse on ollut niistä isän seuralaisista, jotka eivät ole hyvää seuraa lapsille. Sen he varmaan ymmärtävät itsekin, eivät he muuten niin ahkerasti haukkuisi miehen ex vaimoa, korostaen sillä itsekehuaan, kun muut eivät heitä kehu. Itse itseään kehuen, edes vähän itsetunto nousee.
Minä en voisi suostua siihen, että vasten lasten ja minun tahota, mies toisi naiset nähtäväksi! Saisi mennä sinne mistä ovat tulleetkin. Me emme heitä halua nähdä, ja piste!
lasten isä muutti suoraan kotoa uuden tyttöystävän kotiin. Isä oli lapsille kaikki kaikessa, vei harrastuksiin jne. Meillä kotona ei tapeltu, ihan normaalia tavallista perhe-elämää vietettiin. Suhteen tultua ilmi isä lähti ja lapset oli ihmeissään, kun isän piti antaa selitys lapsille (itse en mitään alkanut selittämään, koska minusta se oli isn tehtävä)ja sitä ei koskaan tullut, niin lapset ilmoittivat etteivät halua mitään tyttöystävää nähdä eikä tavata. Kysyivät minulta haluanko minä, sanoin että en, koska miksi olisin valehdellut lapsille että haluan, tai vaikka minä en halua niin teidän pitää haluta? Lapset päättivät että hekään eivät halua ja se oli sillä selvä. Asian kertoivat isälleen puhelimessa ja siitä asiasta en ole kuullut puhuttavan sen jälkeen. Isä käy täällä meillä lasten kanssa olemassa 2 päivää viikossa noin 3-4 tuntia vie ja tuo harrastuksiin. Itse olen uuden miesystäväni asunnolla tai harrastamassa sen ajan. Muuttoa yhteen miesystäväni kanssa en edes kuvittele kuin vasta sitten kun lapset ovat isompia, jos silloinkaan, koska omaan hyvän itsetunnon ja minulla on asiat näinkin aivan loistavasti. Lapset ovat kuitenkin minulle se tärkein asia, eivät uudet miessuhteet, miehiä on maailma pullollaan, omia lapsia vain nämä ja ne aion hoitaa kerran ne olen maailmaan saattanutkin. Ja niin tekee lasten isäkin.
Kuulema tämä uusi tyttöystävä on hieman pettynyt ko. järjestelyyn, mutta mies on sanonut naiselle, että lapset ovat järjestyksessä nro 1 ja jos asia ei mene jakeluun niin ei ole hänen elämän loppunsa. Kuitenkin heillä sitä yhdessäoloaikaa jää aivan riittävästi kuulema muutenkin, että isä voi hoitaa lapsiin kohdistuvat velvollisuutensa kuten tähänkin asti on hoitanut. Meidän keskinäiset välimme exän kanssa ovat hyvät.
tiedä sitä.Mitä jos lapset vaikka haluaisivat tavata isän uuden mutta ongelma onkin sinulla?
Oli kyseessä äiti tai isä (lähinnä vaikuttaa äitien ongelma olevan) että kun tapaat miehen/naisen joka on aivan sinun unelmiesi ihminen, ihminen jonka kanssa tiedät haluavasi elää loppuelämäsi... päätät jättää hänet koska lapsesi eivät ehkä mahdollisesti tulisi toimeen tämän kanssa ja et ehkä tunne lapsiasi niin hyvin että et voi tietää mitä he tästä ihmisestä ajattelisivat???(eli parempi on edes olla esittelemättä häntä koskaan) Siis kysymys oli lähivanhemmalle. Tai jos olet itse löytänyt uuden puolisosi, mutta et jostain syystä luota exäsi arvostelukykyyn samoissa asioissa, ja et siis kestä vain sitä että jättämälläsi puolisollakin on oikeus onneen uuden kanssa,koska mahdollisesti on pieni mahdollisuus että lapsesi eivät tämän kanssa toimeen tulisi, eli on parempi olla edes tapaamatta tätä uutta koska, et ehkä huomaisi jos lapset eivät hänestä tykkäisi(tai mikä kamalampaa todellakin tykkäisivät). Eivät lapset kärsi jos he tapaavat uuden ihmisen, he kärsivät vasta sitten kun henkilökemiat eivät pelaa ja kukaan ei ota sitä huomioon.
