Miksi vain joka kolmas Suomalainen on onnellinen? Onko ne muita parempia näkemään ne asiat, jotka ehkä ovat positiivisia? Vai eikö ne näe niitä asioita, jotka on pielessä?
Tähän lamaan valtio on esittänyt 49x10e9€ lainoitusta kuluihinsa, että olisi mistä jakaa. Ja eikös maa ollut vasta 80 luvun puolivälissä melko velaton?
No noihin lukuihin lienee kenenkään turhaa tuijotella, koska varmaa ei ole se, onko poliitikot ymmärtäneet potenssilaskun oikein, vai onko toimittajilla biljardit ja miljardit menneet sekaisin?
Mutta selvää on se tulevaisuuden Suomalaiset tulee olemaan vielä kovasti kippurassa velanmaksussaan, kun herra Mammona kerran ärähtää ja sanoo, että latokaahan eurot tiskiin!
Ellei sitten ihmiset itse älyä, että kellä on se voi antaa omastaan, ettei siksi tarvitse velkaantua. Ja varmaan monet tämän ovat jo älynneetkin?
Jos jokainen työaika lyötäisiin puoliksi ja siitä saatavat palkat jaettaisiin kahden ihmisen kesken, niin siten niukkuus pääsisi tasapuolisemmin koskettelemaan kaikkia.
Tehtäisiin neljää tuntia kahdessa vuorossa. Tai jos oikein innostuttaisiin kolmessa vuorossa, niin silloin ei kenenkään tarvisi kokea ylemmyyttä toistaan kohtaan. Tai tuntea Suomen tämänhetken yleisintä pelkoa joutua omilleen työelän heikentyneen laadun oravanpyörästä.
Suomalaiset on sitkeä kansa ja me ollaan ruokittu kylmässä ja pimeässä Pohjolassa omat ja autonomian ajalla osaksi Pietarilaisetkin kiviä kasvavilta pelloilta saatavilla elintarvikkeilla. Yleensä täällä on pärjätty siihen asti kunnes henki ei enää ole kulkenut.
Mutta nyt kun olisi aidosti mahdollisuuksia toimia kansainvälisesti, niin meiltä puuttuukin se hengenmiekka, jolla asiat suoruudella ja oikeidenmukaisuudella saataisiin jokaiselta kuntoon.
Ja kyllä meiltä hoituu työt kuin työt, jos niitä vaan saataisiin hoitaa niinkuin niitä pitää. Mutta pelleilemään me ei olla vielä opittu ja se voikin olla tämän kansan ainoa pelastus, joka meitä auttaa, jos hukka yrittää periä?
Ja tällöin ei pinkki lamapossukaan saisi ruokaa, koska suurempi osa ihmisten pienistä tuloista kuluisi kauppiaiden ylläpitoon.
Kurjuus joka nyt on ei ole rahanpuutteesta johtuvaa kurjuutta, vaan köyhästä mielikuvituksesta ja hengenköyhyydestä johtuvaa kurjuutta. Me ei osata enää toimia niin, että meillä olisi voimaa, osaamista tai näkemystä puuttua niihin asioihin, jotka ovat olennaisimpia. Tämän elämisentaidon ovat korvanneet ihmisten luulot siitä, että asiat ovat niinkuin "Minä" niiden näen olevan. Ja, että ihmisen elämästä näkyvä syy olisi seuraamusta siitä mikä näkyy, eikä siitä mikä ei näy.
Puhumattakaan siitä, että jonkun palkka on yli 100 kertaa jonkun toisen palkka? Ei minulla sitä vastaan mitään ole. Omistajat maksakoot miten itse haluavat ja kenelle haluavat. Mutta tuli vaan mieleen, että olisiko tällaisestta tapauksessa syytä ajatella, että tehty työ vastaa 100 ihmisen työtä? Tai olisiko 10 kpl 10 kertaa pienempää palkkaa nauttivien asiantuntijoiden vastaava työpanos asiassa kenties huonompi ratkaisu?
Vaan miten se mahtaisi olla punaisen vasemmistoradikalismin laita tämän asian suhteen? Olisikohan siellä sitä oikeaa solidaarisuutta toisia kohtaan olemassa tässä asiassa? Jos omastaan pitäisi alkaakin jakamaan toiselle? Eikä jakaa toisten omasta itselle? Tai miten luulee nykyajan porvari pärjäävänsä, kun on kehittänyt itselleen oman "evoluutio-oppinsa", jossa hän luulee, että hänen oma tilanteensa on ainoastaan hänen oman kyvykkyytensä seurausta? Ehkä ihmisten olisi hyvä mennä muutamaksi päiväksi metsään ja miettiä elämäänsä ja sitä, että tästä jotkut on joskus lähteneet. Ja mitä he ovat ajatelleet tulevalle sukupolvelle perinnökseen jättää? Asennetta ja yhteen hiileen puhaltamista. Tiedon ja taidon hankkimista. Itsensä ja toisten oikeanlaista kunnioittamista.
