Lastamme alettiin kiusata 7. luokalla. Koulu ei ottanut asiaa hoitoonsa pyynnöistä huolimatta ennen kuin tilanne oli päässyt tosi pahaksi. Asia saatiin jollain tasolla ratkaistua, mutta tilanne jäi silti aika heikoksi. Tytär vähän inhoaa joka päivä kouluun menoa edelleen. On hiukan vetäytynyt ja masentunutkin jonkin verran. Koulussa ei ole hyviä kavereita, mutta sentään selviää käymään siellä.
Hän innostui sitten lähtemään seurakunnan varhaisnuorten iltoihin ja se on nyt hänen viikkonsa kohokohta. Siellä on eri lapset kuin koulussa (eri alueella kaupungissa), hänellä on siellä nyt ystäviä. Vaikka heitä ei näe kuin kerran viikossa, tytär on voimaantunut ihan silmissä siitä, mitä oli aiemmin. Hän sanoo, että odottaa viikonlopun kokoontumista koko viikon. Tuon ikäiselle on samanikäisten hyväksyvä seura todella tärkeää. Illoissa on myös kivoja aikuisia ja vähän vanhempia nuoria ohjaajina.
On tärkeää löytää kavereita muualta, jos niitä ei ole koulussa. Meillä niitä onneksi löytyi seurakunnan varkeista. Yrittäkää kohtalotoverit keksiä joku paikka, jossa olisi muita lapsia/nuoria kuin koulussa on, jos lastanne kiusataan tai on kiusattu koulussa.
Hän innostui sitten lähtemään seurakunnan varhaisnuorten iltoihin ja se on nyt hänen viikkonsa kohokohta. Siellä on eri lapset kuin koulussa (eri alueella kaupungissa), hänellä on siellä nyt ystäviä. Vaikka heitä ei näe kuin kerran viikossa, tytär on voimaantunut ihan silmissä siitä, mitä oli aiemmin. Hän sanoo, että odottaa viikonlopun kokoontumista koko viikon. Tuon ikäiselle on samanikäisten hyväksyvä seura todella tärkeää. Illoissa on myös kivoja aikuisia ja vähän vanhempia nuoria ohjaajina.
On tärkeää löytää kavereita muualta, jos niitä ei ole koulussa. Meillä niitä onneksi löytyi seurakunnan varkeista. Yrittäkää kohtalotoverit keksiä joku paikka, jossa olisi muita lapsia/nuoria kuin koulussa on, jos lastanne kiusataan tai on kiusattu koulussa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet upea, kun tuot tämän jutun tänne kaikkien luettavaksi. Eli kenenkään ei kannata uskoa olevansa kiusaamisen arvoinen tai jotenkin huonompi muita.
Aina on toivoa ja jossain elämänvaiheessa jostain löytyy aivan varmasti paikka, jossa samanhenkisiä lapsia ja nuoria voi tavata ja saada parannusta haavoihinsa! Toimii varmaan myös aikuisilla.
Koulumaailma on uskomaton. Se että aikuiset opettajat eivät hae ammattitaitoista apua jos eivät itse kykene hoitamaan erityisongelmia - on kuin olisivat strutseja- pää piiloon kyllä se menee ohi.
Ajoissa puuttuminen ja mieluummin ennaltaehkäisy olisivat parasta lääkettä.
Kaikki vanhemmat eivät jaksa taistella tuulimyllyä vastaan koska parhaimmassa tapauksessa syy koetetaan vierittää ujon lapsen tai vanhempien syyksi. Kuten meillä kävi ekalauokkalaiselle aikonaan kun 2 ns. sairasta oppilasta jotka eivät kuuluneet alkuunkaan normaaliluokalle kuristivat, varastivat, kävivät opettajien päälle, hakkasivat tunneilla jne.
Marssinpa eräänä päivänä luokkaan pitämään lapsien puolia ja löysin varsinaisen opettajan pitämässä tätä yhtä häiriintynyttä pulpetissa ja kouluavustajan istuttamassa toista sylissään. olipa autuasta kun opetus toimi. No.. hiihtoloman jälkeen heidät saatiin pois koulusta-sairaalahoitoon.
Mikäli opettaja-rehtori linja ei toimi, niin koululla on kouluhallitus. Kouluhallitus voi antaa virkarikkeesta kirjallisen varoituksen ja tarvittaessa pistää ns. lomalle väliaikaisesti rehtorin mikäli virkarike. Rehtori on saattanut pimittää ongelmat ylemmältä taholta jotta olisi kivemmat luvut..
Heille kirjallinen ilmoitus- kerää kaikki tiedot, listaa ongelmat, tee kaikki ilmoitukset opettajalle - rehtorille sähköpostitse niin sinulle jää dokumentti, jonka pystyy näyttämään toteen. Ota reilusti yhteyttä kiusaajien vanhempiin, pyydä rehtorilta vanhempain kriisikokousta jne.
Meillä helpotti koulunkäyti tämän jälkeen mutta aikaa meni 4 vuotta ennenkuin pystyi keskittymään kokeisiin jne. koska koulua ei käyty. Rehtorin mielestä kun olisi pitänyt ymmärtää kun näillä 2 oli niin vaikeata, mutta 25 muuta oppilasta kukaan opettajista ei ymmärtänyt ja kouluopiskelu jäi pelon alle.
Meillä harrastus toi ystäviä myöhemmässä vaiheessa ja sen kautta ystäviä. On ollut ihanaa seurata kuinka hän on löytänyt oman varmuutensa ja voimansa.
Ihanaa kevättä teille molemmille. t. Äiti
Meillä myös 7.luokalla olevaa poikaamme kiusattiin syksystä saakka. Tilanne saatiin välillä helpommaksi, kunnes omat tutut luokkakaverit alkoivat syrjimisen yms. kiusaamisen.Netissäkin on tutk.tietoa yläkoulujen kiusaamisista, josta käy hyvin ilmi kiusaamisen "leviäminen" laajemmalle, kuten lapsemme kohdalla juoruilujen yms. kautta tapahtui. Koulu oli tehnyt varmaan parhaansa, mutta se ei riitänyt.
Niinpä otimme pojan pois kesken lukukauden kotiopetukseen. Olen itse nyt kotona valvomassa ja opettamassa, koulussa käy tekee kokeet ja saa opetustakin neljä tuntia viikossa. Tämä on todella yksi vaihtoehto, jota ei kyllä helposti "markkinoida", koska sehän on koulujärjestelmälle suuri tappio, kun se ei pysty tarjoamaan oppimisrauhaa kouluihin eikä voi kiusaamisille mitään!!
Päätös oli raskas, mutta nuoren psyyken kannalta välttämätön. Koulu ei tosin sitä ymmärrä, kun sen mielestä koulu on ainut paikka misssä lapsi/nuori sosiaalistuu. Meilläkin poika oli masentunut, ruokahalu meni ja oli vaikea mennä kouluun.
Toki kotiopetus vaatii kodilta ja vanhemmilta paljon ja lapselle täytyy järjestää uusia mahdollisuuksia luoda ystävyyssuhteita. Siksi olen myös ajatellut srk:n varhaisnuorten erilaisia toimintamuotoja. Harrastukset ovat myös tärkeitä.