terv. Äiti joka löysi uuden rakkauden ja joka hyväksyy myös exänsä uuden elämän siihen puuttumatta. Mutta jos yksikin poikkipuolinen sana lasten suusta tai jotenkin muuten ilmentyen, saisi hänet tarkoin miettimään mikä on vialla ja voiko asialle tehdä jotain. Olisi kyse hänen tai lasten isän elämästä.
Lapseni eivät halunneet tavata isän uutta tyttöystävää, koska eivät halunneet. isä hyväksyi asian niinkuin se on.
Itselläni miesystävä ja kun tiedän lasteni mielipiteen tässä isä-asiassa niin en ole edes lapsilta kysynyt haluavatko tavata uuden ystäväni, se on minun asiani hoitaa suhdettani häneen (miesystävä toki tietää että minulla on lapsia ja isänsä hoitaa heitä kun olen hänen luonaan) ja siihen eivät kuulu minun lapseni.
olen rakastunut miesystävääni kuten hän minuun, mutta en edes viitsisi olla niin typerä ja itsekäs, että saattaisin lapset tilanteeseen jota he eivät oikeasti halua. En koe jääväni yhtään mistään paitsi, elämää on elettävänä vielä senkin jälkeen kun lapset ovat kasvaneet isoiksi ja itse alkavat seurustelemaan....
Asiat puhutaan perhepiirissä, vaikka ex mies asuuu muualla ja kai sillä niitä naisia on.
Me puhumme keskenämme asiat, ja ne ei varsinkaan kuulu miehen ulkopuolisille suhteille. Minä ja ex mies päätämme, ja hänen naiset SAAVAT ja joutuvat tyytymään kolmos sijaan ja niihin päätöksiin jotka me teemme. Ei valitusoikeutta, ei puuttumisoikeutta, ei sanan valtaa meidän perheen asioista.
Jos ei sovi, voi mennä.
Kukaan ulkopuolinen ei puutu meidän asioihin, enkä nyt puhu kouluista ym, vaan vieraista tuntemattomista ihmisistä.
ME PÄÄTÄMME, ME TEEMME KUIN HALUAMME, turha kenenkään on tulla siihen sekoileen.
Meidän sananvarastoomme ei kuulu isän uudet naiset, heistä emme edes puhu, miksi puhuisimme?
Kellään ei ole oikeutta eikä lupaa meidän perheeseemme, ei kellään.
Jos joku meitä haukkuu taimuuten vaikeutta isän ja lasten suhdetta, tämä ulkopuolinen, mies sanoi, että siitä ei välitetä, ja jos tunkemaan käy, hän heitttää naiset pois, lapset ovat ykkäset, minä kakkonen, ja muut kolmosia häntäpäässä.
Muuten meni ihan okei, siis olette päättäneet että uusia kumppaneita ei esitellä. Hyvä teille.
Puuttuisin kuitenkin seuraavaan lauseeseen:
"Kellään ei ole oikeutta eikä lupaa meidän perheeseemme, ei kellään. "
Kun erositte, teidän perhe hajosi.
Ja jos kerran sinä olet kakkonen, miksi erositte. Onko mahdollista että sinä uskottelet itsellesi olevasi kakkonen, vaikka tulet tärkeysjärjestyksessä oikeasti häntäpäässä. Exäsikin saattaa väittää sinun olevan kakkonen vain välttääkseen sen hirveän mesoamisen jonka aloitat kuullessasi että joku on sinua tärkeämpi.. Kunhan spekuloin...
halusit, mutta vastaanpa nyt miten luulen että meillä se tilanne menee...
Väitän /ja lasten isä väittää että lapset ovat ykkösiä, jonka tietysti pitää mennä näin, niin on minulekkin lapset ykkösiä-eikä miesystäväni...