Itse muistan isovanhempieni sukupolven, joka oli sodat käynyt. Heillä oli monesti mielessä se millaiset asenteet ja eväät he haluavat antaa tuleville polville. Ja eräitä sellaisia oli vapaat kädet kehittää maata vielä paremmaksi Suomalaisella osaamisella, sisulla ja yhteistyöllä. Tulevaisuudesta enää nykyään puhutaan niin harvoin. Jokaisella pitäisi olla hunajamarmelaati purkit nokan edessä, josta kouraista, kun ikävystyminen kalvaa mieltä.
Kukaan ei sano mitään siitä mikä olisi se käsite vapaudesta, josta ne lapset voivat tulevaisuudessa rakentaa maata omille lapsilleen, jotka eivät vielä ole?
Merkit ovat huonot, jos tyhmyyttä ei saada loppumaan.
19 -vuotta sitten luin naistenlehden ja siinä sanottiin, että ihminen voi testata onnellisuutensa. Ja oli siinä niksejäkin siihen miten ihminen voi olla onnellinen.
Ajattelin, että voisin hieman vilkaista mitä naistenmaailmassa tapahtuu sitä silmälläpitäen, että, jos niiden kanssa joutuu keskustelemaan, niin siitä olisi psykologista etua, että tuntisi niiden emootioita.
No tämä kokeilu oli epäonnistunut ja se kauhistuttaa vielä nytkin niin, että kirjoittaessa vilunväreet kulkee pitkin selkäpiitä, kun ajattelee sitä asiaa.
Mutta silti se muistuu aina mieleen, jos joutuu lääkärille jonottamaan, koska niiden aulat on täynnä näitä samoja. Ikäänkuin muistuttamaan kaikesta siitä turhasta mitä ei olisi pitänyt tehdä. No ei ne ehkä aivan samoja lehtiä ole, koska tämä oli ns. hardcore lukemistoa ja taisi olla nimeltään Regina?
Sellanen oli yhellä böönalla ja en kehannu mennä notkumaan pitemmälle sillä hetkellä, niin tein sen tyhmyyden, että luin sen.
Mutta mitenköhän asia tämä liittyy Kajaaniin?
Tähän lamaan valtio on esittänyt 49x10e9€ lainoitusta kuluihinsa, että olisi mistä jakaa. Ja eikös maa ollut vasta 80 luvun puolivälissä melko velaton?
No noihin lukuihin lienee kenenkään turhaa tuijotella, koska varmaa ei ole se, onko poliitikot ymmärtäneet potenssilaskun oikein, vai onko toimittajilla biljardit ja miljardit menneet sekaisin?
Mutta selvää on se tulevaisuuden Suomalaiset tulee olemaan vielä kovasti kippurassa velanmaksussaan, kun herra Mammona kerran ärähtää ja sanoo, että latokaahan eurot tiskiin!
Ellei sitten ihmiset itse älyä, että kellä on se voi antaa omastaan, ettei siksi tarvitse velkaantua. Ja varmaan monet tämän ovat jo älynneetkin?
Jos jokainen työaika lyötäisiin puoliksi ja siitä saatavat palkat jaettaisiin kahden ihmisen kesken, niin siten niukkuus pääsisi tasapuolisemmin koskettelemaan kaikkia.
Tehtäisiin neljää tuntia kahdessa vuorossa. Tai jos oikein innostuttaisiin kolmessa vuorossa, niin silloin ei kenenkään tarvisi kokea ylemmyyttä toistaan kohtaan. Tai tuntea Suomen tämänhetken yleisintä pelkoa joutua omilleen työelän heikentyneen laadun oravanpyörästä.
Suomalaiset on sitkeä kansa ja me ollaan ruokittu kylmässä ja pimeässä Pohjolassa omat ja autonomian ajalla osaksi Pietarilaisetkin kiviä kasvavilta pelloilta saatavilla elintarvikkeilla. Yleensä täällä on pärjätty siihen asti kunnes henki ei enää ole kulkenut.
Mutta nyt kun olisi aidosti mahdollisuuksia toimia kansainvälisesti, niin meiltä puuttuukin se hengenmiekka, jolla asiat suoruudella ja oikeidenmukaisuudella saataisiin jokaiselta kuntoon.
Ja kyllä meiltä hoituu työt kuin työt, jos niitä vaan saataisiin hoitaa niinkuin niitä pitää. Mutta pelleilemään me ei olla vielä opittu ja se voikin olla tämän kansan ainoa pelastus, joka meitä auttaa, jos hukka yrittää periä?
