Lueskelin päivänä muutamana kaverin apuna auki kivitalotarjouksia - monen vuoden tauon jälkeen - ja luetun perusteella vahvistyi käsitys, ettei kivitaloalan tarjoamismenettelyt ole yhtään kehittyneet viime vuosina, ja että edelleen on kivitalomiehillä pitkä matka "oikeaan talopakettitoimintaan".
Jopa paikkallarakentamisen ovat onnistuneet puutalopakettikauppiaat paketoimaan talopaketiksi. Merkittävin ero omatoimisen pitkästärakentamisen ja esimerkiksi. precut-talopakettien välillä syntyy kolmesta tekijästä:
* talotoimittajan tarjoamat suunnittelupalvelut
* talotoimittajan määrälaskentariski (tavaran riittävyys talotoimittajan vastuulla)
* talotoimittajan tarjoama asennus - ja nimenomaan osana pakettia
Yhdelläkään noista kolmesta tärkeästä kehitysurasta ei kivitalofirmat näytä merkittäviä harppauksia tehneen. Taapertavat edelleen bulkkituotekaupan (kiviä kappalehinnalla) ja pakettituotekaupan rajamailla - ja mielestäni selkeästi vielä bulkkituotekaupan puolella.
Paketttituotekaupan ideanahan on tuottaa asiakkaalle helppo ja varma ratkaisu sekä sitäkautta nostaa hieman hintaa (lisäarvosta kuuluukin maksaa). Kivitalokauppiaat ovat selvästikin kuvitelleet nostavansa hintaa ilman, että hoitaisivat nuo velvoitteensa (suunnittelu, määrälaskentariski, asennus) - ja sellainen hinnannostatushan toimii vain "valistumattoman" asiakkaan kohdalla. Jäin illalla pohtimaan, mitä ihmettä ostajat kivitalopaketeissaan näkee - ja mikä on se lisäarvo, josta he ovat valmiita maksamaan?
Kivitalokauppiaat kantavat määrälaskentariskiä hyvin vajavaisesti. Lukemissani tarjouksissa oli hyvin paljon viittausksia siihen, että lopulliset määrät tarkistetaan lopullisista kuvista ja tarjouksessa ilmoitettiin esimerkiksi tiilikaton pinta-aloja, yläpohjaeristeiden määriä jopa pakettitasolla. Ymmärtääköhän ostaja, että näiltä osin talopakettitoimittaja sanoutuu irti määrälaskentavastuusta - määrät/hinta varaudutaan tarkistamaan, jolloin tosiasiassa määrien riittävyysriski siirtyy asiakkaalle. Samalla tosin asiakkaalle syntyisi oikeus saada hyvitystä mahdollisesti liikaa tarjousvaiheessa kasetusta. Tutkailluissa tarjouksissa oli noitten tuotteiden osalta heittoa plus...miinus noin kymmenen prossaa. Jopa omien tuotteittensa osalta (kivet) muutamat määrätiedot oli julkaistu - eivätkö edes siltä osin ota määrien riittävyysriskiä?
Toisaalta tuo määrälaskentariskin välttely helpottaa huomattavasti tarjouksen "avaamista". Kivitalotarjouksen kilpailuttaminen ykksikköhintatasolla - vaikkapa täsmälleen samoja kiviä rautakaupan kautta ostaen - on kohtuullisen helppoa. Kivitalotoimittaja välttelee määrälaskentariskiä vaikkapa liittämällä ikkunatehtaan tarjouksen ikkunoista omaan kivitalotarjoukseensa, asiakas kiittää ja klähettää kaaviot fakxina jollekin ikkunatoimittajalle - ja, simsalabim, paketointihyöty siltä osin on tuhottu. Samoin tuollaiset neliömäärien ilmoittamiset vaikkapa maanpaineseinien kohdalla - puhelinsoitto rautakauppaan ja siellä jokainen rautakaupan myyjäkin osaa sanoa, montako RUH-200 harkkoa menee sadan neliön seinään, eikä laastin laskeminen paljon vaikeampaa ole. Hyvin pienellä harjoittelulla oppii, että noita harkkojahan menee neliölle 8,33 kpl ja laastia pitää varata 6,5 kg/harkko eli 833 (12 lavaa = 840) harkkoa ja 5400 kg laastia (6 * 1000 kg/sk) tarvii varata. Eilen illalla uteliaisuus voitti - kaveri pyysi mua vain vilkaisemaan, olivatko tarjoukset OK, ei perusteellisempaa selvitystä - mutta purin yhden tarjouksen atomeiksi. Laskin kaikki ne tuotteet, joille pöydältäni löytyi hintatietoa ja vähentelin tarjouksesta. Kahdelle tuotteelle en hintaa keksinyt - sille talopakettimerkin käyttöoikeudelle ja tiiveysmittaukselle, jonka talomyyjä oli luvannut kaupantekijäisiksi (ilmeisesti heillä menossa tiiveydenselvityskampanja). Ja noille kahdelle tuotteelle jäi sen kokonaispaketin hinnasta yli 15 % siivu - tavanomaisemmassakin talossa se tarkoittaa noin kymppitonnia.