Se että tässä eräs vastasi olevansa lasten jälkeen "kakkonen" niin itse en allekirjoittaisi omalle kohdalleni tätä, mutta luulen että olen aika tärkeä lasten lisäksi isälle sen vuoksi, että olen hänen lastensa äiti ja hän kunnioittaa minua vanhempana-ja varmasti siksikin, että huolehdin hänenkin jälkikasvustaan erittäin hyvin. Parempaa äitiä ei olisi lapsilleen kuulema voinut valita....se että emme avioparina pysyneet on sitten toinen juttu, mutta siihen se ei vaikuta, ettemme vanhempina pystyisi kunnioittamaan toisiamme erosta huolimatta. En pidä exääni ystävänäni, eikä hän tule "kakkosena" lasten jälkeen tärkeysjärjestyksessä välttämättä, mutta hän on entinen mieheni ja lasten isä, jota kunnioitan ja pidän sitä hyvänä asiana että hän on se toinen vanhempi.
Tiedän, että exäni tyttöystävää kismittää meidän hyvät välimme, mutta pitäisikö ne välit laittaa poikki tai tapella turhaan kun kerran päämäärämme on yhteinen, lasten hyvinvointi.
minä en ole kadonnut lasteni elämästä, eikä isä. Miehen naiset kovasti yrittää erottaa isää lapsistaan ja yrittää kaikella konstilla nostaa itsensä yliste lasten ja minun, mutta onnistumatta. Mies ei suostu.
Me emme halua niitä naisia tunkevan meille, emme tarvi säälittäviä epätoivoisian sekoilijoita elämäämme.
itse tiedän monta uusikkoa jotka ottaa lapset avosylin vastaan jopa huoltaakin oikean äidin hylättyä tyttärensä..
taitaa juttusi olla vaan panettelua..
seuralaistensa taso on rajusti laskenut, miltei romahtanut. Ihmetellä täytyy, miten ex miehelle kelpaa moiset, onko mies sokee, vai mistä moinen tasonpudotus.
No sellaisia naisia varmaan on jotka lapst jättää, mutta toki on harvassa. Onm yös sellaisia nyksiä, jotka niin kuvittelee, ja kertoilevat satuja lasten äidistä.
Äidit ovat ihana asiallisia, mutta nyksä panee parastaan jotta edes itse uskoisi itseensä. Näitäkin on , kun täällä kueskelee.
Onneksi meillä ei ole sellaisia ystäväpiirissä, joita nyksät saa kohdella miten mielii, vaan ovat auttamattomasti ala-jaostossa, meihin exiin verrattuina.
Ei haittaa vaikket ole SE henkilö.
Sinun mielipiteesi on järkipuhetta, ymmärrettävää että lapset ykkösiä mutta epäilen että harva exä on kakkonen...
Tottahan exän hyvinvoinnista saa välittää ja juuri lasten äitinä/isänä.
Pikkumaista uudelta, jos se kismittää, mutta se on uuden ongelma. Ainakin näin olen itse ajatellut, vaikka "uusi" olenkin!
Yhäkin, se ei ole teidän perhe. Lasten perhe voi olla, mutta ei sinun ja sinä et ole exäsi perhettä.
Kirjoitit:
Kellään ei ole oikeutta eikä lupaa meidän perheeseemme, ei kellään.
MEIDÄN??? Mikä ihmeen MEIDÄN???
Menkää uudelleen naimisiin sen miehenne kanssa jos tuntuu että haluatte perhettä leikkiä. Niin kauan kuin erossa olette, ette ole perhe. Kiinnostaisi kuulla ex-miehesi kanta asiaan. Tosin luulen että miehesi vain ei viitsi kanssasi vääntää, se ei ole sen arvoista. Kirjoituksistasi huokuu, että olet hyvin vaikea tapaus.
Mies voi olla sokea, mutta selkeästikkään ei kuuro eikä tyhmä. Ainahan se kattos rakkaus ei silmillä synny...