Ja tällöin ei pinkki lamapossukaan saisi ruokaa, koska suurempi osa ihmisten pienistä tuloista kuluisi kauppiaiden ylläpitoon.
Kurjuus joka nyt on ei ole rahanpuutteesta johtuvaa kurjuutta, vaan köyhästä mielikuvituksesta ja hengenköyhyydestä johtuvaa kurjuutta. Me ei osata enää toimia niin, että meillä olisi voimaa, osaamista tai näkemystä puuttua niihin asioihin, jotka ovat olennaisimpia. Tämän elämisentaidon ovat korvanneet ihmisten luulot siitä, että asiat ovat niinkuin "Minä" niiden näen olevan. Ja, että ihmisen elämästä näkyvä syy olisi seuraamusta siitä mikä näkyy, eikä siitä mikä ei näy.
Puhumattakaan siitä, että jonkun palkka on yli 100 kertaa jonkun toisen palkka? Ei minulla sitä vastaan mitään ole. Omistajat maksakoot miten itse haluavat ja kenelle haluavat. Mutta tuli vaan mieleen, että olisiko tällaisestta tapauksessa syytä ajatella, että tehty työ vastaa 100 ihmisen työtä? Tai olisiko 10 kpl 10 kertaa pienempää palkkaa nauttivien asiantuntijoiden vastaava työpanos asiassa kenties huonompi ratkaisu?
Vaan miten se mahtaisi olla punaisen vasemmistoradikalismin laita tämän asian suhteen? Olisikohan siellä sitä oikeaa solidaarisuutta toisia kohtaan olemassa tässä asiassa? Jos omastaan pitäisi alkaakin jakamaan toiselle? Eikä jakaa toisten omasta itselle? Tai miten luulee nykyajan porvari pärjäävänsä, kun on kehittänyt itselleen oman "evoluutio-oppinsa", jossa hän luulee, että hänen oma tilanteensa on ainoastaan hänen oman kyvykkyytensä seurausta? Ehkä ihmisten olisi hyvä mennä muutamaksi päiväksi metsään ja miettiä elämäänsä ja sitä, että tästä jotkut on joskus lähteneet. Ja mitä he ovat ajatelleet tulevalle sukupolvelle perinnökseen jättää? Asennetta ja yhteen hiileen puhaltamista. Tiedon ja taidon hankkimista. Itsensä ja toisten oikeanlaista kunnioittamista.
Itse muistan isovanhempieni sukupolven, joka oli sodat käynyt. Heillä oli monesti mielessä se millaiset asenteet ja eväät he haluavat antaa tuleville polville. Ja eräitä sellaisia oli vapaat kädet kehittää maata vielä paremmaksi Suomalaisella osaamisella, sisulla ja yhteistyöllä. Tulevaisuudesta enää nykyään puhutaan niin harvoin. Jokaisella pitäisi olla hunajamarmelaati purkit nokan edessä, josta kouraista, kun ikävystyminen kalvaa mieltä.
Kukaan ei sano mitään siitä mikä olisi se käsite vapaudesta, josta ne lapset voivat tulevaisuudessa rakentaa maata omille lapsilleen, jotka eivät vielä ole?
Merkit ovat huonot, jos tyhmyyttä ei saada loppumaan.
19 -vuotta sitten luin naistenlehden ja siinä sanottiin, että ihminen voi testata onnellisuutensa. Ja oli siinä niksejäkin siihen miten ihminen voi olla onnellinen.
Ajattelin, että voisin hieman vilkaista mitä naistenmaailmassa tapahtuu sitä silmälläpitäen, että, jos niiden kanssa joutuu keskustelemaan, niin siitä olisi psykologista etua, että tuntisi niiden emootioita.
No tämä kokeilu oli epäonnistunut ja se kauhistuttaa vielä nytkin niin, että kirjoittaessa vilunväreet kulkee pitkin selkäpiitä, kun ajattelee sitä asiaa.
Mutta silti se muistuu aina mieleen, jos joutuu lääkärille jonottamaan, koska niiden aulat on täynnä näitä samoja. Ikäänkuin muistuttamaan kaikesta siitä turhasta mitä ei olisi pitänyt tehdä. No ei ne ehkä aivan samoja lehtiä ole, koska tämä oli ns. hardcore lukemistoa ja taisi olla nimeltään Regina?
Sellanen oli yhellä böönalla ja en kehannu mennä notkumaan pitemmälle sillä hetkellä, niin tein sen tyhmyyden, että luin sen.
Mutta mitenköhän asia tämä liittyy Kajaaniin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
että saa edes joskus purkautua.Ja olihan sitä jo aika pitkä sepustus,että sillä lailla.
Voisitko tiivistää asian en jaksa lukea noin pitkiä takinoita.