Pariin kysymykseen toivoisin raadilta kommentteja:
1) Onko tosi, että talon suunnitelmien valmistumisen jälkeen tarjoukset tarkistetaan ja hinnat nousee?
2) Onko hintojen laskemisesta em. tapauksissa kokemusperäisiä tapauksia?
3) Jos kivitalo maksaa noin 10.000 euroa enemmän kuin samat kivet suoralla kaupalla, niin koettekos te, arvon kivitaloasiakkaat saaneenne tuolle rahalle vastinetta - onko niissä jotain piilotettua palvelua, jota ei tuotehinnoista saa laskettua?
Jopa paikkallarakentamisen ovat onnistuneet puutalopakettikauppiaat paketoimaan talopaketiksi. Merkittävin ero omatoimisen pitkästärakentamisen ja esimerkiksi. precut-talopakettien välillä syntyy kolmesta tekijästä:
* talotoimittajan tarjoamat suunnittelupalvelut
* talotoimittajan määrälaskentariski (tavaran riittävyys talotoimittajan vastuulla)
* talotoimittajan tarjoama asennus - ja nimenomaan osana pakettia
Yhdelläkään noista kolmesta tärkeästä kehitysurasta ei kivitalofirmat näytä merkittäviä harppauksia tehneen. Taapertavat edelleen bulkkituotekaupan (kiviä kappalehinnalla) ja pakettituotekaupan rajamailla - ja mielestäni selkeästi vielä bulkkituotekaupan puolella.
Paketttituotekaupan ideanahan on tuottaa asiakkaalle helppo ja varma ratkaisu sekä sitäkautta nostaa hieman hintaa (lisäarvosta kuuluukin maksaa). Kivitalokauppiaat ovat selvästikin kuvitelleet nostavansa hintaa ilman, että hoitaisivat nuo velvoitteensa (suunnittelu, määrälaskentariski, asennus) - ja sellainen hinnannostatushan toimii vain "valistumattoman" asiakkaan kohdalla. Jäin illalla pohtimaan, mitä ihmettä ostajat kivitalopaketeissaan näkee - ja mikä on se lisäarvo, josta he ovat valmiita maksamaan?
Kivitalokauppiaat kantavat määrälaskentariskiä hyvin vajavaisesti. Lukemissani tarjouksissa oli hyvin paljon viittausksia siihen, että lopulliset määrät tarkistetaan lopullisista kuvista ja tarjouksessa ilmoitettiin esimerkiksi tiilikaton pinta-aloja, yläpohjaeristeiden määriä jopa pakettitasolla. Ymmärtääköhän ostaja, että näiltä osin talopakettitoimittaja sanoutuu irti määrälaskentavastuusta - määrät/hinta varaudutaan tarkistamaan, jolloin tosiasiassa määrien riittävyysriski siirtyy asiakkaalle. Samalla tosin asiakkaalle syntyisi oikeus saada hyvitystä mahdollisesti liikaa tarjousvaiheessa kasetusta. Tutkailluissa tarjouksissa oli noitten tuotteiden osalta heittoa plus...miinus noin kymmenen prossaa. Jopa omien tuotteittensa osalta (kivet) muutamat määrätiedot oli julkaistu - eivätkö edes siltä osin ota määrien riittävyysriskiä?
