Kavala äitipuoleni, joka ei ole edes kuolinpesän osakas ilmoitti perunkirjoituksessa käyttävänsä lesken lakisääteistä asumisoikeutta ja jäävänsä asumaan isämme jälkeen kuolinpesän omistamaan erittäin arvokaaseen asuntokiintestöön Espoon Westendissä. Näin on myös tapahtunut, vaikka lesken asema on avioehdon johdosta vain pesän ilmoittaja.
Nyt verottaja on määrännyt huomattavat perintöverot kuolinpesän laillisille omistajille, rintaperillisille joilla ei ole juurikaan puhevaltaa ja myyntioikeutta arvokaaseen asuinkiinteitöön. Leskelle asumisetu Westendissä on verovapaata "luontaisetua" ja kuolinpesän osakaat maksavat kiintestön lämmitys- ja huoltokulut ym ja kiintestöveron. On mahdollista ja todennäköistä, että leski elää seuraavat 40 vuotta ja pesän osakkaat kuolevat ennen kuin saavat kiinteistön haltuunsa. Kavala leski on näet nuorempi, kuin toinen kuolinpesän osakkaista.
Menikö tämä nyt kuolinpesänpesään laillisten omistajien edun ja lainsäätäjän tahdonilmaisun mukaisesti kuuluu kysymykseni ? Vainajan tahto ei ainakaan toteutunut kun hän oli solminut molemminpuolesen avioehtosopimuksen aikanaan "nuorikkonsa" kanssa.
Nyt verottaja on määrännyt huomattavat perintöverot kuolinpesän laillisille omistajille, rintaperillisille joilla ei ole juurikaan puhevaltaa ja myyntioikeutta arvokaaseen asuinkiinteitöön. Leskelle asumisetu Westendissä on verovapaata "luontaisetua" ja kuolinpesän osakaat maksavat kiintestön lämmitys- ja huoltokulut ym ja kiintestöveron. On mahdollista ja todennäköistä, että leski elää seuraavat 40 vuotta ja pesän osakkaat kuolevat ennen kuin saavat kiinteistön haltuunsa. Kavala leski on näet nuorempi, kuin toinen kuolinpesän osakkaista.
Menikö tämä nyt kuolinpesänpesään laillisten omistajien edun ja lainsäätäjän tahdonilmaisun mukaisesti kuuluu kysymykseni ? Vainajan tahto ei ainakaan toteutunut kun hän oli solminut molemminpuolesen avioehtosopimuksen aikanaan "nuorikkonsa" kanssa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
>>Kavala äitipuoleni>äitipuoleni, joka ei ole edes kuolinpesän osakas ilmoitti perunkirjoituksessa käyttävänsä lesken lakisääteistä asumisoikeutta ja jäävänsä asumaan isämme jälkeen kuolinpesän omistamaan erittäin arvokaaseen asuntokiintestöön Espoon Westendissä>vaikka lesken asema on avioehdon johdosta vain pesän ilmoittaja.>kuolinpesän osakaat maksavat kiintestön lämmitys- ja huoltokulut ym ja kiintestöveron.>On mahdollista ja todennäköistä, että leski elää seuraavat 40 vuotta ja pesän osakkaat kuolevat ennen kuin saavat kiinteistön haltuunsa. Kavala leski on näet nuorempi, kuin toinen kuolinpesän osakkaista.>Menikö tämä nyt kuolinpesänpesään laillisten omistajien edun ja lainsäätäjän tahdonilmaisun mukaisesti kuuluu kysymykseni ?>Vainajan tahto ei ainakaan toteutunut kun hän oli solminut molemminpuolesen avioehtosopimuksen aikanaan "nuorikkonsa" kanssa.
>>Nixnax kirjoitti: Mutta omistiko isä asunnon yksin? Miten mahdollinen äidin (kuolinpesän) osuus? Jos nimittäin asunnolla oli muitakin omistajia kuin isä, isän leskelle ei kuulu PK 3 luvussa tarkoitettua elinaikaista hallintaoikeutta.
Tuossa aiemmin käyty keskustelu siitä miten määritellään lesken asumistaso.
Oliko leski ja vainaja eläneet tuossa asunnossa?
Vai oliko se pelkkä sijoitusasunto ja he asuivat jossakin muuntasoisessa asunnossa?
Niinkuin aiemmin on todettu nämä i ole läheskään selviä tapauksia vaan ne pitää tutkia ja miettiä kunnolla.
Miksi leski on "kavala" vain sen perusteella että haluaa sen mikä hänelle lain mukaan kiistattomasti kuuluu (siis jos kyse on asunnosta, jota on viimeksi käytetty avioparin yhteisenä kotina, ja jos leskellä ei ole omassa omistuksessaan vastaavan tasoista asuntoa)?
Uusimmassa Taloustaito-lehdessä (Veronmaksajien Keskusliiton lehti) on erittäin hyvä ja valaiseva, pitkä artikkeli lesken asumisoikeudesta. Se on erittäin vahva ja menee perillisten oikeuksien edelle.
"Vainajan tahto ei ainakaan toteutunut kun hän oli solminut molemminpuolesen avioehtosopimuksen aikanaan "nuorikkonsa" kanssa."
Lesken asumisoikeus menee myös avioehtosopimuksen edelle. Miten sinä voi olla niin varma siitä, mikä "vainajan tahto" on ollut? Kun hän kerran meni naimisiin tuon naisen kanssa, sen sijaan että olisi ollut avoliitossa, niin hänen täytyi ymmärtää että naimisiin meno antaisi leskelle vahvan oikeuden yhteiseen kotiin. Miksi et hyväksy että tätä isäsi halusikin, eli että hänen vaimollaan on oikeus asua talossa, josta on muodostunut hänenkin kotinsa, myös isäsi kuoleman jälkeen?
Sen sijaan teidän kannattaa kyllä riitauttaa tuo kulujen maksaminen.
Taloustaidon artikkelista:
"Lesken käyttöoikeuden sisältöä koskevat säännökset löytyvät siis perintökaaren 12 luvusta.
Säännöt eivät anna riittäviä vastauksia läheskään kaikkiin kysymyksiin, joita käyttöoikeus synnyttää.
Kuka vastaa esimerkiksi asunnon yhtiövastikkeista, pääoma- ja rahoitusvastikkeista sekä asunnon korjauskustannuksista?
Lain sanamuodon mukainen kirjaimellinen tulkinta johtaisi siihen, että leski ei joutuisi maksamaan senttiäkään. Käytännössä asia ei ole näin.
Kun huomioidaan, että omistajataho ei lesken käyttöoikeuden kestäessä voi mitenkään hyödyntää omistustaan, on kohtuullista, että omistajataho eli perilliset osallistuvat enintään sellaisiin kuluihin, jotka nostavat asunnon arvoa olennaisesti.
Oikeuskirjallisuuden mukaan lesken on vastattava asunnon kustannuksia asunnon käyvän vuokran arvoon saakka."