Kehitys ottaa aikansa
Olematon kasvu kohti ihmisyyttä.
Sukupolvesta toiseen toistamme,
isiemme virheet oppimatta mitään.
Pehmene ei kova pää vaikka petäjään pamahtaa,
toistuvasti aina vaan.
Pehmitä luonto ihmistä,
kurita ei kurjaa vaikka tyhmyys lisääntyy.
Kerrannaisena kertaantuu tyhmyys,
vuosisatojen edetessä ajan kierrossa.
Sukupolvien seuratessa toistaan.
R.S
26.02.2009
Olematon kasvu kohti ihmisyyttä.
Sukupolvesta toiseen toistamme,
isiemme virheet oppimatta mitään.
Pehmene ei kova pää vaikka petäjään pamahtaa,
toistuvasti aina vaan.
Pehmitä luonto ihmistä,
kurita ei kurjaa vaikka tyhmyys lisääntyy.
Kerrannaisena kertaantuu tyhmyys,
vuosisatojen edetessä ajan kierrossa.
Sukupolvien seuratessa toistaan.
R.S
26.02.2009
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ehkä odotamme liikaa. Odotamme, että ihmiset ajattelisivat järkevästi ja tekisivät oikeita ratkaisuja. Kuitenkin suurin osa ihmisen käytöksestä näyttää olevan matkimista ja vanhojen uskomusten mukaan elämistä. Voi sitä onnetonta, joka porautuu ytimeen ja näkee, mitä ihmisyys on todellisuudessa. Samasta syystä en arvosta sitä rakkautta, jota ihmiset rakkaudeksi sanovat. Ensimmäinen lause on minä rakastan, mutta toinen lause jo paljastaa rakkauden itseensä ja itsekästä odotusta, miten toisen täytyisi parantaa hänen maailmansa. Kysymyksessä on kuitenkin vuorovaikutteinen tilanne.
Näinkin voipi olla..
Kiitos syvä luotaavasta kommentistasi.
Niipä viisastummeko koskaan. Ehkä emme, mutta toivossa elämme.
Hetki ajatella, mitä olemme ja minne menossa..
Olisiko ihmiskunnan aika pysähtyä ja miettiä.. ehkä ei,, kiivas tahti näyttää jatkuvan, aina vaan.
Pyyteetön rakkaus on sitä puhtainta, vaatimatta liikaa ja odotukset tilanteen mukaan.
Mutta kuuluuko rakkauteen suunnitelmallisuus..
NIIN.. jäämme pohtimaan.
ter,,, Raimo