Toisaalta tuo määrälaskentariskin välttely helpottaa huomattavasti tarjouksen "avaamista". Kivitalotarjouksen kilpailuttaminen ykksikköhintatasolla - vaikkapa täsmälleen samoja kiviä rautakaupan kautta ostaen - on kohtuullisen helppoa. Kivitalotoimittaja välttelee määrälaskentariskiä vaikkapa liittämällä ikkunatehtaan tarjouksen ikkunoista omaan kivitalotarjoukseensa, asiakas kiittää ja klähettää kaaviot fakxina jollekin ikkunatoimittajalle - ja, simsalabim, paketointihyöty siltä osin on tuhottu. Samoin tuollaiset neliömäärien ilmoittamiset vaikkapa maanpaineseinien kohdalla - puhelinsoitto rautakauppaan ja siellä jokainen rautakaupan myyjäkin osaa sanoa, montako RUH-200 harkkoa menee sadan neliön seinään, eikä laastin laskeminen paljon vaikeampaa ole. Hyvin pienellä harjoittelulla oppii, että noita harkkojahan menee neliölle 8,33 kpl ja laastia pitää varata 6,5 kg/harkko eli 833 (12 lavaa = 840) harkkoa ja 5400 kg laastia (6 * 1000 kg/sk) tarvii varata. Eilen illalla uteliaisuus voitti - kaveri pyysi mua vain vilkaisemaan, olivatko tarjoukset OK, ei perusteellisempaa selvitystä - mutta purin yhden tarjouksen atomeiksi. Laskin kaikki ne tuotteet, joille pöydältäni löytyi hintatietoa ja vähentelin tarjouksesta. Kahdelle tuotteelle en hintaa keksinyt - sille talopakettimerkin käyttöoikeudelle ja tiiveysmittaukselle, jonka talomyyjä oli luvannut kaupantekijäisiksi (ilmeisesti heillä menossa tiiveydenselvityskampanja). Ja noille kahdelle tuotteelle jäi sen kokonaispaketin hinnasta yli 15 % siivu - tavanomaisemmassakin talossa se tarkoittaa noin kymppitonnia.
Pariin kysymykseen toivoisin raadilta kommentteja:
1) Onko tosi, että talon suunnitelmien valmistumisen jälkeen tarjoukset tarkistetaan ja hinnat nousee?
2) Onko hintojen laskemisesta em. tapauksissa kokemusperäisiä tapauksia?
3) Jos kivitalo maksaa noin 10.000 euroa enemmän kuin samat kivet suoralla kaupalla, niin koettekos te, arvon kivitaloasiakkaat saaneenne tuolle rahalle vastinetta - onko niissä jotain piilotettua palvelua, jota ei tuotehinnoista saa laskettua?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ainakin eräällä piirustusjärjestelmällä voidaan määrälaskea vaikka ruuvitkin,jos niikseen tulee.
Eli määrälaskentariski on niiltä osin pois-toki ainahan tehdessä tapahtuu kaikenlaista.
Arkkitehdit vaan ei osaa/ viitsi piirtäessään kayttää ohjelmien koko kapsiteettia,jolloin saataisiin ulos vaikka mitä tietoa.
Tietysti aikaa menee enemmän,ja asiakas ei tietenkään halua siitä lisäarvosta maksaa,joka mun mielestä olisi aika merkittävä.
Mutta varsinainen määrälaskentariski voidaan helposti kuitata oikealla ja oikeellisella piirtämisellä sekä ohjelman todellisella hyötykäytöllä.
paikallisella siporex-edustajalla.
Maksoin niistä sovitun hinnan. Pyysin tarjouksen
talon rungosta sisältäen myös palkit ja tiilikatteen sekä laastit ja tasoitteet.
Sovin tämän jälkeen, että arkkitehtikuvat piirtänyt toimi pääsuunnittelijana ja teetti rakenne- ja LVISJ-kuvat tiettyyn urakkahintaan.
1) Talon rungon, laastin, tasoitteiden ja katteen sekä palkkien hinta pysyi samana myös rakenne- ja LVISJ-kuvien leimaamisen jälkeen tehdyssä tarkastuslaskennassa.
2) Hinta ei myöskään laskenut, vaan tilaus sidottiin saman vuoden toimitukseen.
Lasketutin verrokkihinnan rautakaupan rakentajapuolella papuharkoista ja onteloista, mutta eroa ei syntynyt toivottuun suuntaan.
Rakennustyön tein suurelta osalta itse, joten aikaa meni ja vuosi vaihtui. Tästä ei tullut toimitukseen lisähintaa, muttei myöskään hinta laskenut, vaikka toimitusaika venyi rakentajan viiveen takia. Kaksi lavallista tuli ylimääräisiäkin harkkoja, jotka palautin tehtaalle naapurille tuodun lähetyksen yhteydessä. Vieläkään en tiedä, olivatko ne ylimääräisiä vai olisiko niistä pitänyt saada joku hyvitys. Ohutsaumalaastia jäi yli, samoin sementtipohjaista 06-tasoitetta.
3) Kuinkahan moni lusikanheiluttaja tällä palstalla tietää mitä eroa on kivitalopaketissa ja suorassa kaupassa tai toimituksessa ilman kovaa yläpohjaa tai sen kanssa, joten maksavat sen mitä pyydetään. Minulle mainittu kauppa sopi, koska en ollut edes ajatellut teettää runkotyötä muilla. Edellisen talon tein myös siporexista, siihen välipohjat (2) onteloista ja
kaikki toimitukset rautakaupan kautta.
Ainakin tämä myöhempi tapa, kaikki samasta paikasta, oli asiakkaalle helpompi ja tehtaan lähettämö osoittautui erittäin ammattitaitoiseksi kuormanlaskijaksi. Kolme ja puoli rekallista tavaraa alle viikon varoitusajoilla, mutta ymmärtäähän sen, kun on vakiokamasta, bulkista kyse. Harkot määrämuotoa ja standardipalkkeja on tehtaalla 30 sentin pituuseroisina pinoina.
Valmiita kivitaloja saa Oikotieltä ja vaikka kuinka odottaisi, hinta vaan ei laske. Mistähän se johtuu.
Onhan se päivänselvää, ettei taloa voida myydä samalla hinnalla, kuin kivikasaa.
Talokauppa sisältää monenlaisia kuluja markkinoinnista ja suunnittelusta lähtien.
Myöskään myyntipäälikkö ym. henkilöstö tarvitsee palkkansa. 15 % kateprosentti on varmaan pienimmästä päästä ja silloin toiminnan on oltava tehokasta.
Määräriski on aina jonkinverran muuttuva käsite, toisilla hukkaprosentti on suurempi, kuin toisilla, joiltakin jopa tavaraa häviää työmaalta.
Neuvonta ja avustavat toimenpiteet ovat joskus myös erittäin suuria koko vuoden kestäviä, että siihen helposti muutama satanen tai tonni kustannuksia myyjällekkin kertyy.
Sitten on nämä kaikkitietävät vastaavat mestarit, joiden kanssa suunnitteluosastokin on ihmeissään ja selittää saa välillä tuntikausia. Mitä ihmeellisimpiä kysymyksiä ja muutosehdotuksia satelee koko ajan ja usein on joukossa näitä kivikasan ostajia jotka pyrkivät säästämään.
Aina ei ole kyse edes saman valmistajan tuotteista ja sitten kiukutellaan, kun tietoja ei voida lähettää. Jos ostaa tavarat Virosta, niin ohjeet myös sieltä ja reklamaatiot sinne.
Jos on harkkomenekeissä erillaisia hukkaprosentteja, niin laasteissa on vieläkin enemmän, johtuen yleisimmin rakentajien huolellisuudesta ja ammattitaidosta.
Logistiikka kyllä nykyisin toimii erinomaisesti ja tilattu määrä siirtyy tehtaalta työmaalle nopeasti ja oikeilla määrillä.
"Valmiita kivitaloja saa Oikotieltä ja vaikka kuinka odottaisi, hinta vaan ei laske. Mistähän se johtuu."
Jos myyjän ei ole pakko, niin turha sitä asuntoa lähteä polkumyynnillä myymään. Etenkin kun lainan korot on jo alle 2% (verovähennysoikeus huomioiden) on helppo todeta että kannattaa mieluummin pitää vaikka 5 vuotta myymättömänä kuin laskea hintaa 10%.
tajua sitä että jos itsellä töitä riittää niin nyt ei kannata edes omaa myydä.Viime lamaan verrattuna monilla on asuntojen suhteen asiat paljon paremmin.Nyt ei ole korot 15% ja pankit eivät tee ainakaan vielä yksipuoleisia muutoksia lainanlyhennys aikoihin.
1. Rautakaupan tarjouksen ja harkkojen tilauksen välissä hinta pyrki kipuamanaan ylöspäin..
2. Tavarat kannattaa ostaa mielestäni rautakaupasta, jos tilaaja on edes jonkin verran kartalla siitä mitä tekee. Kuutamo untamon kannattaa ostaa kivitalo pakettina, niin saa ehkäpä helpommin kasaamis tarjouksia.
3.Itse ostin tavarat kaupasta kun pelkän suuruusluokkatarkastelun perusteella itse ostettuna sai halvemmalla. Minusta kivitalopaketissa, pelkässä tavaratoimituksessa ei saa kuin mielikuvia?
Yksi kivitalopaketti sisälsi tosi ammattimaisen ja hyvän myyjän tuottaman hyvän mielikuvan kivitalosta, seinäharkot, ontelot ja kattotuolit. Loppu oli lisähintaan ;) Kate ehkäpä 50%..
pattingilla, kun ladot yläpohjan laataston viistoon. Lisähintaa olikin 65%